Jehova mianeralugu saqiniarta

’Taava ilagiit . . . Jehova mianeralugu saqipput anersaarlu illernartoq illersortigalugu amerliartorlutik.’ — apustilit suliáinik agdlagkat 9:31.

1, 2. (a) Kristumiut ilagiit eqqissisimalermata sumik pisoqarpa? (b) Naak malersugaaneq akuerigaluarlugu Jehova qanoq iliortarpa?

AJOQERSUGAQ misilinneqangaalerpoq. Guutimut assuarnaassutsi pigiinnassanerpaa? Aap, Jehova mianeralugu saqisimavoq Pinngortitsisunilu ataqqillugu. Jehovamut nalunaajaasutut aalajaatsutut toquniarportaaq.

² Kiffaq taanna Guutimik mianerinnittoq assuarnaatsorlu tassaavoq Stefanus, ’angut uppernermik anersaamillu illernartumik ilumioqangaartoq’. (apustilit suliait 6:5) Toqutaanera pissutigalugu malersugaanersuaqalerpoq, kingornali ilagiit Judæami tamarsuarmi, Galilæami Samariamilu eqqissilerput anersaakkullu nakussatsinneqarlutik. ’Jehovalu mianeralugu saqipput anersaarlu illernartoq illersortigalugu amerliartorlutik.’ (apustilit suliait 9:31) Ullumikkut Jehovamut nalunaajaasutut qularutiginngilarput eqqissinartumik malersuugaanermilluunniit atugaqaraluarutta Guutip pilluaqqujumaaraatigut; tamanna apustilit suliáinik agdlagkat, kapitalit 6-imit 12-imut takuneqarsinnaavoq. Taamaattumik malersorneqaraangatta Guuti mianerisarniartigu, eqqissisimagaangattalu anersakkut nakussassarluta Jehovalu kiffartuullugu aallussilluarnerulluta. — 5 Mosesimik allakkat 32:11, 12; 33:27.

Toqunissamut aalajaatsut

3. Jerusalemimi ajornartorsiut suna pilerpa, qanorlu ililluni aaqqinneqarpa?

³ Eqqissisimaffinni allaat ajornartorsiutit takkussinnaapput, ilagiilli aaqqissuulluagaasut tamakku aaqqinneqarnissaannut ikiuussinnaapput. (6:1-7) Jerusalemimi ullut tamaasa ajorsartunut tunissutaasartut tunioraatigineqaraangata juutit grækerisut oqaluttut uillarnertatik minnerutinneqartarsoraat, juutillu hebræerisut oqaluttut pingaartinneqarnerunerarlugit. Ajornartorsiut tamanna aaqqinneqarpoq apustilit ’suliassamut tamatumunnga isumagisariaqartumut’ angutit arfineq-marluk toqqarmatigik. Taakkununnga Stefanus ilaavoq.

4. Pasilliinerit ilumuunngitsut Stefanusip qanoq qisuariarfigai?

⁴ Tamatuma kinguninnguagut Stefanus Guutimik mianerinnittoq misilinneqarpoq. (6:8-15) Angutit ilaasa sassarlutik Stefanus saqitsaappaat. Arlallit Naalagiartarfimmit Kiffaajunnaarsitat piannit pisuupput, immaqalu tassaallutik juutit romamiunit tigusaasimasut kingornalu iperagaasimasut, imaluunniit inussiat kiffaajunnaarsitat juutillu upperisaannut ilanngussimasut. Stefanusip ilisimassusia anersaarlu taassuma oqalutsigisaa assortorneq saperamikku, Killisiuisoqatigiinnut pisippaat, tassanilu nalunaajaasut sallusut sassartippaat ima oqartut: ’Inuk una ima oqartoq tusaratsigu Jesusip naalaffik manna uukkaatikkumaaraa ileqqullu Mosesip uatsinnut pisitai allanngortillugit.’ Stefanusili pinerluttuunngitsoq assortuisuisa allaat takusinnaavaat. Jehovamut tatiginninnera kiinaagut eqqissisimasukkut ersippoq, inngilitut, Guutimit oqariartortutut, isikkoqarluni. Tassuuna akeqqaminit Satanimut tapersiisunit qularnanngitsumik peqqarniippaluttunik kiinalinnit allaalluinnarpoq.

