MISIGISALIKKERSAARUT
Ilimagisakka akimungaarlugit Jehova pilluaqqusivoq
EQQARSARPUNGA pioneriusariaqaraluarlunga, pikkunaagunartilluguli. Tysklandimi suliffiga nuannareqaara. Illoqarfinnut Afrikamiittunut nerisassanik niuertarsimavugut, soorlu Dar es Salaamimut, Elisabethvillemut Asmaramullu. Sunaaffa ukiorpassuit qaangiuppata illoqarfinni taakkunani Afrikamilu nunani allani piffissaq tamaat Jehovamut kiffartorumaarlunga.
Kiisami nangaajunnaarama pionerinngorlungalu ilimagisakka akimungaarlugit inuunera allanngorpoq. (Ef 3:20) Qanoq pisoqarami? Aallaqqaataaniit oqaluttuarilara.
1939-mi, sorsunnersuup kingulliup aallartinnerata qaammatialunnguit kingorna, Berlinimi Tysklandimiittumi inunngorpunga. 1945-mi sorsunnersuup naangajalernerani Berlin timmisartunik akulikitsumik qaartartumeerneqartalerpoq. Aqqusineq najugaqarfigisarput eqqorneqarmat inimut eqqorneqatsaaliorluni qimaaffissamut ilaquttakkalu qimaavugut. Kingorna anaanama inunngorfianut, Erfurtimut, qimaavugut.
Anaanama sallusuissut pimoorullugu ujaarisimavaa. Isumaliutersortartut atuakkiaat atuarlugillu upperisarsiornerit assigiinngitsut misissorpai, sallusuissulli nassaarinagu. 1948-p nalaani Jehovap Nalunaajaasuisa ilaat marluk uatsinnut kasuttorput. Anaanama iseqqusinnarlugit apersoqattaalerpai. Akunnerluunniit ataaseq qaangiutinngitsoq najagalu oqarfigaatigut sallusuissut nassaarisimallugu! Tamatuma kinguninngua anaanaga, najaga uangalu Erfurtimi ataatsimiigiartalerpugut.
1950-imi Berlinimut uterpugut ilagiillu Berlin-Kreuzberg najuuffigisalerlugit. Berlinimi allamut nuukkatta ilagiit Berlin-Tempelhof najuuffigisalerpavut. Kingorna anaanaga kuisippoq, uangali nangaavunga. Sooq?
ITTOORNERA AKORNUTAAJUNNAARPOQ
Assut ittoortuugama anersaakkut siumukarpallaanngilanga. Naak oqaluusseqataasaraluarlunga ukiut marluk oqaluussinermi nammineq oqalunngilanga. Qatanngutilli sapiissusermik Jehovamullu tunniulluinnarsimanerminnik ersersitsisimasut peqatigisalerakkit pissutsit allanngorput. Ilaat nazistinit tigusanut inissiarsuaammukaanneqarsimapput ilaallu Tysklandimi Kangillermi parnaarussaasimallutik. Allat navianartorsioraluarlutik Tysklandimut Kangillermut Biibililersaarutinik isertorlutik eqqussuisarsimapput. Maligassiaat ajasoorutigaara. Eqqarsaatigilerpara
Jehova qatanngutillu pillugit imminut navianartorsiorteriaannaappata taava uanga ittuutunera sulissutigisinnaallugu.1955-imi oqaluussinermi immikkut suliniuteqarnermi peqataanera iluaqutigeqaara. Allakkani Budbringer-imi * saqqummersinneqartuni qatanngut Nathan Knorr nalunaarpoq immikkut suliniuteqarneq tamanna Jehovap Nalunaajaasuisa oqaluttuarisaaneranni annerpaartaat ilagigaat. Allappoq oqaluussisartut tamarmik peqataagunik “nunarsuarmi oqaluussinermi qaammat nuannernerpaaq misigiumaaraat”. Tamanna ilumuungaarami! Tamatuma kinguninngua Jehovamut tunniulluinnarpunga 1956-imilu ataatagalu najagalu ataatsikkut kuisilluta. Kingornali pingaarutilimmik allamik aalajangertariaqalerpunga.
