1922 – Ukiut hundredit matuma siorna
‘GUUTIP Jiisusi Kristusi aqqutigalugu ajugaatippaatigut!’ (Kor 1. 15:57) 1922-mut ukiumut allassimaffittut toqqarneqarsimasoq taanna Biibilimik Atuaqqissaartartut aalajaannertik pillugu akissarsisinneqarumaarnerminnik eqqaasitsissutigaat. 1922-llu ingerlanerani Jehovap oqaluussisartut aallussilluartut taakku akissarsisippai, atuakkanik naqiterilerlutillu katiterisalermata radiukkullu Guutip kunngeqarfia pillugu ilumoortut tusarliuttalermatigit. Aamma 1922-mi kingusinnerusukkut Jehovap innuttaminik pilluaqqusinera suli ersarinnerulerpoq. USA-mi Cedar Pointimi Ohiomiittumi Biibilimik Atuaqqissaartartut immikkuullarissumik ataatsimeersuarput. Ataatsimeersuarneq taanna taamanimiilli ulloq manna tikillugu Jehovap peqatigiissortaasa suliaannut sunniisimavoq.
ISUMA PISSANGANARTOQ
Oqaluussineq siumukarnerulertillugu Biibililersaarutinik pisariaqartitsineq annertunerulerpoq. Brooklynimi Betelimi qatanngutit atuagassianik naqiterisarput atuakkalli qeratasuunik ungalulillit sanajumallugit naqiteriveqarfiit allat aqqutigalugit akiliillutik naqiterneqartittarpaat. Naqiterisitsisartut qaammatit arlallit oqaluussinermi atugassanik naammattunik naqiterisinnaanngimmata qatanngutip Rutherfordip naqiterivimmik akisussaasoq, qatanngut Robert Martin, aperaa namminneq atuakkanik naqiterisinnaanerlutik.
Isumaa qatanngutip Martinip pissanganarnerarpaa tamannami atuakkanik namminneq naqiterisalernermik kinguneqarsinnaammat. Qatanngutit Brooklynimi Concord Street 18-mi attartugassarsipput naqiterinissamullu atortut pisariaqartut pissarsiaralugit.
Qatanngutit atuakkanik namminneq naqiterisalernerat tamanit nuannarineqanngilaq. Suliffimmi atuakkatsinnik naqiterisarfiusarsimasup pisortaata naqiterivittaarput alakkaramiuk ima oqarpoq: “Naqiteriviit pitsaanerit ilaat aajuna, maaniittulli kialuunniit suliaq qanoq ingerlanneqassasoq naluaa. Ukiup affaata ingerlaneriinnaani atortut tamaasa sequmereersimassavasi.”
Pisoq pillugu qatanngut Martin ima oqaluttuarpoq: “Ilumoorpalussinnaagaluarpoq, Naalagarli apeqqutaavoq. Taassumalu najortuaannarsimavaatigut.” Qatanngut Martin ilumoorpoq. Sivitsunngitsoq ullormut atuakkat 2.000-t naqiterneqartalerput.
TUUSINTILIPPASSUIT RADIUKKUT ANGUNEQARPUT
Atuakkat naqiternerisa saniatigut Jehovap innuttaasa tusagassat nuannersut tusarliunniarlugit allamik periaaseqalerput – radiukkut aallakaatitsineq. 1922-mi februaarip 26-anni sapaammi ualikkut qatanngut Rutherford siullermeerluni
radiukkut oqalugiarpoq. Los Angelesimi Californiami Radioqarfik KOG aqqutigalugu ima qulequtalimmik oqalugiarpoq: “Inuit maanna inuusut millionillit toqunngisaannassapput.”Inuit 25.000-t missaat aallakaatitassiaq tusarnaarpaat. Ilaallu qujassutinik allagaqarput. Allakkat ilaat Willard Ashfordip, Santa Anami Californiamiittumi najugallip, allagarai. Nuannerlunilu soqutiginartumik saqqummiinera pillugu qatanngut Rutherford qutsavigaa. Taava ima nangippoq: “Ilaquttatsinni pingasunik napparsimasoqaratta qanittumiluunniit oqalugiarsimagaluaruit tusarnaariarnissatsinnut periarfissaqarsimassanngikkaluarpugut.”
