Silaannarmik mingutsitsineq nunarsuarmi uumassusillit nungutitaanerannik kinguneqaratarsinnaavoq. Nunarsuarmi inuit 1 procentiinnaat silaannarmik WHO-mit minguitsutut naliligaasumik najuussuisarput.

Silaannarmik mingutsitsineq anersaar­tuutitigut nappaateqalernermut, puakkut kræfteqalernermut, uummalluuteqalernermut ukiullu tamaasa inuit 7 millionit toqujaarpal­laarnerannut pissutaasarpoq.

Nunarsuarput uumassusilinnut tamanut minguitsumik silaannaqar­titsiuar­tussatut pinngor­titaavoq. Aatsaalli inuit mingutsitsinerat ingasap­pallaan­ngippat nunarsuaq imminut salilluarsin­naanerussaaq. Uku eqqarsaatigeriakkit:

• Ilisimaneqarluarpoq orpippassuit silaannarmit CO₂-mik milluaasartut. Ikittuinnaalli nalunngilaat orpiit mangrovit sinerissani masarsun­niittartut milluaal­luarnerusartut. CO₂ orpiit taakkua piiartagaat kiattup orpippassuisa piiartagaannit tallimariaammik annertuneruvoq.

• Qanittukkut misissuinerni paasineqarpoq qeqqussat ilaat CO₂-mik silaannarmit milluaasartut. Pilutaat pullartaqarput ungasis­sorsuarmullu puttalasin­naasarlutik. Taava avasissumi pullartat qaartarput, qeqqussallu CO₂-mik ulikkaartut immap naqqanut kivisarput. Tassaniis­sorineqar­tarpullu ukiuni hundredelinni arlalinni.

• COVID-19-ip nalaani nunarsuatta silaannatsinnik mingutsin­neqarsimasumik qanoq saliilluar­tartiginera erseqqissivoq. 2020-mi nunarsuaq tamakkerlugu suliffeqarfissuit biilillu motoorillillu allat silaannarmik mingutsitsiun­naarluin­nangajammata silaannaq pitsanngoriar­tupallappoq. Nunat “2020 World Air Quality Report”-imut peqataasut amerlanersaannit nalunaarutigineqarpoq suut tamarmik matuneqarnerata kinguninngua silaannaq minguin­nerulersimasoq.

Nunarpassuarni suliffeqarfissuit silaannarmik mingutsitsinermik annikil­lisaaqquneqarput. Ilisimatusar­tuttaaq mingutsitsinerup sunniutaanik akiueriaatsinik nutaanik pilersitsiuartarput. Akiueriaatsit taakkua ilagaat uumasuaqqat tappiorannartut atorlugit mingutsitsisunik ajoqutaajun­naarsitsineq. Aamma biilernani pisuinnar­tarnissaq sikkiler­tarnissarluunniit angerlarsimaf­fimmilu sarfatun­nginnerulernissaq immikkut ilisimasalinnit innersuus­sutigineqarpoq.

Suliniutigineqartulli naamman­ngillat. Tamanna nunani tamalaani peqatigiiffiit, ilaatigut WHO-p nunallu tamalaat aningaaserivissuata, suleqatigiillutik 2022-mi nalunaarusiaannit erserpoq.

Nalunaarusiami allassimavoq 2020-mi nunarsuarmi tamarmi innuttaasut pingajorar­terutaasa missaan­niittut mingutsitsisunik kissarsuuteqartut. Sumiiffiit ilarpassuini inuit amerlanersaat kissarsuutitaar­nissamut mingutsitsin­nginnerusunil­luunniit ikummatis­saqaler­nissamut akissaqan­ngillat.

“Ima oqarpoq Guuti ... qilammik pinngor­titsisoq ..., siaartitsisoq nunamik inerittuinillu, tunniussisoq anersaar­tornermik inunnut nunamiittunut.” – Esaja 42:5.

Guuti silaannarmik najuussuk­katsinnik pinngor­titsivoq imminut salissin­naanngor­tillugu. Aamma inunnik asanningaarpoq killeqan­ngitsumillu pissaaneqarluni. Taamaattumik pissutis­saqarluarluni isummer­toqarsinnaavoq silaannarmik mingutsitsineq iliuuseqarfigiumaaraa. Allaaserisaq “Guuti neriorsuivoq nunarsuarput atajuassasoq” takuuk.