Pionerinngornissaq eqqortuliornerusoq ukiut arlallit ilisimagaluarlugu kinguarteqattaarpara. Aallaqqaammut Berlinimi avataaniit avammullu niuernermut ilinniagaqarniarlunga aalajangerpunga. Tamatuma kingorna ilinniagara pikkoriffigilerumallugu atorfinikkusulerpunga. Taamaattumik 1961-imi Hamburgimi, Tysklandimi illoqarfinni umiarsualivittalinni anginerpaami, neqeroorfigineqarama suliffittaarpunga. Suliffiga nuannaringaarakku pionerinngornissara kinguarteqattaarpara. Suniartungaana?
Qatanngutit asannittut aqqutigalugit Jehovap anersaakkut ittunik pingaarnerpaatitsileqqullunga uannik ikiuinera qujamasuutigeqaara. Ikinngutikka arlallit pionerinngorsimasut maligassiuipput. Aamma qatanngutip Erich Mundtip, tigusanut inissiarsuarmiissimasup, Jehovamik tatiginneqqullunga kajumissaarpaanga. Oqarpoq tigusanut inissiarsuarmi qatanngutit imminuinnaq tatigisut kingorna sanngiillisimasut, Jehovamilli tatiginnilluinnartut aalajaattuarput ilagiinnullu nukittorsaataallutik.
Aamma qatanngut Martin Pötzinger, kingusinnerusukkut Siulersuisoqatigiinnut ilaasortanngortoq, qatanngutinik kajumissaariuarpoq, oqarluni: “Sapiissuseq pigisanni naleqarnerpaavoq!” Oqaatsit taakku eqqarsaatigilluareerakkit kiisami suliffinnit soraarpunga juunimilu 1963-imi pionerinngorlunga. Aalajangersinnaasanni tamanna pitsaanerpaavoq! Qaammatit marluk qaangiummata, suliluunniit allamik suliffissarsiulinngitsunga, specialpioneritut kiffartorsinnaanersunga aperineqarpunga. Ukiualuit qaangiummata ilimagisakka Jehovap akimorpai – Ilinniarfimmi Gileadimi klassit 44-ssaannut qaaqqusaavunga!
GILEADIMI NALEQANGAARTUMIK ILINNIARTINNEQARPUNGA
Ilinniakkama pingaarnerpaasa una ilagaat: “Suliassinneqarnissinni tunniutiaaqinasi.” Ingammik qatanngutit Nathan Knorrip aamma Lyman Swinglep tamanna sammivaat. Suliassinneqarnitsinni pinertusaarnissamut kaammattorpaatigut. Qatanngut Knorr ima oqarpoq: “Suut maluginiarnerussavisigit? Pujoralak? Uumasuaqqat? Piitsuussuseq? Imaluunniit orpiit malugissavisigit, naasut inuillu nuannaartut? Inunnik asanninnissaq ilinniarsiuk!” Taamaalluni qatanngutip Swinglep nassuiarmagu sooq ilaat tunniutiaarpallaarsimasut isai immapput. Oqalugiarnini unitsikkallarpaa misigissutsini aqussinnaalerumallugit. Tamanna qamuuna killitsissutigigakku Kristusip qatanngutaasalu aalajaatsut pakatsisinnginnissaat aalajangiusimalluinnarpara. – Matt 25:40.
Sumi kiffartussanerluta paasigatsigu Betelimi kiffartortut ilaasa apersulerpaatigut sumunngartitaalernerluta. Tulleriiaarluta akinitsinni nuannersunik oqaaseqartarput. Oqaramali Congomukassallunga (Kinshasamut) tupapput oqarlutillu: “Naah, Congo? Jehovap najorilisit!” Taamani Congomi (Kinshasami) sorsunnerit toqutsinerillu nutaarsiassani tusarsaaqaat. Ilinniarsimasakkali eqqaamavakka. Septembarimi 1967-imi naggataarnersiornitta kingorna Heinrich Dehnbostel, Claude Lindsay uangalu Congomi illoqarfiit pingaarnersaanut, Kinshasamut, aallarpugut.
