Aam­ma isumaqatigiis­sutaavoq peqatigiif­fiup nutaap pilersin­neqar­nis­saa, tas­sa Naalagaaf­fiit Peqatigiit siul­liit. Peqatigiif­fiup tamatuma anguniar­tus­saavaa “nunat tamalaat suleqatigiin­neruler­nis­saat nunarsuarmilu tamarmi eq­qis­sineqarlunilu isuman­naas­suseqaler­nis­saa”. Peqatigiif­fik taman­na up­perisarsioqatigiin­nit kristumiuunerar­tor­pas­suar­nit tapersersor­neqar­poq. USA-mi kristumiuunerar­tut oqaluf­fiini siun­nersuisoqatigiit nersorin­nil­lutik Naalagaaf­fiit Peqatigiit siul­liit tas­saanerar­paat “Guutip naalagaaf­fiata nunarsuarmi politik­kik­kut sin­niisui”, taak­kulu tapersersor­niarlugit oqaluf­fin­ni siun­nersuisoqatigiit Parisimi eq­qis­sineq pil­lugu ataatsimeersuar­nermut aal­lar­titaqar­put. Aal­lar­titat taak­kua ilaat oqar­poq ataatsimeersuar­neq taman­na “silarsuup oqalut­tuarisaanerani ukiunik nutaanik aal­lar­titsif­fiusoq”.

Ukiut nutaat aal­lar­tip­put, angutil­li eq­qis­sineq pil­lugu ataatsimeersuar­tut pilersitarin­ngilaat. Jehovap in­nut­tani aatsaat taama oqaluus­sisin­naatilermagit 1919 tas­saaler­poq oqaluus­sinermut tun­ngatil­lugu ukiut nutaat aal­lar­tif­fiat. Biibilimil­li Atuaq­qis­saar­tar­tut al­lan­nguerujus­suaq­qaar­tariaqar­put.

1919-imi januaarip sisamaan­ni arfinin­ngor­nermi peqatigiif­fim­mi Watch Tower Bible and Tract Societymi siulersuisunut ukiumoor­tumik qinersisoqar­tus­saavoq. Taamanik­kut Joseph F. Rutherford, Jehovap in­nut­taanik siulersuisuusoq, angutil­lu arfineq-marluk al­lat USA-mi Atlantami Georgiamiit­tumi eq­qun­ngitsumik un­nerluus­saal­lutik par­naarus­saaq­qap­put. Qatan­ngutit aalajanger­tariaqaler­put siulersuisoqatigiin­nut ilaasor­tat par­naarus­saaq­qasut qiner­neqaq­qis­sanersut al­lanil­luun­niit taarser­neqas­sanersut.

Qatan­ngutip Rutherfordip par­naarus­sivim­miil­luni peqatigiif­fiup siunis­saa isumakuluutigaa. Nalun­ngilaa qatan­ngutit ilaasa al­lamik præsidenteqaler­nis­sar­tik pitsaanerutik­kaat. Taamaat­tumik Evander J. Coward præsidentis­satut inas­sutigalugu al­lap­poq. Rutherfordip Coward tas­saanerar­paa “eq­qis­sisimasoq, periaaseris­soq Naalak­kamul­lu ilumoorfigin­nit­toq”. Qatan­nguter­pas­suil­li qinersinis­sap qaam­matinik arfinilin­nik kinguar­tin­nis­saa kis­saatigineruaat. Eq­qar­tuus­sis­suserisut qatan­ngutinik par­naarus­saaq­qasunik eq­qar­tuus­sivim­mi il­lersuisut isumaqataap­put. Qanoq ilior­nis­sar­tik oq­qas­sutigingaatsiar­paat.

 Taava Richard H. Barberip eq­qis­sial­laataaneragaanik pisoqar­poq. Qatan­ngutit najuut­tut ilaat ima oqar­poq: “Inatsisilerituujun­ngilanga, ilumoorfigin­nin­nermil­li inatsit pil­lugu ilisimasaqar­punga. Guuti ilumoorfigin­neq­qusivoq. Guutimut ilumoorfigin­nin­ner­paasin­naavugut qinersigut­ta qatan­ngul­lu Rutherford præsidentitut qineq­qik­kutsigu.” – Tuss 18:26.

