Angajoq­qaam­ma 1920-kkun­ni suli katin­natik sal­lusuis­sut ilik­kar­paat. 1939-mi Tuluit Nunaan­ni inun­ngor­punga. Meeraal­lunga angajoq­qaak­ka ataatsimiigiaqatigisar­pak­ka, kingor­nalu Teokratiimik Ilin­niarfim­mut ilan­ngup­punga. Suli eq­qaamasar­para qaqeq­qaarama mikinermik karsip qaavani nikorfasariaqarlunga. Taamani arfiniliin­nar­nik ukioqar­punga, najuut­tul­lu inersimasor­pas­suit isigalugit as­sut pis­sangavunga.

Ataatama oqaluus­sinin­ni atorsin­naasan­nik al­lagar­taaraliuup­paanga. Arfineq-pingasunik ukioqarlunga aatsaavis­suaq nam­mineerlunga kasut­toriar­tor­punga. Kasut­torfigisama al­lagar­taaraatiga atuareerlugu atuagaq “Gud Maa Være Sanddru” piumam­magu nuan­naangaar­punga, ar­paan­narlu ataataga or­nip­para oqalut­tuuk­kiar­torlugu. Oqaluus­sisar­nigut ataatsimiit­tar­nigul­lu nuan­naarutigisarak­kit Jehovamut pif­fis­saq tamaat kif­far­torusuler­punga.

Ataatama Napasuliaq Alapernaarsuiffik-mik pisaler­tim­manga Biibili nuan­narineruleralut­tuin­nar­para. Atuagas­siat saq­qum­meraangata ingerlaan­naq atuar­tar­pak­ka. Taava Jehovamik tatigin­nin­neruleriar­torama taas­sumun­nga tun­niul­luin­nar­punga.

1950-imi New Yorkimi ataatsimeersuar­nermut “Teokratiip ineriar­tor­nera”-mik qulequtalim­mut ilaqutariit­tut ataatsimeersuariar­tor­titaavugut. Sisaman­ngor­nermi aggustip pingajuan­ni ajoqersuiar­tor­titaaneq pingaar­ner­tut sam­mineqar­poq. Ul­loq taan­na qatan­ngut Carey Barber – kingor­na Siulersuisoqatigiin­ni kif­far­tor­toq – kuisit­tus­sanut, tas­sa imermut morsutsin­neqar­tus­sanut, oqalugiar­poq. Aam­ma uanga morsutsin­neqar­tus­saagama oqalugiaatip  kingor­na apeq­qutit apeq­qutigineqalermata nikueqataavunga. Aq­qaniliin­nar­nik ukioqaraluarlunga nalun­ngilara pingaarutilim­mik aalajangiil­lunga. Nalus­sin­naan­ngin­namali imermut aq­qar­nis­sara an­nilaangagaara. Ak­kama nalut­tarfim­mut ingiaqatigaanga oqarfigalungalu an­nilaangasariaqan­ngitsunga. Ilumum­mi, pisoq suk­kangaarmat nalut­tarfiup naq­qa at­tun­ngilaraluun­niit. Taamanimiil­li Jehovap ingerlavigisak­ka nalim­matsersimavai.

Inuusut­tuaraal­lunga takorloor­tar­nikuuara atuarun­naaruma pioneritut kif­far­tulis­sal­lunga, ilin­niar­titsisumali kajumis­saar­paan­nga qaf­fasin­nerusumik ilin­niagaqaq­qul­lunga. Kajumis­saarineran­nut akuersiin­nar­punga universitetimilu ilin­nialerlunga. Ilin­niar­nin­nili ukioq siul­leq naan­ngitsoq paasiler­para ilin­niar­nera sal­lusuis­sul­lu marluutil­lugit tamaasa aal­lus­sin­naanagit. Taamaat­tumik aalajanger­punga ilin­niar­nera unitsin­niarlugu. Jehovamut qinoreerlunga ilin­niar­nerma unitsin­nis­saa pil­lugu ilin­niar­titsisuk­ka ataq­qin­nit­tumik al­laf­figaak­ka. Jehova tatigil­luin­narlugu ingerlaan­naq pioneritut kif­far­tuler­punga.