AJOQERSUIARTORTITANUT ILIKKAGAQARFIULLUARTOQ
Kinshasamut apuukkatta qaammatit pingasut franskisut ilinniarpugut. Taava Congop kujataatungaaniittumut
Lubumbashimut, siusinnerusukkut Elisabethvillemik taaneqartumut, Zambiap killeqarfiata ungasinngisaaniittumut aallarpugut. Ajoqersuiartortitat angerlarsimaffiannut illoqarfiup qeqqaniittumut nuuppugut.Lubumbaship ilarujussua oqaluussiffigineqarnikuunngilaq, taamaattumik tassani najugaqartunut siulliulluta oqaluussinerput nuannaarutigeqaarput. Sivitsunngitsoq Biibilimik atuaqqissaarusuttut tamaasa piffissaqarfigissallugit ajornartilerparput. Aamma naalakkersuisuni atorfillit politiillu nalunaajaaffigisarpavut. Amerlasuut Guutip oqaasia oqaluussinerpullu ataqqivaat. Inuit amerlanersaasa oqaatsit swahili oqaaseraat, taamaattumik Claudelu oqaatsinik taakkuninnga ilinnialerpugut. Tamatuma kinguninngua ilagiinnut swahilimik oqaaseqartunut aallartitaavugut.
Naak nuannersorpassuarnik misigisaqaraluarluta unamminiarnartunik nalaataqartarpugut. Sakkutuut aalakoorlutik sakkulisartut politiillu kamajasut ataasiaannaratik uatsinnik eqqunngitsumik unnerluussisimapput. Taamaalluta ajoqersuiartortitat angerlarsimaffianni ilagiittut ataatsimiitilluta politiit sakkulisarlutik isaapput politeeqarfimmukaallutalu. Taakani unnukkut qulit tungaannut natermi issiatereermatigut iperagaavugut.
1969-imi nakkutilliisutut angalasartutut kiffartortussanngortinneqarpunga. Ilaannikkut ungasissumut angalaninni aqqutikkut marulluinnaasukkut ivigarsuillu portusuut akornanni pisuttarpunga. Nunaqarfiit ilaanni kukkukooq arnaviaq piaqqanilu siniffimma ataani unnuipput. Puiunngisaannarpara ullaassakkut nipituumik qarlululluni
itertikkaanga. Aamma unnukkut qatanngutikkalu ikumatitap eqqaani sallusuissummik eqqartueqatigiinnerput nuannersumik eqqaamasarpakka.Qatanngutaasuusaartut Kitawalamut ilaasortaasut unamminiarnarnerpaat ilagaat. * Taakkua ilaasa ilagiinnut akuliussimapput allaat utoqqaanertanngorlutik. Qatanngutittali aalajaatsut ilarpassui taakkunannga uukapaatinneqanngillat. (Jud 12) Piffissanngormat Jehovap ilagiit minguiarpai, kingunerisaanillu Jehovamut kiffartortut amerlingaatsiarput.
1971-imi immikkoortortaqarfimmut Kinshasamiittumut nuutsinneqarpunga. Tassani suliassat assigiinngitsut – soorlu allaffigeqatigiittarneq, Biibililersaarutinik inniminniineq kiffartornermullu tunngasut allat – isumagisarpakka. Betelimiinninni nunarujussuarmi aqqusiniluttumi, innaallagiaqarpianngitsumi angallaffiluttumilu sulianik aaqqissuussineq ilikkarpara. Ilaannikkut allakkat timmisartukkoortitat qaammatialunni ilagiinnut apuunniartarput. Taakku timmisartumit umiatsianut usingiarneqartarput, umiatsiallu sapaatip-akunnerini arlalinni kuussuarmi naasoqarpallaarnera pissutigalugu unittoortarlutik. Taamaattorli taamaattunik allanillu unamminiarnartoqaraluartoq suliaq naammassivoq.
