MISIGISALIKKERSAARUT
Aalajangernera Jehovap pilluaqqungaarpaa
1939-mi unnuakkut makeriarluta illoqarfeeqqamut Joplinimut, USA-mi Missourip kujataata kippasissuaniittumukarpugut. Tassani nipaarsaarluta illut tamaasa matuisa ataanut naqitaaqqanik ilioraavugut. Naammassiniariarluta angalaaqatigiit eqimattat allat ornippavut. Ullaaralaarsuuvoq. Sooruna suli seqineq nuinngitsoq oqaluussisariaqartugut qimagutipallattariaqartugullu? Tamanna oqaluttuariumaarpara.
1934-mi inunngorpunga. Angajoqqaakka, Fred aamma Edna Molohan, ukiuni 20-ni Biibilimik Atuaqqissaartartunut (Jehovap Nalunaajaasuinut) ilaareersimapput. Qujamasuutigeqaara Jehovamut asanninnissannut ilinniartissimammannga. Taamani Kansasip kujammut kippasissortaani illoqarfeeqqami, Parsonsimi, najugaqarpugut. Tassani ilagiinniittut tamangajammik tanitaapput. Ilaquttavut ataatsimeeqataajuaannarlutillu oqaluusseqataajuaannarput. Arfininngornikkut ualikkut tamanut oqaluussisarpugut. Ilaannikkut qasusaqaagut, naammassigaangattali ataatama sikumik pitsittarpaatigut.
Ilagiinni ikittunnguuvugut, isorartungaatsiartumilli illoqarfeeqqanik narsaatilinnillu oqaluussiffigisartagaqarluta. Narsaatillit Biibililersaarutinut aningaasanik akiliuteqaratik naatitaminnik, manninnik nutaanik kukkukuuaqqanilluunniit tunisarpaatigut. Ataatap Biibililersaarutit akilereertaramigit nerisassat tunissutigineqartut iluaqutigisarpavut.
OQALUUSSILLUNI IMMIKKUT SULINIARNEQ
Angajoqqaakka oqaluussinermi atortakkaminnik oqaluttartuuteqarput. Uangali atornissaanut suli mikivallaarpunga, pulaaqqiinernili Biibilimillu atuaqqissaaqateqarnermi angajoqqaakka ikiortarpakka qatanngutip Rutherfordip oqalugiaataa aallartillugu.
Ataata højtalerersuarmik biilitta, Ford 1936-rnisap, qaavanut ikkussivoq. Tamanna oqaluussinermi iluaqutaaqaaq. Tamatigut nipilersuutinik appeqqaartarpugut inuit ussagartinniarlugit, taava Biibili tunngavigalugu oqalugiaat appittarparput. Naagaangat inunnut soqutiginnittunut atuagassianik agguaasarpugut.
Ilaanni sapaammi illoqarfeeqqami Cherryvalemi Kansasimiittumi biilit højtalerillit naatsiivissuarmut ataatap inissippai. Politiinilli oqarfigineqarpoq biilit naatsiivissuarmeeqqusaanngitsut. Ataatap biilini aqqusinermut naatsiivissuup eqqaanut inuit tusaalluarsinnaasaannut inissippai. Taamaattoqaraangat
ataata angajoralu Jerry ilagalugit pissanganartuaannarpoq.Taamani angalaarfigisartakkat ilaanni inunnit akerlilersorneqaqaluta immikkut suliniarnermi oqaluussisarpugut. Oqareernittut unnuakkut makeriarluta nipaarsaarluta naqitaaqqat atuagassiaaqqallu inuit matuisa ataannut ilisisarpugut. Taamaalioreeraangatta illoqarfiup silataani tamatta naapittarpugut politiinit tigusaasoqarsimannginnersoq qulakkeerniarlugu.
Oqaluusseriaatsitta ilaat alla pissanganartoq tassaavoq allagartarsualisarluta illoqarfikkut ingerlaaqatigiinneq. Eqqaamavara piffissat ilaanni qatanngutit illoqarfitsinnukaasut allagartarsualisarlutik ima allassimasumik: “Upperisarsiorneq napititsiniutaavoq peqqusersiortuullunilu.” Uagutsinnit aallartillutik kilometerit ataaseq affarlu illoqarfikkut ingerlaarput uteqqillutillu. Qujanartumillu unitsinneqanngillat, inuppassuilli susoqarneranik assut alapernaaserput.