Londonimi im­mik­koor­tor­taqarfim­miit­tut aperivak­ka pionerimik misilit­tagaqarluar­tumik kif­far­toqatigisin­naasan­nik kina siun­nersuutigisin­naaneraat. Taava juulimi 1957-imi qatan­ngut Ber­t Vaisey Wel­lingboroughimi pioneritut kif­far­toqatigiler­para. Qatan­ngut Vaisey eqiasuitsuuvoq, as­sul­lu ilin­niarfigaara. As­sersuutigalugu oqaluus­sinermi pilersaarusiorluar­tar­nis­sara ilik­kar­para. Qatan­ngutit ar­nat utoq­qaat arfinil­lit kisiisa Vaiseyilu ilageeqatigaagut. Ataatsimiin­ner­nut piareersaraangama Jehova tatigineruler­tar­para peqataanik­kul­lu up­per­nera ersersit­tarlugu.

Sak­kutuujorusun­ngin­nera pis­sutigalugu sivikitsumik par­naarus­saaq­qavunga, kingor­nalu Barbara specialpioneriusoq naapip­para. 1959-imi katip­pugut qanorluun­niil­lu sulias­sin­neqar­nis­sar­put piareersimaf­figalugu. Siul­ler­tut Lancashiremut, Tuluit Nunaata avan­naani kitaaniit­tumut, aal­lar­tin­neqar­pugut. Taava januaarimi 1961-imi Naalagaaf­fim­mut Kif­far­tor­nermik Ilin­niarfim­mut qaaq­quneqar­punga. Ilin­niarfik taan­na qaam­mam­mi ataatsimi Londonimi im­mik­koor­tor­taqarfim­mi ingerlan­neqar­tar­poq. Ilin­niar­nera naam­mas­silersoq tupaal­laatigeqisan­nik ilagiin­nik nak­kutil­liisutut kif­far­tor­tus­san­ngor­tin­neqar­punga. Sungiusar­nias­sagama ilagiin­nik nak­kutil­liisoq misilit­tagaqarluar­toq Birminghamimi kif­far­tor­toq sapaatit-akun­nerini marlun­ni angalaqatigaara. Aam­ma Barbara ilaatin­neqar­poq. Tamatuma kingor­na Lancashiremut Cheshiremul­lu kif­far­tor­nis­sar­put aal­lar­tik­kiar­tor­par­put.

Aggustimi 1962-imi feeriar­til­luta im­mik­koor­tor­taqarfim­mit al­lagarsivugut. Al­lak­kami ilan­ngun­neqarsimap­put Ilin­niarfim­mut Gileadimut  – Biibilimik ilin­niarfim­mut qaam­matini qulini ingerlan­neqar­tar­tumut – qin­nuteqaatit! Barbaralu qinoqatigeereerluta qin­nuteqaatit im­mersor­pagut im­mik­koor­tor­taqarfim­mul­lu uter­tipal­lal­lugit. Qaam­matit tal­limat qaangium­mata New Yorkimut aal­lar­pugut Gileadimilu klas­sit 38-s­saan­ni ilaalerluta.

Guutip oqaasia, taas­suma peqatigiis­sor­tai qatan­ngutigiis­suil­lu pil­lugit Gileadimi ilin­niar­tin­neqar­pugut, ilin­niaqatigul­lu paasisaqarfigil­luar­pagut. Ul­lut tamaasa qatan­ngut Fred Rusk, ilin­niar­titsisut­ta ilaat, suleqatigisar­para. Taas­suma erseq­qis­sar­tar­paa siun­nersuigaangat­ta Biibilimik tun­ngavilersuisas­sasugut. Aam­ma qatan­ngutit al­lat misilit­tagaqarluar­tut ilin­niar­titsisoraagut, soorlu Nathan Knorr, Frederick Franz aam­ma Karl Klein. Aam­ma qatan­ngut maniguut­toq, A. H. Macmil­lan, ilin­niarfigaar­put. Taas­suma oqalugiaatimini Jehovap peqatigiis­sor­tani 1914-imiit 1919-imut ajor­nar­torsior­tut ikior­niarlugit siulersuisimanera oqalut­tuaraa.