Qatanngutit aningaasaateqarpallaanngikkaluarlutik ataatsimeersuartitsisinnaanerat tupigusuutigaara. Termittit inaat angisuut ilusilersorlugit oqaluttarfiliortarput. Ivigarsuit portusuut iikkatut atortarpaat akisissiatullu issiavigineqarsinnaasutut imusarlugit. Illut bambusinik napparusertarpaat ivikkanillu allequtsianik qallerlugit nerrivilersorlugillu. Orpiup ameraanik kikiannik sanasarput. Qatanngutit taakku isumassarsiullaqqinnerat ajornartorsiutinullu aaqqiissutissanik nassaarsiullaqqinnerat pillugu assut nuannareqaakka. Nutaamik suliassinneqarama asanartut taakku maqaaseqaakka!
KENYAMI KIFFARTORNEQ
1974-imi Nairobimi Kenyamiittumi immikkoortortaqarfimmut nuutsitaavunga. Suliassaqaqaaq, nunanimi allani qulini, ilaat suliatsinnik inerteqquteqarfiusuni, oqaluussineq immikkoortortaqarfiup nakkutigaa. Nunanut taakkununnga, pingaartumik Etiopiamut, aallartinneqartarpunga. Qatanngutivut tassaniittut malersugaallutillu sakkortuumik misilinneqarput. Amerlasuut peqqarniitsumik pineqartarput parnaarussaallutilluunniit, allaallu ilaat toqunneqarlutik. Jehovamulli attaveqarluarlutillu imminnut ajunngitsumik attaveqatigiikkamik pinertusaarlutik aalajaassinnaasimapput.
1980-imi inuuninni nuannersumik pisoqarpoq. Gail Matheson, Gileadimi atuaqatigisimasara Canadameersoq, katippara. Allaqatigiittarsimavugut. Taamani Gail Boliviami ajoqersuiartortitatut kiffartorpoq, ukiullu 12-it qaangiummata New Yorkimi naapeqqippugut. Kingornatigut Kenyami katippugut. Gailip anersaakkut ittunik pingaartitsisuunera naammagittartuunermigullu maligassiuinera qujamasuutigeqaara. Suli maannamut tapersersortigaara nalissaqanngitsoq asangaagara.
1986-imi uanga Immikkoortortaqarfiup Ataatsimiititaliaani kiffartortillunga Gaililu angalasartutut kiffartortussanngortinneqarpugut. Angalasartutut kiffartornitsinni nunat arlallit Kenyap immikkoortortaqarfiata nakkutigisai tikittarpavut.
1992-imi Asmarami (Eritreamiittumi) suliarput inerteqqutaalinngikkallarmat ataatsimeersuarnissamut piareersarnerput eqqaamaqqissaarpara. Ajoraluartumik ataatsimeersuarfittut nassaarisinnaasimasatuarput tassaavoq quersuaq silataatungaaniit kusanaatsoq, iserluguli suli ajornerusoq. Ataatsimeersuarnerli aallartimmat qatanngutitta Jehovamik pallorfiginninnermut tulluartunngortillugu kusassaasimanerat tupigusuutigaara. Ilaqutariippassuit annoraaminernik kusassaatinik
nassarsimapput isigiuminaassinnaasullu peqqissaarlutik taakkuninnga qallerlugit. 1.279-iulluta ataatsimeersuarnerput nuanningaartoq najuuffigaarput.Angalasartutut kiffartuleratta unnuisarfitta allanngorartarnerat sungiussassaraarput. Ataasiarluta illumi angisuumi kusanaqisumi sissap eqqaani inisimasuuvugut. Piffissami allami illuusami saviminermit sanaami najugaqartinneqarpugut, perusuersartarfiillu meterit 100-t sinnerlugit ungasitsigipput. Sumiluunniilli pionerit oqaluussisartullu aallussilluartut oqaluusseqatigisarneri nuannaarutigalugit eqqaamasarpavut. Allamik suliassinneqaratta ikinngutit asanartorpassuit maqaasisassavut qimattariaqarpavut.