INUUSUTTUUNINNI ATAATSIMEERSUARTARNERIT
Ilaqutariilluta Texasimut ataatsimeersuariarluta angalasarpugut. Ataata qimuttuitsoqarfimmi sulisarmat akeqanngitsumik ilaalluta ataatsimeersuariartarlutalu ilaquttavut tikeraartarpavut. Angaga Fred Wismar nulialu Eulalie illoqarfimmi Templemi Texasimiittumi najugaqarput. Angamma 1900-kkut aallartilaartut inuusuttuulluni sallusuissut ilikkarpaa. Kuisippoq ilikkakkanilu pillugit ilaquttani, ilaatigut anaanaga, oqaluussiffigalugit. Angaga Fred ilagiinnik nakkutilliisuugami qatanngutinit Texasimeersunit ilisarisimaneqarluarpoq. Inussiarnersuuvoq, nuannaartuulluni aallussilluartuullunilu uannullu maligassaalluartuulluni.
1941-mi St. Louisimut, Missourimiittumut ulluni arlalinni ataatsimeersuarfiusussamut aallarpugut. Qatanngutip Rutherfordip oqalugiaataanut “Kongens Børn”-inut tusarnaarluaqqulluta meeqqat tamarmiulluta oqaluttarfiup saavanut ingeqquneqarpugut. Oqalugiaataata naalernerani inuusuttut 15.000-t tupaallatsinneqangaatsiarput. Qatanngutip Rutherfordip ikiortaasalu tamatta immikkut atuakkamik nutaarluinnarmik Børn-imik taaguutilimmik tunivaatigut.
Apriilimi 1943-mi Coffeyvillemi Kansasimiittumi ataatsimeersuarneq najuuffigaarput ima qulequtalik: “Opfordring til virksomhed.” Tassani ilagiit tamarmik Teokratiimik Ilinniarfeqalissasut nalunaarutigineqarpoq atuagassiaaqqamillu 52-inik ilinniagassartalimmik tunisilluta. Ukiumi tassani ilagiitsinni Teokratiimik Ilinniarfimmi siullerpaamik pisassinneqarpunga. Aamma marluk allat ilagalugit tasinnguami nillertumi kuisikkama ataatsimeersuarneq tamanna uannut immikkorluinnaq ittuuvoq.
BETELIMI KIFFARTORNEQ ANGUNIAGARAARA
1951-imi ilinniarnertuunngorniarfimmi naammassigama aalajangertariaqalerpunga inuunera qanoq atorniarnerlugu. Qatanngutiga Jerry Betelimi kiffartortuunikuuvoq. Uangattaaq Betelimi kiffartorusukkama qinnuteqarpunga. Erininarserianngitsoq Betelimut qaaqqusaavunga marsillu qulinganni 1952-imi aallartillunga. Eqqorluinnartumik aalajangiisimavunga tamannami tamakkiisumik Guutimut kiffartorninnut iluaqutigaara.
Atuagassiat Biibililersaarutillu allat naqiterneqarneranni ikiuukkusullunga naqiterivimmi sulinissara kissaatigigaluarpara. Taamaattoqanngilarli. Saqisutut kingornalu igaffimmi sulilerpunga. Suliakka nuannaraakka ilikkagaqarfigeqalugillu. Kingoraartaalluta sulisaratta nalunaaquttap-akunnerpaaluini sulinngiffeqarninni Betelimi atuagaateqarfimmiikulasarpunga atuaqqissaartarlungalu. Tamanna upperninnut nakussatsissutigaara Jehovalu ikinngutitut qaninnerulerlugu. Jehovamut kiffartorlunga sapinngisamik sivisunerpaamik Betelimiinniarlunga aalajangiusimanerulerpara. Jerryp Beteli 1949-mi qimappaa Patricialu katillugu, Brooklynilli qanittuani najugaqaramik Betelimi suli nutaajutillunga ikiorlungalu qiimmassartarpaannga.
Betelimut pinimma kinguninngua qatanngutit Betelimi kiffartortunik oqalugiartartussarsiorput. Qatanngutit allatsittut ilagiinnut ilaatigut Brooklynimit 320 kilometerisut ungasitsigisumiittunut tikeraartussanngorlugit suliakkerneqarput. Tikeraarfigisaminni tamanut ammasumik oqalugiartussaapput ilagiillu oqaluusseqatigalugit. Qatanngutinut taakkununnga uanga ilaavunga.