Ilin­niar­ner­put naam­mas­siliivis­soq qatan­ngutip Knorrip Barbaralu oqarfigivaatigut Burundimut Afrikamiit­tumut aal­lar­titaas­sasugut. Betelimi atuagaateqarfim­mukapal­lap­pugut paasiniarlugu Burundimi oqaluus­sisar­tut qas­siunersut. Tupaal­laatigeqisatsin­nik Burundimi oqaluus­sisar­toqar­neranik nalunaarsuutini al­las­simasoqan­ngilaq! Oqaluus­sif­figineqar­nikuun­ngisaan­nar­tumut aal­lar­titaaler­pugut! Aam­ma Afrika pil­lugu taamani ilisimasakip­pugut. As­saam­mi pis­sangaam­meraangat­ta! Qinugaangat­tali eq­qis­sisar­pugut.

Burundimi sila, kulturi sor­pas­suil­lu al­lat sungiusimasatsin­niit al­laanerungaar­put, franskisul­lu ilin­niar­tariaqaler­pugut. Aam­ma najugaqarfis­sarsior­tariaqar­pugut. Tikin­nitsin­niit ul­lut marluk qaangium­mata Gileadimi ilin­niaqater­put, Harry Ar­not­t, Zambiamukan­ngin­nermini tikeraar­poq. Taas­suma angerlarsimaf­fis­satsin­nik nas­saas­sup­paatigut. Sivitsun­ngitsorli oqar­tus­saasunit Jehovap Nalunaajaasui pil­lugit ilisimasaqan­ngitsunit akerlilersor­neqaler­pugut. Burundimiin­ner­put sungiutilerut­torlutigu nalunaarfigineqar­pugut sulinis­samut akuersis­suteqan­ngin­nat­ta nunami tas­saniigin­narsin­naan­ngitsugut. Ajoraluar­tumik Burundi qimat­tariaqar­par­put. Taava Ugandamut nuup­pugut.

 Jehova tatigigatsigu visum­meqar­nata Ugandamut nuun­nis­sar­put an­nilaangatigival­laan­ngilar­put. Qatan­ngut Canadamioq Ugandami kif­far­tor­toq pis­sutsit atuk­kagut pil­lugit nunasisunut al­laf­feqarfim­mut nas­suiaajar­tor­poq. Ugandami najugaqar­nis­samut akuersis­sum­mik pinis­sat­ta tungaanut qaam­matialun­ni tas­saniik­kal­larsin­naaner­put akuerineqar­poq. Jehovamit ikior­neqar­ner­put ersareqaaq!

Ugandami pis­sutsit Burundimit al­laanerungaar­put. Nuna tamak­kerlugu Nalunaajaasut 28-in­naagaluar­tut oqaluus­sineq ingerlal­luar­poq. Oqaluus­sif­figisar­tak­katsin­niit­tut amerlasuut tulut­tut paasisar­put. Paasiler­par­pul­li soqutigin­nit­tut ikiorluarsin­naajumal­lugit taak­kua oqaasii ilin­niar­tariaqarlutigit. Kampalami eq­qaanilu oqaluus­sisarat­ta tas­sani oqaatsit ator­neqar­nerusut, luganda, ilin­niar­niarlugit aalajanger­pugut. Aatsaat ukiuni arlalin­ni sungiusareerluta oqaatsit luganda pik­korif­figiler­pagut, ilin­niar­ner­pul­lu oqaluus­sinitsin­nut sun­niuteqarluar­poq. Paasil­luar­neruler­par­put atuaq­qis­saaqatigisar­tak­kat­ta anersaak­kut suut pisariaqar­tik­kaat, taak­kualu uagutsin­nut tatigin­nin­neruleramik eq­qarsaatitik pil­lugit oqalut­tuus­sin­naaler­paatigut.