ETIOPIAMI PILLUAQQUSSUTIT
1987-imiit 1992-imut nunani arlalinni Kenyami immikkoortortaqarfimmit nakkutigineqartuni suliarput inatsisitigut akuerisaalerpoq. Tamatuma kingunerisaanik immikkoortortaqarfiit allaffeqarfiillu nunamik nakkutilliisoqarfiusut pilersinneqarput. 1993-imi illoqarfimmi Addis Ababami Etiopiamiittumi allaffeqarfimmi kiffartortussanngortinneqarpugut. Tassani suliarput ukiorpassuit isertortumik ingerlanneqarsimasoq inerteqqutaajunnaarsimavoq.
Etiopiami suliarput Jehovap pilluaqquaa. Qatannguterpassuit pionerinngorsimapput. 2012-imiilli ukiumut oqaluussisartut 20 procentiinit amerlanerusut pionerisut kiffartorput. Aamma qatanngutivut Nalunaajaasunut ilinniarfinni pisariaqartumik ilinniartinneqarsimapput naalagaaffilersaarfiillu 120-t sinnerlugit sananeqarsimallutik. 2004-mi Betelimi kiffartortut illumut nutaamut nuupput. Aamma ungasinngisaani ataatsimeersuartarfeqarnera pilluaqqussutaavoq.
Ukiut ingerlanerini Etiopiami qatanngutit qanimut ikinngutigilersimaneri Gaililu nuannaarutigaarput. Asanninnerat kissalaarnerallu nuanneqaaq. Maanna peqqiilliulersimagatta immikkoortortaqarfimmut Europap qeqqaniittumut nuuttariaqarsimavugut. Tassani asannittumik isumagineqarpugut, Etiopiamili ikinngutivut asasavut maqaaseqaavut.
JEHOVA NAAJARTORTITSIVOQ
Jehovap suliaminik naajartortitsinera misigisimavarput. (1 Kor 3:6, 9) Assersuutigalugu Congomi kanngussaasiorfimmi sulisartut Rwandameersut oqaluussiffigeqqaarakkit Rwandami oqaluussisartoqanngilaq. Maanna qatanngutit 30.000-t sinnerpaat. 1967-imi Congomi (Kinshasami) oqaluussisartut 6.000-t missaanniipput. Maanna 230.000-t missaanniipput, 2018-imilu eqqaaniaanermi inuit millionit sinnerlugit najuupput. Kenyami immikkoortortaqarfimmi nunani nakkutigineqarsimasuni tamani oqaluussisartut 100.000-nit amerlanerulersimapput.
Ukiut 50-it sinnerlugit matuma siorna Jehovap qatanngutit angutit arlallit aqqutigalugit piffissaq tamaat kiffartulernissamut ikiorpaanga. Naak suli ittoortaraluartunga Jehovamik tatiginnilluinnarneq ilikkarsimavara. Afrikami misiginikuusakka iluaqutigalugit nikallujuissuseq naammagittarnerlu ineriartortippakka. Qatanngutitta inoroorsaarnerat, ajornartorsiornermi pinertusaartarnerat Jehovamillu tatiginninnerat pillugit Gaililu nuannaartoreqaavut. Jehovap pisassarinngisaraluamik ajunngisaarnera qujamasuutigeqaara. Aap, ilimagisakka akimungaarlugit Jehova pilluaqqusivoq. – Tuss 37:4.
^ imm. 11 Kingusinnerusukkut taaneqartalerpoq Guutip naalagaaffianut kiffartorneq. Uuminnga taarserneqarnikuuvoq: Kristumiutut inuunerput kiffartornerpullu – Najoqqutassaq.
^ imm. 23 “Kitawala”-p oqaatsini swahilimi oqaaseq ima isumaqartoq nagguigaa: “Naalagaaniarneq, siulersuineq imaluunniit naalakkersuineq.” Aaqqissuussap tamatuma siunertaa politikkimut tunngassuteqarpoq – tassa Belgiamit naalakkersorneqarunnaarnissaq. Kitawalamut ilaasortaasut Jehovap Nalunaajaasuisa Biibililersaarutaat pissarsiaralugit atuartarpaat allanullu ingerlateqqittarlugit. Biibilimi ajoqersuutigineqartut allanngortittarpaat politikkikkut isumaminnut, upperisapalaaminni ileqqulersuutiminnut kinguaassiuutitigullu inuunerlunnerminnut tulluarsarlugit.