1924 – Ukiut hundredit matuma siorna
“UKIUMI nutaami Naalakkamut qitornaasunut tunniulluinnarsimasunut tamanut periarfissaalluarpoq kiffartornerminnik annertusisitsinissamik,” taama Bulletin-imi a tuluttuumi januaari 1924-moortumi allassimasoqarpoq. 1924-p ingerlanerani Biibilimik Atuaqqissaartartut siunnersuut tamanna tunuarsimaarnatik iliuuseqarnermikkut nutaanillu oqaluusseriaaseqarnermikkut maleruarpaat.
RADIOQARFIMMIK PILERSITSINIARNEQ IMAANNAANNGITSOQ
Staten Islandimi, New Yorkimiittumi, qatanngutit Betelimiittut ukioq sinnerlugu WBBR-imik radioqarfimmik pilersitsiniarlutik sulisimapput. Sanaartorfissartik nunagissariarlugu sulisut angerlarsimaffissaannik aamma radioqarfissap atortorissaarutissaasa inissaannik sanapput. Sanaartorneq naammassimmat qatanngutit aallakaatitsinissamut atortorissaarutissat katersulerpaat. Sulili aallakaatitsilinnginneranni ajornartorsiutit arlallit aaqqinneqaqqaartariaqarput.
Qatanngutit antennip pingaarnerup ikkunniarnera ajornartorsiutigaat. Antenne 91 meterisut takitigisoq napparutit qisuusut marluk, meterinik 61-inik portussuseqartut, akorngannut nivingarneqartussaavoq. Ikkusseriaraluarneq siulleq iluatsinngilaq. Jehovamilli ikiorneqarnissartik tatigigamikku naggataatigut iluatsippaat. Calvin Prosser, suleqataasoq, oqarpoq: “Suliarput siullermik iluatsissimasuuppat immitsinnut nersualaarluta oqarsimassagaluarpugut: ‘Iluatseqaarput!’” Maannali Jehova ataqqinaaserpaat taassumanngami ikiorneqaramik. Sulili allamik ajornartorsiuteqarput.
Radiukkut aallakaatitsineq suli nutaajoqaaq, aamma atortorissaarutit imaaliallaannaq pisiarineqarsinnaanngillat. Taamaattumik qatanngutit aallakaatitsissummik atornikumik 500 watt-imik sakkortussusilimmik pissarsipput. Mikrofonimik pisinatik telefonip mikrofonia atuinnarpaat. Unnuit ilaanni februaariusoq qatanngutit aalajangerput atortorissaarutitik misilinniarlugit. Misiliiniarnerminni aallakaatitassaqartariaqaramik erinarsuutitta ilaat qatanngutit appippaat. Ernest Lowep quiasuutigalugu eqqaavaa eqqartuussisoq Rutherford, b Brooklynimi 25 kilometerisut ungasitsigisumiilluni, radiukkut erinarsortut tusaasimallugit sianertoq.
Qatanngut Rutherford oqarpoq: “Soorluuna nilliarpaluinnartusi. Tusarneeqaasi, qamissiuk!” Kanngusuummerlutik qatanngutit aallakaatitsissut qamipallappaat, nuannaarutigaalli aallakaatitseqqaarnissaminnut piareeramik.
1924-mi februaarip 24-anni tamanut aallakaatitseqqaarnermi qatanngut Rutherford oqarpoq radioqarfik kunngip Kristusip suliareqqusaanik naammassiniaanermi atorneqartussaasoq. Erseqqissaavoq radioqarfiup tamatuma siunertarigaa inuit tamalaat qanorluunniit upperisaqaraluarunik Biibili naapertorlugu ullut inuuffigisatta qanoq pingaaruteqartiginerannik paasinninnissaat.
Aallakaatitseqqaarneq iluatsilluarpoq. Ukiunilu tulliuttuni 33-ni Jehovap innuttaasa nutaarsiassanik nuannersunik siaruaaniarnerminni radioqarfik WBBR iluaqutigilluartarpaat.
PALASEQATIGIIT PAASISAANERAT
1924-mi juulimi Biibilimik Atuaqqissaartartut Columbusimi Ohiomiittumi ataatsimeersuarput. Ataatsimeersuariat nunanit tamalaaneersuupput. Oqalugiaatit Arabiamiutut, franskisut, grækerisut, Italiamiutut, Litauenimiutut, Polenimiutut, russisut, tuluttut, tyskisut, Ukrainemiutut, Ungarnimiutut, Skandinaviamiullu oqaasiini tusarnaarneqarsinnaapput. Saqqummiussat ilaat radiukkut aallakaatinneqartarput, qatanngutillu aviisi Ohio State Journal isumaqatigiissuteqarfigaat ullut tamaasa ataatsimeersuarnerup imarisaanik allaaserinnittassasut.
