Imarisai

Imarisai

1924 – Ukiut hundredit matuma siorna

1924 – Ukiut hundredit matuma siorna

“UKIUMI nutaami Naalakkamut qitornaasunut tunniul­luinnarsimasunut tamanut periarfis­saalluarpoq kiffartor­nerminnik annertusisitsinissamik,” taama Bulletin-imi a tuluttuumi januaari 1924-moortumi allassimasoqarpoq. 1924-p ingerlanerani Biibilimik Atuaqqis­saartartut siunnersuut tamanna tunuarsimaarnatik iliuuseqar­nermikkut nutaanillu oqaluus­seriaaseqar­nermikkut maleruarpaat.

RADIOQARFIMMIK PILERSITSINIARNEQ IMAANNAAN­NGITSOQ

Staten Islandimi, New Yorkimiittumi, qatanngutit Betelimiittut ukioq sinnerlugu WBBR-imik radioqarfimmik pilersitsiniarlutik sulisimapput. Sanaartorfissartik nunagis­sariarlugu sulisut angerlarsimaf­fissaannik aamma radioqarfissap atortoris­saarutissaasa inissaannik sanapput. Sanaartorneq naammassimmat qatanngutit aallakaatitsinissamut atortoris­saarutissat katersulerpaat. Sulili aallakaatitsilin­nginneranni ajornar­torsiutit arlallit aaqqinneqaq­qaartariaqarput.

Qatanngutit antennip pingaarnerup ikkunniarnera ajornar­torsiutigaat. Antenne 91 meterisut takitigisoq napparutit qisuusut marluk, meterinik 61-inik portussuseqartut, akorngannut nivingar­neqartussaavoq. Ikkusseriaraluarneq siulleq iluatsinngilaq. Jehovamilli ikiorneqar­nissartik tatigigamikku naggataatigut iluatsippaat. Calvin Prosser, suleqataasoq, oqarpoq: “Suliarput siullermik iluatsis­simasuuppat immitsinnut nersualaarluta oqarsimas­sagaluarpugut: ‘Iluatseqaarput!’” Maannali Jehova ataqqinaaserpaat taassumanngami ikiorneqaramik. Sulili allamik ajornar­torsiuteqarput.

WBBR-ip napparutaasa ilaat napparneqartoq

Radiukkut aallakaatitsineq suli nutaajoqaaq, aamma atortoris­saarutit imaalial­laannaq pisiarineqarsin­naanngillat. Taamaattumik qatanngutit aallakaatitsissummik atornikumik 500 watt-imik sakkortus­susilimmik pissarsipput. Mikrofonimik pisinatik telefonip mikrofonia atuinnarpaat. Unnuit ilaanni februaariusoq qatanngutit aalajangerput atortoris­saarutitik misilin­niarlugit. Misiliiniar­nerminni aallakaatitas­saqartariaqaramik erinarsuutitta ilaat qatanngutit appippaat. Ernest Lowep quiasuutigalugu eqqaavaa eqqartuussisoq Rutherford, b Brooklynimi 25 kilometerisut ungasitsigisumiilluni, radiukkut erinarsortut tusaasimallugit sianertoq.

Qatanngut Rutherford oqarpoq: “Soorluuna nilliarpaluin­nartusi. Tusarneeqaasi, qamissiuk!” Kanngusuum­merlutik qatanngutit aallakaatitsissut qamipal­lappaat, nuannaarutigaalli aallakaatitseq­qaarnis­saminnut piareeramik.

1924-mi februaarip 24-anni tamanut aallakaatitseq­qaarnermi qatanngut Rutherford oqarpoq radioqarfik kunngip Kristusip suliareq­qusaanik naammas­siniaanermi atorneqar­tussaasoq. Erseqqissaavoq radioqarfiup tamatuma siunertarigaa inuit tamalaat qanorluunniit upperisaqaraluarunik Biibili naapertorlugu ullut inuuffigisatta qanoq pingaaruteqar­tiginerannik paasinnin­nissaat.