Sapaatit-akunnerini tulliuttuni oqalugiaatit allat aallakaatinneqarput. 1922-llu naanerani The Watch Tower-ip nalilerpaa “minnerpaamik inuit 300.000-t tusarliussaq radiukkut tusarnaarsimassagaat”.
Ajunngitsumik qisuariartoqarnera pissutigalugu Biibilimik Atuaqqissaartartut aalajangerput Brooklynimi Betelip ungasinngisaani Staten Islandimi radioqarfik pilersinniarlugu. Ukiullu tulliuttut Kunngeqarfimmik tusarliussaq inuppassuarnut anngunniarlugu Biibilimik Atuaqqissaartartut radioqarfik taanna, WBBR, atorpaat.
“ADV”
The Watch Tower juunip 15-at 1922-moortumi nalunaarutigineqarpoq septembarip 5-13, 1922-mi Cedar Pointimi Ohiomiittumi ataatsimeersuartoqassasoq. Biibilimik Atuaqqissaartartut Cedar Pointimut apuukkamik qiimmatsassimaaqaat.
Qatanngutip Rutherfordip oqalugiaammi siullermi tusarnaartut oqarfigai: “Qularinngilluinnarpara Naalakkap … ataatsimeersuarneq manna pilluaqqullugulu oqaluussinissaq nunarsuarmi aatsaat taama annertutigisoq isumagissagaa.” Ataatsimeersuarnermi oqalugiartut qatanngutinik oqaluussinissamut kajumissaarisaqattaarput.
Taava tallimanngornermi septembarip arfineq-pingajuanni ataatsimeersuariat 8.000-t missaanniittut inersuarmut iserput qatanngutip Rutherfordip oqalugiaatissaa pissangallutik tusarnaariarlugu. Qaaqqusissummi allaqqasoq “ADV” nassuiassagaa neriuutigaat. Ingikkamik oqalugiartarfiup qulaatungaani annoraaminersuaq imusaq
ilaasa maluginiarsimassavaat. Arthur Claus, Oklahomami Tulsamiit ataatsimeersuariarluni angalasimasoq qujanartumik tusarnaarluarfigisinnaasaminik ingiffissarsivoq, taamanikkummi mikrofoneqarnanilu højtalereqanngilaq.“Oqaasii tamaasa tusarnaaqqissaarpagut”
Ajoqusersorneqannginniassagamik saqqummiussassanik aqutsisup nalunaarutigaa Qatanngutip Rutherfordip oqalugiarnerani inersuarmut inortuisunik isertoqassanngitsoq. Ullaap tungaa qulit qeqqa oqalugiarnini aallarnerpaa Jiisusip oqaasii Matiusi 4:17-imiittut issuarlugit: ‘Qilaap kunngeqarfia qanillivoq.’ Inuit Kunngeqarfik pillugu qanoq tusarlerneqassasut eqqartoramiuk ima oqarpoq: “Jiisusi nammineq oqarpoq najuunnermini innuttaminik – ilumoortunik ilumoorfiginnittunillu – katersuiumaarluni.”
Qatanngut Arthur Claus inersuarmi issiasoq eqqaamasalikkersaarpoq: “Oqaasii tamaasa tusarnaaqqissaarpagut.” Inuummarlulerporli inersuarmiillu anisariaqarluni. Arthur nalunagu isertitaaqqinnaviarani anerusunngikkaluarluni anivoq.
