1929-mi decembarip 22-anni Belgiami illoqarfeeqqami Novillemi inunngorpunga. Illoqarfeeraq taanna qulinngiluanik nunaatileqarfiuvoq. Nunaammi meeraanera nuannersumik eqqaamasaqarfigaara. Nukaralu Raymond nersussuaatitsinnik assatsinnik immuiaasarlutalu naatitanik katersuinermi ikiuuttarpugut. Nunaqarfitsinni ataatsimoor­taqaagut, immitsinnut tamatta ikioqatigiit­tarluta.

Angajoqqaakka, Emile Alicelu, katuuliupput tunniusimasut. Sapaatit tamaasa naalagiartarput. 1939-mi Tuluit Nunaannit pionerit nunaqarfitsin­nukarput ataatagalu atuagassianik maanna Iteritsi!-mik taaneqar­tartunik pisartagaqaler­nissamik neqeroorfigalugu. Ataatama ilumoortoq paasipallappaa Biibililu atuartalerlugu. Naalagiar­tarunnaarmat eqqaamiugut inussiar­nersuusimagaluit sakkortuumik akerlilersuisun­ngorput. Ataataga katuuliuin­naqqullugu uteriiffigaat arlaleriarlutillu assortuut­tarlutik.

Ataataga taama tatineqar­tigitillugu takunera anniaatigaara. Allaaserisap aallaqqaataani eqqaaneqartutut Guutimut ikioqqullunga qamannga pisumik qinulis­sutigaara. Eqqaamiugut akerlilersuiun­naarmata nuannaangaarpunga. Qularun­naarpunga Jehova tassaasoq ‘qinnutinik tusartartoq’.

1940-mi maajip qulingani Tysklandip nazistinit naalakkersor­neqartup Belgia tiguarmagu innuttaasut qimarrat­torsuupput. Ilaquttakkalu Frankrigip kujataanut qimaavugut. Aqqutaani tyskit franskillu sakkutuui sorsuuttut nalaattarpagut.

Nunaatitsinnut uteratta pigisatta amerlanersaat tillinneqarsimapput. Qimmiuterput Bobbie kiserrammi tikilluaq­qusisuuvoq. Taamatut misigisaqarneq  ima eqqarsalis­sutigaara: ‘Sooq sorsunnerit naalliun­nerillu atuuppat?’

Tamatuma nalaani qatanngutip Emile Schrantzip, utoqqaaner­taallunilu pioneriusup aalajaatsup, pulaartarnera iluaqutigeqaarput. Sooq naalliut­toqartarnersoq Biibili najoqqutaralugu erseqqissumik nassuiartarpaa inuunerlu pillugu apeqqutikka allat akisarlugit. Jehovamut attaveqarluar­nerulerpunga asannit­tuuneranillu qularun­naarsin­neqarlunga.

Suli sorsunneq naanngitsoq ilaquttagut Nalunaajaasunik akulikin­nerusumik attaveqar­talerput. 1943-mi aggustimi qatanngut José-Nicolas Minet oqalugiar­niarluni angerlarsimaf­fitsinnut pulaarpoq. Oqalugiareerami ima aperivoq: “Kina imermut morsutsitaarusuppa?” Ataataga nappaavoq, uangalu aamma nappaavunga. Nunaatitta eqqaani kuummi imermut morsutsitaavugut.

1944-mi decembarimi tyskit sakkutuui sorsuffissuarmi killermi naggammik sakkortuumik saassussipput. Sorsuffiup ungasin­ngisaani najugaqarpugut, naqqullu iluani qaammatip missaa toqqoqqasariaqarluta. Ullut ilaanni uumasuutigut nerisin­niarlugit anigama nunaaterput eqqarfigineqarpoq, quersuatta qaava qaartillugu. Sakkutuup Amerikamiup nersutaasivim­miittup nillerfigaanga: “Nunamut pallorit!” Arpariarlunga eqqaanut pallorpunga, illersor­niarlungalu niaqorutini niaqqunnut atitippaa.

Sorsunnerup kingorna Liègemi, uagutsinniit 90 kilometerit missaannik avannamut ungasitsigisumi, ilagiin­niittut attaveqarfiginerusalerpagut. Piffissap ingerlanerani Bastognemi ikittun­nguulluta misissueqatigiit­talerpugut. Akileraar­tarnermik aqutsisoqarfimmi sulilerpunga inatsisilerinermilu ilinniar­nissannik periarfis­saqalerlunga. Kingorna allatsip atorfilittaatut sulilerpunga. 1951-imi Bastognemi ataatsimeersuarnermik aaqqissuus­sisinnaalerpugut. Inuit 100-t missaat peqataapput. Qatanngut arnaq pioneriusoq aallussil­luartoq, Elly Reuter, ilaavoq. Peqataaniarluni 50 kilometerit sikkilersimavoq. Asannilerpugut pissiariilerlutalu. Elly USA-mi Ilinniarfimmut Gileadimut qaaqqusaavoq. Qullersaqarfimmut allappoq qaaqquneqar­nerminut sooq  itigartitsisariaqarluni. Qatanngutip Knorrip, tamatuma nalaani Jehovap innuttaanik siuttuusup, akillugu inussiar­nersumik allaffigaa immaqa uinilu Ilinniarfimmut Gileadimut ilaanni ilaajumaartut. 1953-imi februaarimi katippugut.