5. Stefanusip oqalugiaammini suna erseqqissarpaa?

⁵ Stefanusip palasiunermit Kajfasimit killisiorneqarami, qunusuilluni nalunaajaavoq. (7:1-53) Israelikkut oqaluttuarisaannerat eqqartoramiuk takutippaa Messias tikiuppat Inatsisit naalaffimmilu kiffartuussisarnerup atorunnaarsitaanissaat Guutip siunertarigaa. Stefanusip uparuarpaa Israelikkut Moses, aniguisitsisoq juutit tamarmik ataqqineraraluarlugu, narrugisimagaat,  soorluttaaq maanna aniguisitaanissamik annerusumik pilersitsisoq akuerinngitsooraat. Guutip illut assannik sanaajusut iniginngikkai eqqartoramiuk, Stefanusip takutippaa naalaffik tassungalu atatillugu pallorfiginninnermik aaqqissuussaaneq atorunnaassasut. Eqqartuussisuisali Guuti mianerinngimmassuk Taassumaluunniit piumasaa paaserusunnagu, Stefanus oqarpoq: ’Taattuuku manngertunik pukusullit, anersaaq illernartoq assortortaannarparsi. Kina pruffiitit ilaat siuaasassi qinuginnginnerpaat? Toquppaat Iluartup tikiunnissaanik siumut oqaatiginnittut, ilissilu maanna taassuminnga pisitsisunngorlusilu toqutsisunngorpusi.’

6. (a) Toqunermi siuninnguagut Stefanus uppernikkut nakussatsinnartumik sumik misigisaqarpa? (b) Sooq Stefanus eqqortumik ima qinusinnaava: ’Naalagaq Jesusi-aa, anersaara piuk’?

⁶ Qunusuilluni oqalunnini pissutigalugu Stefanus toqutaavoq. (7:54-60) Jesusip toqutaaneranut akisussaassuseqataanertik ersersinneqarmat eqqartuussisut kamattorsuanngorput. Stefanusilli uppernera nakussatsinneqarpoq ’qilammut isigiuarluni Guutip naalannassusia Jesusilu Guutip talerpiata tungaani qeqartoq takugamigit’. Stefanusip maanna akerartortini naapissinnaavai Guutip piumasaanik iliornini qularinagu. Naak Jehovap nalunaajaasui takorluuisitaassanngikkaluartut, Guutimit eqqissisitaaneq misigisarpaattaaq malersorneqaraangamik. Stefanus akerartortimi Jerusalemip avataani ujaqqanik milluulermanni, ima qinuvoq: ’Naalagaq Jesusi-aa, anersaara piuk.’ Taama qinussalluni eqqortuusimavoq, Guutimmi Jesus toqusimasut makiteqqullugit piginnaaneqartippaa. (Juánase 5:26; 6:40; 11:25, 26) Seeqqumiarluni Stefanus suaarpoq: ’Jehova, ajortuliamik matuminnga aalajangiussiffiginaveerigit.’ Taava sinippaalerpoq toqunermigut nalunaajaalluni, soorlu tamatuma kingorna, ullutsinnittaaq, Jesusip ajoqersugai amerlasuut allat iliorsimasut.

Malersugaaneq pissutigalugu tusagassaq nuannersoq siammarpoq

7. Malersugaaneq sumik kinguneqarpa?

⁷ Stefanusip toqunerata kinguneranik tusagassaq nuannersoq siammarneqarpoq. (8:1-4) Malersugaanerup maanna atuutilersup ajoqersukkat tamarmik, apustilit kisiisa pinnagit, Judæamut Samariamullu tamarsuarmut siammarneqarnerannik kinguneqarpoq. Saulusip, Stefanusip toqutaaneranik iluarinnittup, nersutitut qaasuttutut ilagiit nungutinnialerpai, illunut isertarluni Jesusillu ajoqersugai aallarullugit parnaarussivimmullu pisillugit. Ajoqersukkalli tikitaminni tamani oqaluussiuarmata, Satanip oqaluussisartut Guutimik mianerinnittut malersugaanikkut unitsinneqarnissaanik pilersaarusiaa maangaannartinneqarpoq. Ullumikkuttaaq malersugaaneq tusagassap nuannersup siammarneqarneranik imaluunniit inuit Naalagaaffimmik oqariartuummik ilisimatinneqarnerannik kinguneqarpoq.