Pissangallunga ilagiinnut tikeraarpunga tamanullu ammasumik akunnermik ataatsimik oqalugiaateqarlunga. Qimuttuitsorlunga ilagiit tikeraartarpakka. 1954-imi ukiukkut sapaat ualiugaa puiunngisaannarpara. New Yorkimut utissallunga qimuttuitsunut ikivunga unnulernerani Betelimut apuutissangallunga. Aallarlutalu anorersuartorsuanngorpoq apisorsuanngorlunilu. Qimuttuitsuni kallerup-innera qamittoorpoq. Aatsaallu ataasinngornerup ullaassaani tallimanut New Yorkimut tikippunga. Brooklynimut kiisami apuukkama ingerlaannaq igaffiliarpunga suliartorlunga. Inortuilaarpunga unnuarlu tamaat sininneqannginnama qasoqaanga. Ilagiit kiffartorfigisimasakka qatannguterpassuillu angutit arnallu naapissimasakka uannut nuannaarutaangaarnerat pilliutigisimasannit tamanit naleqarnerungaarpoq.Ukiuni siullerni Betelimiinninni sapaatit-akunneri tamaasa radiokkut aallakaatitsivitsinni WBBR-ikkut Biibilimik atuaqqissaarnermik aallakaatittakkamut ilannguppunga. Aallakaatitsivik Columbia Heights 124-mi quleriit allerpaap tulliani inissisimavoq. Qatanngut Alexander H. Macmillan, ukiorpassuarni Betelimi kiffartorsimasoq aallakaatitassianut taakkununnga peqataakkajuttarpoq. “Qatanngut Mac”-imik taasarparput. Uagutsinnut inuusuttunut Betelimi kiffartortunut naak unamminiarnartorpassuit nalaattaraluarlugit aalajaattuarmat maligassaalluarpoq.
1958-imi nutaamik suliassinneqarpunga, Ilinniarfimmi Gileadimi soraarummeertut qanimut sullittalerpakka. Qatanngutit angutit arnallu aallussilluartut taakku visummissaat pissarsiariniartarpakka angalanissaallu aaqqissuuttarlugu. Timmisartumik angalaniarneq taamanikkut akisoorujussuuvoq ajoqersuiartortitallu Afrikamut Asiamullu angalaniartut amerlanerit umiarsuarmut assartuummut ilaallutik angalasariaqartarput. Ukiualuilli qaangiummata timmisartumik angalaniarneq akikinnerulermat ajoqersuiartortitat nuuffissaminnut timmisartumik angalasalerput.
ATAATSIMEERSUARIARLUNI ANGALANEQ
1961-imi ataatsimeersuarnissamut nunanit tamalaanit peqataaffigineqartussamut USA-miit Europamut angalanissamik 1960-imi aaqqissuussisalerpunga. Hamborgimi Tysklandimiittumi ataatsimeersuarnerit ilaannut timmisartorlunga peqataajartorpunga. Ataatsimeersuareernerup kingorna qatanngutit Betelimi kiffartortut pingasut allat ilagalugit biilinik attartoriarluta Italiamukarpugut, Romamilu immikkoortortaqarfik alakkarlutigu. Taava Frankrigimukarpugut tassanngaanniillu Pyrenæerit qaqqai aqqusaarlugit Spaniamut, suliatsinnik inerteqqutaaffiusumut, ingerlaqqilluta. Qatanngutit Barcelonamiittut Biibililersaarutinik tunissutissatut poortukkatsinnik tunivavut. Naapisimaaratsigit nuanneqaaq. Taava Amsterdamimut biilerluta ingerlaqqippugut New Yorkimullu timmisartumik uterluta.
1962-imi qatanngutit arnat angutillu 583-iusut, nunarsuarmi sumi tamani 1963-imi ataatsimeersuarnernut immikkut ittunut nunanit tamalaaneersunit peqataaffigineqartussanut, angalanissaat aaqqissuuttussanngorpara. Peqataatitat Europami, Asiami
aamma Manerassuup kujataatungaani ataatsimeersuarnerit najuuffigisussaavaat, kingornalu Honolulumut Hawaiimiittumut naggataatigullu Pasadenamut Californiamiittumut ingerlaqqissallutik. Aamma nunat Biibilimi eqqaaneqartut takornariarlugit Libanoni Jordanilu angalaffigisussaavaat. Timmisartumik angalanissat akunnittarfiit visummillu pisariaqartut allaffitsinnit aaqqissuunneqarput.ANGALAQATITAARA
Ukioq 1963 uannut immikkuullarissuuvoq. Juunip 29-anni Lila Rogers Missourimeersoq, 1960-imi Betelimiilersoq, katippara. Katikkatta sapaatip-akunnera qaangiummat ataatsimeersuariat ilagalugit Lilalu nunarsuaq kaajallallugu angalaqataavugut, ilaatigut Grækenlandi, Egypteni aamma Libanoni tikeraarpavut. Taava sivikitsumik timmisartorluta Jordaniliarpugut, naak suliarput tassani inerteqqutaagaluartoq, Jehovallu Nalunaajaasuisa visummissaat pisortanit akueriumaneqartanngikkaluartut. Taamaattumik tikikkutta qanoq pisoqassanersoq ilisimanngilarput. Takorlooriaruk qanoq nuannaartigalutalu tupaallatsigisugut timmisartoqarfiup isaariaani qatanngutit angutit arnallu eqimattat takugatsigit “Jehovap Nalunaajaasui tikilluaritsi”-mik allassimasumik allagartarsualisartut. Nunat Biibilimi eqqaaneqartut, Aaperaap, Iisaap Jaakullu nunagisimasaat, aamma Jiisusip apustilillu oqaluussiffigisimasaat, taavalu kristumiut “nunarsuup isua tikillugu” oqaluussinermik aallartiffigisimasaat tikeraarlugit tupinnaqaaq. – ApS 13:47.