Ukioq taanna Ellylu Yankee Stadiumimi New Yorkimiittumi ataatsimeersuarpugut. Tassaniitilluta qatanngutip angutip atorfigis­saarnissannik USA-mullu nuunnis­satsinnik neqeroorfigaanga. Jehovamut qinunikkut eqqartoreerlugu Ellylu neqeroorummik itigartitsinissarput aalajangiupparput, Bastognemi oqaluus­sisartoqatigiit qulinik ilaasortallit tapersersorusuk­katsigit. Aappaaguani nukappiaran­nguamik, Sergemik atsikkatsinnik, pilluaq­quneqarpugut. Alianartumik qaammatit arfineq-marluk qaangiuttut Serge napparsimalerpoq toqullunilu. Aliasunnerput Jehovamut qinunikkut oqaluttuarisarparput, makititaanis­samillu neriuut nakussatsis­sutigaarput.

1961-imi oktobarimi ullup affaanik suliffit­taarpunga, taamaalil­lungalu pionerin­ngorsin­naavunga. Ullorli taanna Belgiami immikkoor­tortaqarfimmit sianerfigitippunga ilagiinnik nakkutil­liisunngorusun­nersunga aperitillunga. Aperaara: “Suliassin­neqarnitta akuerin­nginnerani pioneritut kiffartoq­qaarsin­naavugut?” Akuerineqarpoq. Qaammatit arfineq-pingasut pioneritut kiffartoreerluta 1962-imi septembarimi ilagiinnik nakkutil­liisunngorpunga.

Ukiut marluk ilagiinnik nakkutil­liisutut kiffartoreerlunga Betelimut Bruxellesimiittumut kiffartor­nissatsinnut qaaqqusaavugut. 1964-imi oktobarimi kiffartulerpugut. Taamatut suliassin­neqarneq pilluaq­qusaanerpas­suarnik kinguneqarpoq. Qatanngut Knorr 1965-imi nunatsinnut tikeraaq­qammersoq immikkoor­tortaqarfimmi nakkutil­liisutut toqqarneqarama tupaallappunga. Kinguninngua Ellylu Ilinniarfimmi Gileadimi klassit 41-ssaanni ilinniar­nissatsinnut qaaqqusaavugut. Qatanngutip Knorrip oqaasii ukiut 13-it qaangiuttut eqquupput! Naammas­sigatta Belgiami Betelimut uterpugut.

Inatsisitigut misilit­tagaqarnera iluaqutigalugu Europami allanilu guutisiorsin­naanitsinnik kiffaan­ngissusitta illersor­nissaanut ukiut ingerlanerini ikiuuttar­nikuuvunga. (Flp 1:7) Tamanna nunat 55-it sinnerlugit suliatsinnik inerteq­qutaaffiusut killilersuisullu atorfilit­taannut attaveqalis­sutigaara. Inatsisitigut misilit­tagaqarnera erseqqis­sarnagu “Guutip kiffaasut” imminut ilisaritit­tarpunga. Jehovamut qinunikkut siulersoq­qujuaan­narpunga, nassuerutigalugu “kuunnguatut ippoq kunngip [imaluunniit eqqartuussisup] uummataa Naalakkap assaani; piumasani malillugu aalajangertarpaa ingerlavissaa”. – Uss 21:1.

Misigisat puiukkiussama ilaat tassaavoq Europami inatsisartunut ilaasortamik naapitsinera.  Arlaleriarlunga oqaloqatiginissaanut qinnuteqar­tarpunga, naggataatigullu naapinniarlunga akuersivoq. Oqarpoq: “Minutsit tallimat, tassa.” Sikillungalu qinulerpunga. Inatsisartunut ilaasortaq pissangaammerpoq aperalunilu sunersunga. Qiviarlugu oqarfigaara: “Guuti qutsavigaara kiffaanut ilaagavit.” Aperaaq: “Suna piviuk?” Romamiut 13:4 takutippara. Kristumiuugami Biibilimi allassimaffik uissutigaa. Qanoq kinguneqarpa? Minutsit 30-t pissarsiaqar­nartumik ataatsimeeqatigiippugut. Allaat suliatsinnut ataqqin­ninnini oqaatigaa.

Ukiut ingerlaneranni Jehovap innuttai Europami inatsisitigut suliassan­ngortitsisarsimapput sorsoqataarusun­nginneq, meeqqanik arsaarin­nissuteqarnerit, akileraar­tarnerit allallu pillugit. Amerlasooriarlunga akiuuteqataasarnera Jehovallu ajugaasitsisarnerata takusarnera immikkut pisinnaatitaaf­figaara. Jehovap Nalunaajaasui Europami Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Eqqartuus­sivimmi suliani 140-ni ajugaasimapput!