Saamerleq: Qatanngut Rutherford aallakaatitsisarfimmi siullermi

Talerperleq: Radioqarfiup atortoris­saarutai

Aallakaatitseq­qaarneq iluatsil­luarpoq. Ukiunilu tulliuttuni 33-ni Jehovap innuttaasa nutaarsiassanik nuannersunik siaruaaniar­nerminni radioqarfik WBBR iluaqutigil­luartarpaat.

PALASEQATIGIIT PAASISAANERAT

1924-mi juulimi Biibilimik Atuaqqis­saartartut Columbusimi Ohiomiittumi ataatsimeersuarput. Ataatsimeersuariat nunanit tamalaaneersuupput. Oqalugiaatit Arabiamiutut, franskisut, grækerisut, Italiamiutut, Litauenimiutut, Polenimiutut, russisut, tuluttut, tyskisut, Ukrainemiutut, Ungarnimiutut, Skandinaviamiullu oqaasiini tusarnaar­neqarsin­naapput. Saqqummiussat ilaat radiukkut aallakaatin­neqartarput, qatanngutillu aviisi Ohio State Journal isumaqatigiis­suteqarfigaat ullut tamaasa ataatsimeersuarnerup imarisaanik allaaserin­nittassasut.

1924-mi Columbusimi Ohiomiittumi ataatsimeersuarneq

Sisaman­ngornermi juulip 24-anni qatanngutit 5.000-nit amerlanerusut illoqarfimmi ataatsimeersuarfimmi oqaluus­seqataapput. Atuakkat 30.000-ngajaat agguaappaat tuusintilinnillu Biibilimik atuaqqis­saarusuttunik naapitsipput. The Watch Tower-imi eqqaaneqarpoq ulloq taanna ‘ataatsimeersuarnermi ullut nuanner­nersaattut’.

Talliman­ngornermi juulip 25-anni ataatsimeersuarnermi pingaarutilimmik allamik pisoqarpoq. Qunusuilluni palaseqatigiinnut unnerluussut qatanngutip Rutherfordip oqalugiaammini atuarpaa. Taassuma oqariar­tuutigaa politikerit, upperisarsioqatigiit niuernikkullu siuttut Guutip kunngeqarfia, inuiaat Guutimit pilluaq­quneqar­nissaannik aqqutis­satuaasoq, pillugu inuit eqqortumik paasisaqaq­qunagit isertuussisut. Aamma siuttut taakku assuarineqarput Naalagaaffiit Peqatigiit siulliit (Folkeforbundi) tapersersoramikku isumaqaramillu taanna tassaasoq Guutip naalagaaffia nunarsuarmiittoq. Biibilimik Atuaqqis­saartartut sapiissuseqar­tariaqarput oqariartuut taanna oqaluus­sissutigilerunikku.

The Watch Tower-imi allassimavoq Columbusimi ataatsimeersuarnermi najuuttut angerlartut uppernikkut nakussatsin­neqangaarlutik. Qanorluunniit akerlilersor­neqassagaluarunik aallussil­luarlutik oqaluus­sinissamut ataatsimeersuarneq sapiissuseqalis­sutigaat. Leo Claus, ataatsimeersuarnermi najuuttoq, ima oqarpoq: “Unnerluussummik oqaluus­siffigisar­takkatsinni agguaanis­satsinnut kajumis­suseqangaarluta ataatsimeersuarnermit angerlarpugut.”

Naqitaaraq palaseqatigiinnut unnerluussut

Qatanngutip Rutherfordip oqalugiaatimini palaseqatigiinnut unnerluus­sutaanik imalik millionilin­ngorlugu naqitaq ukioq taanna oktobarimi Biibilimik Atuaqqis­saartartunit agguaan­neqarpoq. Frank Johnson illoqarfeeqqami Clevelandimi Oklahomamiittumi naqitaaqqanik agguaassivoq, minutsinilli 20-nik oqaluus­seqatigisaminit aaneqar­nissani sioqqullugu agguaassinini naammassivaa. Angutit illoqarfimmiut taassuma oqaluussinera kamaatigalugu ujarmanni toqqortariaqarpoq. Qatanngut Johnson aalajangerpoq oqaluffimmut qanittumiittumut toqqoriar­torniarluni. Inoqanngimmat naqitaaqqamik palasip Biibilianut ilisivoq issiaviillu tamaasa ilisiffigalugit. Taamaalioriarluni oqaluffik qimapallappaa. Sulili piffissaqalaarami oqaluffiit allat marluk taamatorluinnaq iliorfigai.