Ataatsimiin­nerup tamatuma aqaguani qatan­ngutip Rutherfordip par­naarus­sivim­mi ineeq­qamik iigaa kasut­torfigeriarlugu par­naarus­saaqatini A. H. Macmil­lan ima oqarfigaa: “As­sat isaaguk.” Taava qatan­ngutip Rutherfordip telegram­mi isaap­paa, tas­sanilu qinersinerup iner­nera qatan­ngutit qatan­ngum­mut Rutherfordimut ilisimatitsis­sutigaat. Macmil­lanip nalunaarut naatsoq atuar­paa ingerlaan­narlu isumaa paasil­lugu. Tas­sa siulersuisoqatigiit tamarmik qinigaaq­qit­tut aam­ma Joseph Rutherford aam­ma Wil­liam Van Amburgh siulersuisoqatigiin­ni siulit­taasutut ingerlaq­qit­tut. Tas­sa qatan­ngut Rutherford præsidentitut qinigaaq­qip­poq.

Qatan­ngutit arfineq-pingasut par­naarus­saaq­qasut iperagaatin­niarlugit Biibilimik Atuaq­qis­saar­tar­tut aalajaatsut naalak­kersuisunut tun­niutas­sanik atsior­titsior­tor­put. Qatan­ngutit angutit ar­nal­lu sapiitsut taak­kua 700.000-nit amerlanerusunik atsior­titsisimap­put. 1919-imi marsip 26-an­ni pingasun­ngor­nermi, atsior­titsinerit suli tun­niun­neqan­ngitsut, qatan­ngut Rutherford qatan­ngutil­lu akisus­saasut al­lat iperagaap­put.

Qatan­ngut Rutherford iperagaagami im­minik tikil­luaq­qusisunut ima oqar­poq: “Qularutigin­ngilara misigisar­put taman­na pisus­sanut imaan­naan­ngin­nerusunut piareersaatigigip­put. ... Iperagaatin­niarluta ilungersun­ngilasi. Iperagaaatin­nis­sar­pum­mi pingaar­nerun­ngilaq. ... Ilungersor­nis­si siuner­taraa Sal­lusuis­sutip nalunaajaatigineqar­nis­saa, suleqataasul­lu pil­luaq­qusaangaar­put.”

Qatan­ngutit­ta misilin­neqar­neran­nut tun­ngatil­lugu pisimasut Jehovap siulersuineranut ersiutaasimasin­naap­put. 1919-imi maajip 14-ian­ni eq­qar­tuus­sivik qul­liunerusoq ima aalajangiivoq: “Matumani un­nerluus­saasut ... pisin­naatitaaf­fim­mit­tut kinaas­susersior­tuun­ngitsumik pineqarsiman­ngil­lat, taman­nalu pis­sutigalugu eq­qar­tuus­saaneq al­lan­ngor­tin­neqar­poq.” Qatan­ngutit ingasat­tumik pinerlut­tuliorsimasutut eq­qar­tuus­saasimap­put, utoq­qatserfigineqaan­narunil­lu pineqaatis­sin­neral­luun­niit an­nikil­lineqaan­naraluar­pat eq­qar­tuus­sinerup iner­nerisimasaa al­lagar­taatigineqas­sagaluar­poq. Un­nerluus­saaq­qin­ngil­lal­lu. Taamaat­tumik eq­qar­tuus­sisup Rutherfordip inatsisitigut il­lersuisin­naatitaanini an­naan­ngin­namigit USA-mi eq­qar­tuus­siviit qul­lersaan­ni arlaleriarluni Jehovap in­nut­taanik il­lersuisar­poq.

Qatan­ngut Macmil­lan ima oqarsimavoq: “Naalak­kamit qilam­mut pisin­neqar­nis­sat­ta utaq­qinerani suliaqar­nata as­savut sarliaan­narusun­ngilavut. Naalagaq qanor­piaq piumasaqar­nersoq paasiumal­lugu iliuuseqar­tariaqar­pugut.”

 Qul­lersaqarfim­mili qatan­ngutit ukior­pas­suar­ni iliuuserisar­tak­katik ingerlatiin­narsin­naan­ngilaat. Sooq? Par­naarus­saaq­qanermin­ni Biibililersaarutinik naqiterivim­mi ator­tut aseror­tin­neqarsimap­put. Taman­na nikal­lor­nar­poq, qatan­ngutil­lu ilaasa oqaluus­seq­qis­sanerlutik nalor­nis­sutigaat.