Minutsialuit qaangiuttut misigivoq iluarsiimilluni. Oqarpoq inersuup tungaanukarluni ersaattaattut tusaramigit pissangaammersimalluni. Aalajangerpoq oqalugiaatip nuannersup sinnera tusarnaarumallugu qalianut qallortariaqaraluaruniluunniit taamaaliorumalluni. Qatanngut Arthur Claus, taamani 23-nik ukiulik, qallorfissarsigami qaqivoq. Igalaat qullerpaat ammasut qanilligamigit paasivaa oqalugiaat tusarnaarluarsinnaallugu.
Arthurili kisimiinngilaq. Ikinngutaasa ilaat aamma tassaniipput. Ilaata Frank Johnsonip tuaviorluni ornippaa aperalugulu: “Ipittumik ukusartumik saveeraateqarpit?”
“Aap”, Arthur akivoq.
Frank oqarpoq: “Qinnutitsinnut akissutaavutit. Annoraaminersuaq imusaq takusinnaaviuk? Allagartarsuuvoq allunaasai kikiassuarnut qilerneqarput. * tusarnaarluaruk. Oqarpallu ‘oqaluussissutigisiuk, oqaluussissutigisiuk’ allunaasat sisamat uku kipissavatit.”
EqqartuussisoqTaava Arthurip saveeraq paaralugu taamatut oqarnissaa utaqqivaa. Taavalu qatanngutip Rutherfordip oqalugiaammi pingaarnersaa nallerpaa. Pikkusunnermik aallussilluarnermillu suaartangajavissimassaaq: “Naalakkamut aalajaallusilu nalunaajaasuugitsi.” Babylonersuullu suujunnaarluinnarnissaata tungaanut sumi tamani oqaluussiuaqqullugit kajumissaareerlugit ima nangippoq: “Silarsuarmiut paasisariaqarpaat Jehova Guutiusoq aamma Jiisusi Kristusi kunngit Kunngigigaat naalakkallu Naalagarigaat. Maannakkut oqaluttuarisaanerup pingaarnerpaaffiani inuuvugut. Ata, kunngi naalakkersuivoq! Ilissi oqariartortigaasi. Taamaattumik kunngi taassumalu kunngeqarfia oqaluussissutigisigik, oqaluussissutigisigik, oqaluussissutigisigik.”
Arthur oqaluttuarpoq qatanngutillu allat allunaasat kipimmatigit allagartarsuaq iluatsittumik siaartoq. “ADV” tuluttut oqaatsimut ‘advertise’-mut, oqaluussinermik isumalimmut, naalisagaavoq, allagartamilu allaqqavoq: “Kunngi taassumalu kunngeqarfia oqaluussissutigisigik.”
SULIASSAQ PINGAARUTILIK
Cedar Pointimi ataatsimeersuarnermi qatanngutit kajumissisinneqaramik Kunngeqarfimmik oqaluussinermik suliassaq pingaarutilik aallunnerulerpaat. Piffissaq tamaat kiffartortoq (maanna pionerimik taaneqartartoq) Oklahomameersoq ima allappoq: “Oqaluussiffigisartakkatta ilarpassui aamaruutissarsiorfinni sulisuupput piitsuungaarlutillu.” Nangilluni oqarpoq atuagassiami Golden Age-mi tusarliussaq inuit tusaraangamikku qialertartut. “Nuannaarutigeqaarput tuppallersarsinnaagatsigit.”
Biibilimik Atuaqqissaartartut taakku Lukkarsi 10:2-mi Jiisusip oqaasii pingaaruteqangaartut paasivaat: “Karrit katersugassat amerlaqaat, sulisulli ikeqalutik.” Ukioq naammat Guutip kunngeqarfianik tusarliussap tamaginnut oqaluussissutiginissaa aatsaat taama aalajangiusimatigaat.
^ Qatanngut Rutherford Missourimi eqqartuussisutut sulisarnikuugami ilaannikkut “eqqartuussisumik” taaneqartarpoq.