Frank tuaviinnaq naapiffis­saminnukapallappoq. Orsiisarfiup tunuanut toqqoriarluni angutit imminik ujaasisut marserpai. Angutit taakku biilerlutik sanioqqupput, takunngilaalli. Taakkulu ingerlareersut oqaluus­seqatini, ungasin­ngitsumi oqaluus­sisimasut, apuummata Frank ikivoq ingerlal­lutillu.

Qatanngutit ilaat oqaluttuarpoq: “Illoqarfimmiit qimaguk­kiartorluta oqaluffiit taakku pingasut sanioqquppagut. Inuit 50-it missaat silataanni katersuus­simapput. Inuit ilaasa naqitaaraq atuarpaat ilaasalu palasimut takutin­niarpaat. Anigueq­qatarpugut! Jehovalli illersormatigut Guutillu kunngeqarfianut akeqqat sianiinaarmagit qutsavigaarput.”

NUNANI ALLANI QUNUSUILLUTIK OQALUUSSIPPUT

Józef Krett

Aamma nunani allani Biibilimik Atuaqqis­saartartut qunusuillutik oqaluussipput. Frankrigip avannaani Józef Krettip Polenimiut nunasinikut aamarsuarsiorfimmi sulisut oqaluus­siffigai. Pilersaarutigaa toqusimasunik makititaanissaq oqalugiaatiginiarlugu. Illoqarfimmi qaaqqusis­sutinik agguaas­sisoqareersorlu illoqarfimmi palasip oqaluffimmut ilaasortani kalerrippai tusarnaariaq­qunagit. Tamannali killormorluinnaq sunniuteqarpoq. Inuit 5.000-nit amerlanerusut, ilaatigut palasi akerlilersuisoq, najuupput. Qatanngutip Krettip palasi upperisaminik illersuinissaanut periarfissippaa, piumanngilarli. Tusarnaartut Guutip oqaasia pillugu paasisaqarusungaarmata qatanngutip Krettip Biibililersaarutit nassatai tamarmik nungupput. – Am 8:11.

Claude Brown

Afrikami Claude Brownip Guldkystenimi, maanna Ghanamik ilisimaneqartumi, nutaarsiassat nuannersut nalunaajaas­sutigai. Taanna oqalugiar­tarlunilu Biibililersaarutinik agguaas­sisarmat nunami tassani ilumoortoq siaruapallappoq. John Blankson, nakorsaasior­tunngor­niarluni ilinniartoq, qatanngutip Brownip oqalugiaataasa ilaannut tusarnaarpoq. Johnip paasiler­tupallappaa ilumoortoq nassaaralugu. Ima eqqaamasalik­kersaarpoq: “Ilumoortoq nuannaarutigeqigakku ilinniarfinni kikkunnut tamanut oqaluus­sissutigisarpara.”

John Blankson

Johnip ataasiullunilu pingasuussuseq Biibilimi ilinniar­titsissutigineqan­ngitsoq paasileramiuk oqaluffiit ilaannut palasi tamanna pillugu apersoriartorpaa. Palasip kamalluni oqaluffimmiit anisippaa ima suaarluni: “Kristumiuun­ngilatit! Diaavulup qitornaraatit, maanngaanniit anigit!”

John angerlarami palasimut allappoq tamanut ammasumik ataatsimiinnermi ataasiullunilu pingasuussuseq pillugu nassuiaas­siartoq­qullugu. Palasip akivaa nakorsaasior­tunngor­niarfimmi ilinniar­titsisut ittuata allaffianukaq­qullugu. Tassani ilinniar­titsisup nuimasup John aperaa ilumut palasimut allagaqarsimanersoq.