Ukiuni 55-ini Lila suliatsinni tamani aalajaalluni saninniittuarsimavoq. Spania Portugalilu, suliatta inerteqqutaanerata nalaani, arlaleriarluta tikeraarfigisarpavut. Qatanngutivut qiimmassarsinnaasarpavut aamma Biibililersaarutinik allanillu pisariaqartitaannik nassaattarlugit. Allaat qatanngutivut Cádizimi Spaniamiittumi parnaarussivimmiittut pulaarsinnaasimavavut. Nuannaarutigingaarpara oqalugiaammik qiimmassarsinnaagakkit.
1963-imiit Afrikami, Australiami, Amerika Kujallermi qiterlermilu, Europami, Kangia Ungallermi, Hawaiimi, New Zealandimi Puerto Ricomilu ataatsimeersuariartut angalanissaat aaqqissuuttarsimavakka. Lilalu ataatsimeersuarnerit puiunaatsorpassuit najuuffigisarnikuuavut, soorlu 1989-imi Warszawami Polenimiikkatta. Tassani qatannguterpassuit Ruslandimeersut najuupput. Tamanna taakkununnga ataatsimeersuarneruvoq siullerpaaq! Aamma qatanngutit arnat angutillu upperisartik pissutigalugu ukiorpassuarni Sovjetunionimi parnaarussaaqqasimasut naapippavut.
Nuannaarutiginerpaasamma ilagaat Betelimi najugallit nunarsuarmilu tamani ajoqersuiartortitat tikeraassallugit qiimmassassallugillu. Taamatut angalanitsinni kingullermi Korea Kujalleq tikeraarparput. Tassani qatanngutivut Suwonimi parnaarussaaqqasut 50-it pulaarpavut. Tamarmik isumalluaqaat killilersorneqaratillu Jehovamik kiffartornissartik qilanaaralugu. Taakkununnga pulaarnerput qiimmassaatigeqaarput! – Rom 1:11, 12.
SIUARIARNEQ NUANNAALERSITSISOQ
Ukiorpassuit ingerlaneranni Jehovap innuttani qanoq pilluaqqusarai takusarpara. 1943-mi
kuisikkama oqaluussisartut 100.000-t missaanniipput. Ullumikkut nunani 240-ni Jehovamut kiffartortut 8.000.000-init amerlanerulersimapput. Gileadimit ajoqersuiartortitat suliarujussuat siuariarnermut pissutaaqataavoq. Ajoqersuiartortitarpassuit taakku qanimut suleqatigisinnaagakkit oqaluussiffigisassaannullu apuunnissaannik ikiorsinnaagakkit nalerisimaarutigeqaara.Qujamasuutigeqaara suli inuusuttuutillunga Jehovamut kiffartorniarlunga aalajangersimagama Betelimullu qinnuteqarsimagama. Ukiuni taakkunani Jehovap pilluaqqungaarsimavaanga. Betelimi kiffartornitta saniatigut ukiut 50-it sinnerlugit Brooklynimi ilagiit assigiinngitsut peqatigalugit oqaluussisarnerput Lilalu nuannaarutigisaqaarput, ilumoortunillu ikinngutitaartorsimavugut.
Betelimi Lila tapersersortigalugu ullumimut allaat kiffartorpunga. Naak maannakkut 84-inik ukioqaleraluarlunga nuannaarutigisarpara immikkoortortaqarfinnut attaviginnittartutut suliaqartitaasinnaagama.
Jehovap peqatigiiffianut tupinnangaartumut ilaalluni pilluaqqussutaangaarpoq. Malaki 3:18-imi oqaatsit imaattut eqquupput: “Taava kingumut immikkoortissinnaanngussavarsi iluartoq iluanngitsumit, tassa Guutimik kiffartuussisoq kiffartuussisuunngitsumit.” Ullut tamaasa takusinnaavarput Saatanip silarsuaa ajorsiartortoq inuillu neriuuteqaratillu pilluanngitsut. Jehovamilli asannittut kiffartortullu naak ullut atugarliungaarfiugaluartut pilluarlutik siunissamilu neriuuteqarlutik inuupput. Ilumullimi tusagassamik nuannersumik allanut tusarliussisinnaaneq pisinnaatitaaffiuvoq nalissaqanngitsoq. (Matt 24:14) Guutip naalagaaffiata erniinnaq silarsuatoqaq paratiisimik taarsissavaa. Erininassusia! Taamanikkussamut kinaluunniit peqqilluinnarlunilu naassaanngitsumik pilluangaassaaq.