Sisamanngornermi juulip 24-anni qatanngutit 5.000-nit amerlanerusut illoqarfimmi ataatsimeersuarfimmi oqaluusseqataapput. Atuakkat 30.000-ngajaat agguaappaat tuusintilinnillu Biibilimik atuaqqissaarusuttunik naapitsipput. The Watch Tower-imi eqqaaneqarpoq ulloq taanna ‘ataatsimeersuarnermi ullut nuannernersaattut’.
Tallimanngornermi juulip 25-anni ataatsimeersuarnermi pingaarutilimmik allamik pisoqarpoq. Qunusuilluni palaseqatigiinnut unnerluussut qatanngutip Rutherfordip oqalugiaammini atuarpaa. Taassuma oqariartuutigaa politikerit, upperisarsioqatigiit niuernikkullu siuttut Guutip kunngeqarfia, inuiaat Guutimit pilluaqquneqarnissaannik aqqutissatuaasoq, pillugu inuit eqqortumik
paasisaqaqqunagit isertuussisut. Aamma siuttut taakku assuarineqarput Naalagaaffiit Peqatigiit siulliit (Folkeforbundi) tapersersoramikku isumaqaramillu taanna tassaasoq Guutip naalagaaffia nunarsuarmiittoq. Biibilimik Atuaqqissaartartut sapiissuseqartariaqarput oqariartuut taanna oqaluussissutigilerunikku.The Watch Tower-imi allassimavoq Columbusimi ataatsimeersuarnermi najuuttut angerlartut uppernikkut nakussatsinneqangaarlutik. Qanorluunniit akerlilersorneqassagaluarunik aallussilluarlutik oqaluussinissamut ataatsimeersuarneq sapiissuseqalissutigaat. Leo Claus, ataatsimeersuarnermi najuuttoq, ima oqarpoq: “Unnerluussummik oqaluussiffigisartakkatsinni agguaanissatsinnut kajumissuseqangaarluta ataatsimeersuarnermit angerlarpugut.”
Qatanngutip Rutherfordip oqalugiaatimini palaseqatigiinnut unnerluussutaanik imalik millionilinngorlugu naqitaq ukioq taanna oktobarimi Biibilimik Atuaqqissaartartunit agguaanneqarpoq. Frank Johnson illoqarfeeqqami Clevelandimi Oklahomamiittumi naqitaaqqanik agguaassivoq, minutsinilli 20-nik oqaluusseqatigisaminit aaneqarnissani sioqqullugu agguaassinini naammassivaa. Angutit illoqarfimmiut taassuma oqaluussinera kamaatigalugu ujarmanni toqqortariaqarpoq. Qatanngut Johnson aalajangerpoq oqaluffimmut qanittumiittumut toqqoriartorniarluni. Inoqanngimmat naqitaaqqamik palasip Biibilianut ilisivoq issiaviillu tamaasa ilisiffigalugit. Taamaalioriarluni oqaluffik qimapallappaa. Sulili piffissaqalaarami oqaluffiit allat marluk taamatorluinnaq iliorfigai.
Frank tuaviinnaq naapiffissaminnukapallappoq. Orsiisarfiup tunuanut toqqoriarluni angutit imminik ujaasisut marserpai. Angutit taakku biilerlutik sanioqqupput, takunngilaalli. Taakkulu ingerlareersut oqaluusseqatini, ungasinngitsumi oqaluussisimasut, apuummata Frank ikivoq ingerlallutillu.
Qatanngutit ilaat oqaluttuarpoq: “Illoqarfimmiit qimagukkiartorluta oqaluffiit taakku pingasut sanioqquppagut. Inuit 50-it missaat silataanni katersuussimapput. Inuit ilaasa naqitaaraq atuarpaat ilaasalu palasimut takutinniarpaat. Anigueqqatarpugut! Jehovalli illersormatigut Guutillu kunngeqarfianut akeqqat sianiinaarmagit qutsavigaarput.”
NUNANI ALLANI QUNUSUILLUTIK OQALUUSSIPPUT
Aamma nunani allani Biibilimik Atuaqqissaartartut qunusuillutik oqaluussipput. Frankrigip avannaani Józef Krettip Polenimiut nunasinikut aamarsuarsiorfimmi sulisut oqaluussiffigai. Pilersaarutigaa toqusimasunik makititaanissaq oqalugiaatiginiarlugu. Illoqarfimmi qaaqqusissutinik agguaassisoqareersorlu illoqarfimmi palasip oqaluffimmut ilaasortani kalerrippai tusarnaariaqqunagit. Tamannali killormorluinnaq sunniuteqarpoq. Inuit 5.000-nit amerlanerusut, ilaatigut palasi akerlilersuisoq, najuupput. Qatanngutip Krettip palasi upperisaminik illersuinissaanut periarfissippaa, piumanngilarli. Tusarnaartut Guutip oqaasia pillugu paasisaqarusungaarmata qatanngutip Krettip Biibililersaarutit nassatai tamarmik nungupput. – Am 8:11.