1990-ikkunni qatanngut Philip Brumley qullersaqarfim­meersoq aamma qatanngut Valter Farneti Italiameersoq peqatigalugit qatanngutigut Cubamiut, kristumiutut suliatsinnik killilersuisoqarfin­niittut, upperisarsiornikkut kiffaan­ngissuseqar­neruler­nissaat anguniarlugu ikiorpagut. Belgiami Cubap aallartitaqarfia allaffigaara qinnuteqaaterpullu pillugu atorfilittaq naapillugu. Ataatsimeeq­qaarnitsinni killilersuutinut paatsoor­nerinut pissutaasut aaqqinniarnerini angusaqarpal­laanngilagut.

Jehova qinunikkut siunersioreerlugu Biibilit 5.000-t Cubamut nassiun­nissaannut qinnuteqarlutalu akuerisaavugut. Biibilit ajornatik apuummata qatanngutinullu agguaan­neqarmata eqqarsarpugut Jehovap iliuutsigut pilluaqqugai. Taava Biibilit suli 27.500-t nassius­sinnaanerlugit aperivugut. Aamma akuerineqarpoq. Qatanngutigut asasagut Cubamiut namminneq immikkut Biibileqar­nissaat suleqataaf­figigakku nuannaangaarpunga.

Suliatsinnut tunngatillugu inatsisit ajunngin­neruler­nissaannut ikiuunniarlunga Cubamukaqat­taartarsimavunga. Tamatumani naalakkersuisuni atorfilittat attaveqarfigil­lualerpakka.

1994-imi Rwandami amiilaar­nartumik naggueqatigiinnik tutsikkunnik nungusaaniarnermi inuit millionit sinnerlugit toqorar­neqarput. Alianaraluartumik  qatanngutitta ilaat aamma toqutaapput. Sivitsun­ngitsoq qatanngutit ilaat ikiuiniar­tussanik aaqqissuus­seqquneqarput.

Nunami illoqarfiit pingaar­nersaannut, Kigalimut, apuukkatta nutserivik Biibililersaaruteqarfillu aallaaf­figineqar­tarsimasut takuagut. Qatanngutit savissuarnik toqunneqarsimasut pillugit oqaluttuarpassuit tusarpagut. Aammali kristumiut asaqatigiin­nerminnik ersersitsisimasut pillugit tusagaqarpugut. Assersuutigalugu qatanngut angut naggueqatigiinnit tutsikkun­neersoq ulluni 28-ni ilaqutariinnit Nalunaajaasunit naggueqatigiinnit hutuneersunit illersor­neqarluni nunap iluaniis­simasoq naapipparput. Kigalimi ataatsimiikkatta qatanngutit 900-t sinnerlugit anersaakkut tuppallersarpagut.

Taava Nalunaajaasorpassuit Rwandamiut illoqarfimmut Gomamut qimaasut ujarniarlugit Zairep (maanna Congop Kinshasap) killeqarfianut ingerlaq­qippugut. Nassaarisin­naanngin­natsigit Jehovamut siulersoq­qulluta qinuvugut. Tungitsin­nukartumik takugatta aperaarput Jehovamik Nalunaajaasunik nalunngisaqarnersoq. Akivoq: “Aap, Nalunaajaasuuvunga. Ikiuiniarnermut ataatsimiititaliamukaas­sinnaavassi.” Ikiuiniarnermut ataatsimiititaliaq qiimmaal­lannartumik ataatsimeeqatigereerlugu qimaasut 1.600-t missaat anersaakkut tuppallersar­niarlugit qiimmas­sarniarlugillu naapippagut. Aamma Siulersuisoqatigiit allagaannik atuffappagut. Qatanngutit attortingaarput ima tuppallersar­neqaramik: “Qinnuttuarpassi. Jehovap immineer­navianngikkaasi nalunngilarput.” Siulersuisoqatigiit oqaasii ilumuungaaramik. Maanna Rwandami Nalunaajaasut 30.000-nit amerlanerupput!

Ukiut 58-ingajaat katisimareerluta Elly asasara 2011-mi annaavara. Jehova qinunikkut aliasunninnik oqaluttuut­tarakku tuppallersarpaanga. Aamma inoqatima Kunngeqarfik pillugu nutaarsiassanik nuannersunik oqaluttuut­tarneri tuppallersaatigaara.

90-it angoreeraluarlugit sapaatip-akunneri tamaasa suli oqaluus­seqataasarpunga. Aamma nuannaarutigaara Belgiami Betelimi inatsisilerivimmi ikiuuttarsin­naagama, misilit­takkakka ingerlateq­qittarsin­naagakkit inuusuttullu Betelimi kiffartortut qiimmas­sartarsin­naagakkit.

Ukiut 84-it qaangiupput Jehovamut qinoqqaarama. Inuuninni taassumunnga qanillisin­naagama nuannaangaarpunga. Jehovap qinnutikka tamatigut tusartarmagit qujamasungaarpunga. – Tuss 66:19. a