Biibilimik Atuaq­qis­saar­tar­tut Guutip naalagaaf­fia pil­lugu oqaluus­sineran­nik suli soqutigin­nit­toqar­pa? Apeq­qut taman­na akis­sutis­sarsiumal­lugu qatan­ngut Rutherford oqalugiar­niarluni aalajanger­poq. Oqalugiar­neq tamanut am­masuus­saaq. Qatan­ngut Macmil­lan ima oqar­poq: “Ataatsimiin­nermut tak­kut­toqan­ngip­pat oqaluus­siner­put naam­mas­sisimas­saaq.”

1919-imi maajip sisamaan­ni sapaam­mi Los Angelesimi Califor­niamiit­tumi qatan­ngutip Rutherfordip nap­parsimangaaraluarluni “Inun­nut an­nikil­lior­tunut neriuut” oqalugiaatigaa. Inuit 3.500-t mis­saasa oqalugiaat tusar­naar­paat, hundredilik­kuutaal­lu inis­saqan­ngin­namik isin­ngitsoor­put. Aqaguani inuit al­lat 1.500-t mis­saat tusar­naar­put. Qatan­ngutit akis­sutis­sarsip­put – inuit soqutiginnipput!

Qatan­ngutit tul­liul­lugu iliuuserisaat ul­loq man­na tikil­lugu Jehovap Nalunaajaasuisa oqaluus­sineran­nut sun­niuteqar­poq.

The Watch Tower aggustip aal­laq­qaataat 1919-imoor­tumi nalunaarutigineqar­poq septembarip aal­lar­tin­nerani Cedar Pointimi Ohiomiit­tumi ataatsimeersuar­toqas­sasoq. “Tamat­ta najuut­tariaqarluta misigivugut,” Clarence B. Beaty Biibilimik Atuaq­qis­saar­tar­toq inuusut­toq Mis­sourimeersoq eq­qaamasalik­kersaar­poq. Qatan­ngutit angutit ar­nal­lu 6.000-nit amerlanerusut najuup­put, ilimagisamit amerlanerungaar­tut. Pisumik nuan­ner­nerulersitsisumik ataatsimeersuarfiup eq­qaani tasersuarmi Lake Eriemi 200-nit amerlanerusut kuisip­put.

 1919-imi septembarip tal­limaan­ni, ataatsimeersuar­nerup ul­luisa tal­limas­saan­ni, qatan­ngutip Rutherfordip “Suleqatinut oqalugiaat” oqalugiaatigigamiuk nalunaarutigaa atuagas­siaq nutaaq, The Golden Age-mik taaguutilik, saq­qum­mer­talis­sasoq. * Tamatuma imarisas­savai “nutaarsias­sat pingaarutil­lit, pisimasul­lu an­ner­tuut tamak­ku sooq pineran­nut Biibili tun­ngavigalugu nas­suiaatit”.

Biibilimik Atuaq­qis­saar­tar­tut tamarmik atuagas­siaq nutaaq taman­na atorlugu nakimaal­lutik oqaluus­sinis­saan­nut kajumis­saar­neqar­put. Ima al­laf­figineqar­put: “Kuisimasut tamarmik kif­far­tor­nerup im­mik­kut pisin­naatitaaf­fiunera eq­qaamas­savaat, periarfis­samik maan­na atorluaasariaqar­put silarsuarmul­lu nalunaajaanersuarmi peqataasariaqarlutik.” Inup­pas­suit oqaluus­seqataasaler­put! Decembarimi Guutip naalagaaf­fianik oqaluus­sisar­tut aal­lus­sil­luar­tut atuagas­siamik nutaamik tamatumin­nga inuit 50.000-nit amerlanerusut pisar­tagaqalersis­simavaat.

1919-ip naaler­nerani Jehovap in­nut­tani aaq­qis­sugaasumik suleq­qiler­nis­saan­nut nakus­satsip­pai. Aam­ma ul­lus­sat kingul­liit pil­lugit siulit­tuutit pingaarutil­lit arlal­lit eq­quup­put. Guutip in­nut­tai Malakip al­lagaani siulit­tuutigineqar­tutut misilin­neqarlutil­lu minguiar­neqar­put, aam­ma Jehovap in­nut­tai ‘Babylonersuarmit’ as­sersuutaasumik aal­larus­saaq­qanermin­ni aniguisin­neqar­put, kiisalu Jiisusip “inus­siaq aalajaal­lunilu silatooq” toq­qar­paa. * (Mal 3:1-4; Saqq 18:2, 4; Matt 24:45, NW) Maan­na Biibilimik Atuaq­qis­saar­tar­tut Jehovap suliareq­qusaanut piareer­put.