Sal­lusuis­sum­mik ilin­niar­titsisar­ner­put nuan­naarutigeqaar­put. Ugandamilu nak­kutil­liisutut angalasar­tutut kif­far­toq­quneqarat­ta suli nuan­naar­neruler­pugut. Kenyami im­mik­koor­tor­taqarfiup aaq­qis­suus­sineratigut angalal­luta sumi specialpionerinik pisariaqar­titsisoqar­ner­paanersoq paasiniaavugut. Arlaleriarluta Nalunaajaasunik naapitsinikuun­ngisaan­nar­tunit as­sut inoroorsaarfigineqar­tar­pugut. Inus­siar­nisaarfigisar­paatigut al­laal­lu iggat­tarluta.

Kingusin­nerusuk­kut Kampalamiit ul­lut marluk qimut­tuitsoreerlunga Mombasa Kenyamiit­toq tikip­para. Tas­san­ngaan­niil­lu Seychel­lip Qeqer­tai Indiap Imar­pianiit­tut umiarsuarlunga tikip­pak­ka. 1965-imiit 1972-imut qeqer­tat taak­ku Barbaralu akulikitsumik tikit­tar­pagut. Aal­laq­qaam­mut oqaluus­sisar­tut marluin­naap­put, pif­fis­sal­li ingerlanerani amerliar­toramik oqaluus­sisar­toqatigiin­ngor­put, kingor­nalu ilagiin­ngorlutik. Aam­ma qatan­ngutit Eritreamiit­tut, Etiopiamiit­tut Sudanimiit­tul­lu tikerar­nikuuak­ka.

Uganda sak­kutuunit aqun­neqalermat pis­sutsit al­lan­ngoriar­tupal­lap­put. Ukiuni tul­liut­tuni erloqinar­tuni siun­nersuutip Biibilimiit­tup uuma maleruar­nis­saa qanoq pitsaatigisoq paasivar­put: “Kaasari tunisiuk kaasarip piinik.” (Mark 12:17) Ilaan­ni Ugandami nunasisimasut tamarmik al­lat­tor­neqar­nias­sam­mata politeeqarfim­mukaq­quneqar­put. Uagut naalal­luta ingerlaan­naq taamaalior­pugut. Ul­lualuit qaangium­mata ajoqersuiar­tor­titarlu al­la Kampalami biilerluta politiinit unitsin­neqar­pugut. As­sut an­nilaajum­mer­pugut! Iser­tor­tumik paasiniaajar­tor­titaanerarluta tigusaraatigut politiil­lu qul­lersaqarfian­nukaal­luta. Nas­suiaavugut ajoqersuiar­tor­titaan­naasugut al­latsereersimasugul­lu, tusaajumaneqan­ngilagul­li. Taava tigusaavugut politeeqarfim­mul­lu ajoqersuiar­tor­titatut angerlarsimaf­fit­ta eq­qaaniit­tumukaan­neqarluta. Qujanar­tumik politiip al­latsik­kiar­torfigisimasat­ta ilisaraluta iperagaateq­quaatigut!

Taamanik­kut aq­quser­nit sak­kutuunit as­ser­neqarsimasut saneq­qutileraangatsigit an­nilaajum­mer­tar­pugut, ingam­mik sak­kutuut  aalakooraangata. Unitsin­neqaraangat­ta eq­qis­sisimaan­narumal­luta qinusar­pugut. Qujanar­tumil­lu ajoquser­nata ingerlaq­qeq­qusar­paatigut. Aliasuutigisatsin­nil­li 1973-imi pisoqar­poq – ajoqersuiar­tor­titat nunasisimasut tamarmik peq­quneqar­put Uganda qimas­sagaat.