“Aap, ilinniar­titsisoq,” John akivoq.

Ilinniar­titsisup John peqquaa palasimut utoqqatserluni allagaqaq­qullugu. Taava John ima allagaqarpoq:

“Palasi, ilinniar­titsisuma utoqqatseq­qullunga allaqqummanga allappunga, aatsaalli ilinniar­titsissutigisatit eqqunngitsuusut nassuerutigigukku utoqqatserumaarpunga.”

Ilinniar­titsisup uissuum­milluni John ima aperaa: “Blankson, ilumut taamatut allanniarpit?”

“Aap, ilinniar­titsisoq, allatummi allakkusun­ngilanga.”

“Ilinniarfimmiit anisitaas­sutigissavat! Palasi naalagaaffiup atorfinitsitaa assortor­niarukku qanoq ilillutit ilinniarfim­miiginnarnissat ilimagisin­naaviuk?”

“Kisiannimi, ilinniar­titsisoq, illit ilinniar­tikkaangatsigut paasinngisaqaraangatta ilinnut aperisarpugut, ilaa?”

“Soorunami.”

“Ilinniar­titsisoq, taamatorluinnaruna iliortunga. Palasip Biibilimik ilinniar­tippaatigut, uangalu apeqquteqarfigaara. Apeqqutigalu akisinnaan­ngippagu sooq utoqqatserfigissavara?”

Blankson ilinniarfimmit anisitaanngilaq. Utoqqatser­niarlunilu allagaqanngilaq.

SIUNISSAMI SULIASSAT QILANAARAAT

Ukiumi tamatumani suliagut kingumut qiviarlugit The Watch Tower-imi ima allassimavoq: “Daavitut ima oqarsin­naavugut: ‘Sakkulerparma pissaanermik sorsunnissamut.’ (Tuss 18:40) Ukioq taanna Jehovap kiffartor­nitsinni qanoq ikiorsimaneraatigut takusin­naagatsigu qiimmas­saatigingaarparput. Jehovap kiffaasa aalajaatsut nutaarsiassanik nuannersunik oqaluus­sinertik nuannaarutigingaarsimavaat.”

1924-p naalernerani qatanngutit angutit pilersaaruteqalerput aallakaatitsisarnertik annertusiniarlugu. Chicagop ungasin­ngisaani aallakaatitsivissamik pilersitsinialerput. Radioqarfit­taassaq taanna WORD-imik (“Oqaaseq”) taaguuserpaat. Aallakaatitsissut 5.000 watt-inik sakkortus­suseqartoq atorlugu radioqarfiup WORD-ip allaat Canadap avannaa tikillugu Kunngeqarfimmik tusarliussaq pillugu aallakaatitsisarnera tusaaneqarsin­naanngorpoq.

Ukiumi 1925-mi anersaakkut qaammaris­sarneqarneq pissanganartoq piartussaaq, tassa Biibilimik Atuaqqis­saartartut Saqqummersitat kapitali 12-imik paasisaqar­nerunis­saannik Jehovap ikiussammagit. Paasisat nutaat pissutigalugit taakkua ilaasa Jehova kiffartorfigiun­naassavaat. Ilarpas­suisali qilammi susoqarsimanera tamannalu Guutip innuttaanut nunarsuarmiittunut qanoq sunniuteqarsimanersoq paasilluar­nerulerunikku nuannarutigingaassavaat.

a Ullumikkut Kristumiutut inuunerput kiffartor­nerpullu – Najoqqutassaq.

b J. F. Rutherford, taamani Biibilimik Atuaqqis­saartartunut siulersuisuusoq, “eqqartuus­sisutut” ilisarisimaneqarpoq. Betelimi kiffartulin­ngikkallarami Missourimi eqqartuus­sisoqarfiit arfineq-pingajuanni suliassanut immikkuul­larissunut eqqartuus­sisuusarsimavoq.