Afrikami Claude Brownip Guldkystenimi, maanna Ghanamik ilisimaneqartumi, nutaarsiassat nuannersut nalunaajaassutigai. Taanna oqalugiartarlunilu Biibililersaarutinik agguaassisarmat nunami tassani ilumoortoq siaruapallappoq. John Blankson, nakorsaasiortunngorniarluni ilinniartoq, qatanngutip Brownip oqalugiaataasa ilaannut tusarnaarpoq. Johnip paasilertupallappaa ilumoortoq nassaaralugu. Ima eqqaamasalikkersaarpoq: “Ilumoortoq nuannaarutigeqigakku ilinniarfinni kikkunnut tamanut oqaluussissutigisarpara.”
Johnip ataasiullunilu pingasuussuseq Biibilimi ilinniartitsissutigineqanngitsoq paasileramiuk oqaluffiit ilaannut palasi tamanna pillugu apersoriartorpaa. Palasip kamalluni oqaluffimmiit anisippaa ima suaarluni: “Kristumiuunngilatit! Diaavulup qitornaraatit, maanngaanniit anigit!”
John angerlarami palasimut allappoq tamanut ammasumik ataatsimiinnermi ataasiullunilu pingasuussuseq pillugu nassuiaassiartoqqullugu. Palasip akivaa nakorsaasiortunngorniarfimmi ilinniartitsisut ittuata allaffianukaqqullugu. Tassani ilinniartitsisup nuimasup John aperaa ilumut palasimut allagaqarsimanersoq.
“Aap, ilinniartitsisoq,” John akivoq.
Ilinniartitsisup John peqquaa palasimut utoqqatserluni allagaqaqqullugu. Taava John ima allagaqarpoq:
“Palasi, ilinniartitsisuma utoqqatseqqullunga allaqqummanga allappunga, aatsaalli ilinniartitsissutigisatit eqqunngitsuusut nassuerutigigukku utoqqatserumaarpunga.”
Ilinniartitsisup uissuummilluni John ima aperaa: “Blankson, ilumut taamatut allanniarpit?”
“Aap, ilinniartitsisoq, allatummi allakkusunngilanga.”
“Ilinniarfimmiit anisitaassutigissavat! Palasi naalagaaffiup atorfinitsitaa assortorniarukku qanoq ilillutit ilinniarfimmiiginnarnissat ilimagisinnaaviuk?”
“Kisiannimi, ilinniartitsisoq, illit ilinniartikkaangatsigut paasinngisaqaraangatta ilinnut aperisarpugut, ilaa?”
“Soorunami.”
“Ilinniartitsisoq, taamatorluinnaruna iliortunga. Palasip Biibilimik ilinniartippaatigut, uangalu apeqquteqarfigaara. Apeqqutigalu akisinnaanngippagu sooq utoqqatserfigissavara?”
Blankson ilinniarfimmit anisitaanngilaq. Utoqqatserniarlunilu allagaqanngilaq.
SIUNISSAMI SULIASSAT QILANAARAAT
Ukiumi tamatumani suliagut kingumut qiviarlugit The Watch Tower-imi ima allassimavoq: “Daavitut ima oqarsinnaavugut: ‘Sakkulerparma pissaanermik sorsunnissamut.’ (Tuss 18:40) Ukioq taanna Jehovap kiffartornitsinni qanoq ikiorsimaneraatigut takusinnaagatsigu qiimmassaatigingaarparput. Jehovap kiffaasa aalajaatsut nutaarsiassanik nuannersunik oqaluussinertik nuannaarutigingaarsimavaat.”
1924-p naalernerani qatanngutit angutit pilersaaruteqalerput aallakaatitsisarnertik annertusiniarlugu. Chicagop ungasinngisaani aallakaatitsivissamik pilersitsinialerput. Radioqarfittaassaq taanna WORD-imik (“Oqaaseq”) taaguuserpaat. Aallakaatitsissut 5.000 watt-inik sakkortussuseqartoq atorlugu radioqarfiup WORD-ip allaat Canadap avannaa tikillugu Kunngeqarfimmik tusarliussaq pillugu aallakaatitsisarnera tusaaneqarsinnaanngorpoq.
Ukiumi 1925-mi anersaakkut qaammarissarneqarneq pissanganartoq piartussaaq, tassa Biibilimik Atuaqqissaartartut Saqqummersitat kapitali 12-imik paasisaqarnerunissaannik Jehovap ikiussammagit. Paasisat nutaat pissutigalugit taakkua ilaasa Jehova kiffartorfigiunnaassavaat. Ilarpassuisali qilammi susoqarsimanera tamannalu Guutip innuttaanut nunarsuarmiittunut qanoq sunniuteqarsimanersoq paasilluarnerulerunikku nuannarutigingaassavaat.
a Ullumikkut Kristumiutut inuunerput kiffartornerpullu – Najoqqutassaq.
b J. F. Rutherford, taamani Biibilimik Atuaqqissaartartunut siulersuisuusoq, “eqqartuussisutut” ilisarisimaneqarpoq. Betelimi kiffartulinngikkallarami Missourimi eqqartuussisoqarfiit arfineq-pingajuanni suliassanut immikkuullarissunut eqqartuussisuusarsimavoq.