Taava Elfenbenskystenimut Afrikap kitaaniit­tumut aal­lar­titaavugut. Taman­na uagutsin­nut al­lan­nguuterujus­suuvoq! Kulturi nutaaq sungiun­niar­tariaqar­par­put, franskisut oqalut­taleq­qit­tariaqar­pugut ajoqersuiar­tor­titanil­lu al­lanik nunanit as­sigiin­ngitsunin­ngaan­neersunik kif­far­toqateqar­neq sungiut­tariaqarlutigu. Inuil­li maniguut­tut nutaarsias­samik nuan­nersumik tusarumam­mata qularin­ngilar­put Jehovamit siulersor­neqarluta. Barbaralu Jehovamik tatigin­nik­kat­ta ingerlavigisar­put nalim­matser­neqar­poq.

Paasigatsigu Barbara kræfteqalersimasoq tupaqaagut! Katsorsar­neqaq­qul­lugu angalasaqat­taaraluarluta 1983-imi paasiler­par­put Afrikamiigin­narsin­naanata. Taman­na aliasuutigeqaar­put!

Londonimi im­mik­koor­tor­taqarfim­mi kif­far­tor­til­luta Barbara nap­parsimaneruleralut­tuin­nar­poq toqumik kinguneqar­tumik. Betelimi kif­far­tor­tut an­ner­toq­qutigeqaak­ka. Ingam­mik aap­pariit ataatsit naleq­qus­sar­nis­san­nut Jehovamil­lu tatigin­nit­tuar­nis­san­nut ikior­paan­nga. Kingusin­nerusuk­kut qatan­ngut ar­naq An­nimik atilik Betelimukarluni kif­far­tor­tar­toq naapip­para. Taan­na Jehovamik asan­ningaar­poq specialpioneritul­lu kif­far­tor­nikuul­luni. 1989-imi katip­pugut taamanimiil­lu Londonimi Betelimi kif­far­torluta.

1995-imiit 2018-imut nunat as­sigiin­ngitsut 60-ingajaat tikil­lugit Qul­lersaqarfim­mit aal­lar­titatut kif­far­tor­punga. Tikitan­ni tamani takusar­para Jehovap in­nut­tani qanorluun­niit atugal­lit isumagisarai.

2017-imi Afrika tikeq­qip­para. An­nip Burundi aatsaavis­suaq tikip­paa, oqaluus­sisar­tul­lu amerliar­torsimanerat takul­lugu marluul­luta nuan­naarutigeqaar­put. Maan­na oqaluus­sisar­tut 15.500-t sin­ner­paat! 1964-imi il­lumiit il­lumut oqaluus­sif­figisimasan­ni maan­na im­mik­koor­tor­taqarfeqar­poq.

2018-imi sumut angalas­sanerlunga takugak­ku nuan­naangaar­punga, tikitas­samami ilagaat Elfenbenskysteni. Il­loqarfiit pingaar­nersaan­nut, Abidjanimut, tikik­kama angerlaq­qit­tutul­lusooq misigivunga. Betelimi najugaqar­tut oqarasuaataasa normui qimerloor­til­lugit paasiler­para qatan­ngut Sos­soumik kingulialik Betelimi sanileralutigu. Ateq taan­na ilisar­nangaarami! Eq­qaamavara qatan­ngut Sos­sou Abidjanimiik­kal­larama kif­far­toqatigalugu. Sanilerali naapik­kak­ku paasivara sunaaf­fa tas­saasoq kif­far­toqatigisimasama er­nera.

Jehovap neriorsuutini eq­quutsit­tuaan­nar­pai. As­sigiin­ngitsor­pas­suar­nik ajor­nar­torsior­taraluarlunga paasinikuuara Jehova tatigigutsigu ingerlavis­sagut nalim­matsis­sagai. Aq­quser­nup naan­ngisaan­nar­tup paratiisil­lu tungaanut qaam­mariar­tuin­nar­tus­sap ingerlavigiuar­nis­saa aalajangiusimavar­put. – Uss 4:18.