Silap pissusiata allanngoriar­tornera koraalinut ikkannin­nguuttunut, qalerualinnut immamilu uumassusilinnut allanut navianar­torsior­titsivoq. Ilisimatusartut ilimagaat koraalit ikkannin­nguuttut tamangajammik – immami uumassusillit sisamarar­terutaannut pingaaruteqarluinnartut – ukiut 30-t qaangiutsinnagit nungusaaratarsinnaasut.

Immikkut ilisimasallit naatsorsuinerat naapertorlugu timmissat immami nerisaqartartut 90 procentiat tikillugu plastikkimik nerisaqarsimasin­naapput. Ukiullu tamaasa imarmiut millionillit plastikkimik toqquteqar­tarsorineqarput.

Naalagaaffiit Peqatigiit generalsekretæriat António Guterres 2022-mi ima oqarpoq: “Imarpissuit paarilluan­nginnatsigit ullumikkut imarpissuit ajornar­toorfim­miittutut oqaatigineqarsin­naapput.”

Imarpissuit imminut salittar­tussatut pinngor­titaapput, maannali inuit mingutsitsinerannit artorsar­titaapput. Atuakkami nassuiar­neqarpoq inuit imarpis­suarnik mingutsitsin­ngitsuuppata imarpissuit imminut minguiar­tuarsin­naassagaluartut. (Regeneration: Ending the Climate Crisis in One Generation) Uku eqqarsaatigeriakkit:

• Uumassusillit tappiorannartut fytoplanktoninik taaneqartartut CO₂-mik – nunarsuarmi silap kiatsik­kiartor­neranut pissutaanerpaasorineqartumik – najuussuisarput. Fytoplanktonit CO₂-mik orpiit, ivikkat nunallu naasuisa allat tamarmik ataatsimut katersor­tagaattut annertutigingajattumik katersuisarput.

• Uumasuaqqat tappiorannartut aalisakkat toqungasut amiinik saarnginillu nerisarput. Taava uumasuaqqat taakku imarmiunit allanit nerineqartarput. Smithsonian Institution Ocean-ip nittartagaa naapertorlugu taamaalilluni “imarpissuit saligaatsuutin­neqartarput”.

• Aalisakkat nerisaasa aqajaruini uunneqariaasiat immami syreqas­sutsimik – koraalinut, qalerualinnut uumassusilinnullu allanut ajoqutaasartumik – annikil­lisaasarpoq.

Imaq eqqaavittut atorneqan­ngitsoq salinneqar­tariaqarneq ajorpoq. Taamaattumik kajumis­saarutigineqarpoq puussianik, atortunik puunillu allanik atoqqiisar­nissarput, plastikkinik ataasiar­tarissanik igittariaqar­tunillu atuinata.

Suliniutigineqartulli naamman­ngillat. Avatangiisinik suliniaqatigiiffik qanittukkut ukiup ataatsip ingerlanerani nunani 112-ini eqqakkanik tippussaasimasunik 8.350 tonsit miss. katersuivoq. Taakkuli ukiut tamaasa imaanut eqqarneqartartut ilaminiinnaraat.

National Geographic naapertorlugu imarpissuit ima syreqas­suseqar­tigilersimapput aaqqiivigineqarsin­naagunarnatik. Inuit ikummatissanik nunap iluaneersunik ima atuitigipput imarmiut immamik minguiaasin­naajunnaarlutik.

“Nunarsuaq pinngor­titannik ulikkaarpoq. Tamassa imarsuaq isorartooq, ujameriattoq kisissaan­ngitsunik uumasunik mikisunik angisuunillu!” – Tussiaat 104:24, 25.

Pinngor­titsisitta imarpissuit imminut salissin­naasutut pinngortippai. Manna eqqarsaatigiuk: Pinngor­titsisoq immamik imarmiunillu pinngor­titsigami inuit immami ajoqusigaannik aaqqiil­luinnarsin­naasimassaaq. Allaaserisaq “Guuti neriorsuivoq nunarsuarput atajuassasoq” qupperneq 15-imiittoq takuuk.