8. (a) Samariami oqaluussinerup kinguneranik sunik pisoqarpa? (b) Qanoq ililluni Peterip matuersaatit Jesusip tunniussaasa aappaat atorpaa?

⁸ Tusagassamik nuannersumik oqaluussisartoq Filip Samarialiarpoq ’Messias oqaluussissutiginiarlugu’. (8:5-25) Illoqarfimmi tamatumani tusagassamik nuannersumik oqaluussineq, anersaapiluit inunnit anisitaanerat napparsimasullu ajorunnaarsitaanerat pissutigalugu inuit tipaatsungaalerput. Apustilit Jerusalemimiittut Peter Johannesilu Samariamut aallartippaat, taakkualu qinummata kuisittullu assamminnik patillugit, ajoqersuganngorlaat taakkua anersaaq illernartoq pigilerpaat. Simonip, kuiseqqammersup siornatigut angakkuarnittartup, piginnaassuseq tamanna pisiariniaraluarpaa, Peterilli oqarfigaa: ’Aningaasaatitit ilagalugit aserortussaaqilit. Uummatit Guutip saani peqqusersuinngimmat.’ Isumataarniaqquneqarami Jehovalu isumakkeerfigineqarnissaminik qinnuigeqqummassuk, apustilit qinuigai qinnutequlluni. Tamatuma ullumikkut Jehovamik mianerinnittut tamaasa Guutimut ikioqqullutik uummatertik paariniarlugu qinunissaannut killittariaqarpai. (Ussatit 4:23) (Oqaaseq „simoni“, „palaseqarfinnik nioqquteqartarneq“-mik isumaqartoq, pisimasumit tamatumannga allaaveqarpoq.) Peter Johannesilu tamatuma kingorna Samariamiut nunaqarfiini amerlasuuni tusagassaq nuannersoq oqaluussissutigaat. Taamanikkullu tassa Peterip matuersaatit Jesusip tunniussaasa aappaat atorpaa, Samariamiut naalagaaffimmik qilammiusumik ilisimasaqalersinnaaqqullugit tassungalu isersinnaanngoqqullugit. — Matîuse 16:19.

9. Filipip oqaluussiffigisaa ætiopiamiu kinaava, sunalu pillugu kuisissinnaava?

⁹ Guutip inngiliata taava Filip nutaamik suliassippaa. (8:26-40) Jerusalemimit Gazamut aqqutaani ’angut kunngip kiffarsua, ætiopiamiut kunngiata arnap Kandakep aningaasaataanik tamanik  paarsisoq’ qamutinik ingerlavoq. Bibelimik nutsikkani allani ’angutaassutaajagaq’-mik taaneqaraluarpoq, timikkulli angutaassutaajagaasinnaanngilaq, taamaappammi juutit ilagiissaannut ilaasortaasinnaanngimmat. Ilasiatut kipineqartutut pallorfiginnikkiartorluni Jerusalemiliarsimavoq. (5 Mosesimik allakkat 23:1) Kunngip kiffarsua Esajasip allagaanik atuartillugu Filipip naapippaa. Qamutini issiaqquneqarluni qaaqquneqarami, Filipip Esajasip siulittuutaa nassuiarpaa ’tusagassarlu nuannersoq Jesusimik taassumunnga oqaluutigalugu’. (Jesaja 53:7, 8) Tamatuma kinguninnguagut ætiopiamiu oqarpoq: ’Takuat aana imeq, kuisissallunga sumik akornuteqarnerpunga?’ Akornuteqanngilaq, Guuti pillugu paasisimasaqareerami maannalu Messiasimik upperisaqalerluni. Filipip ætiopiamiu kuivaa, taassumalu nuannaarluni ingerlavini ingerlavigaa. Illit kuisissallutit akornuteqarnerpit?

Malersuisoq isumataartinneqarpoq

10, 11. Saulus Tarsusimiu Damaskusiliartillugu susoqarpa tamatumalu kinguninnguagut susoqarpa?

¹⁰ Tamatuma nalaani Saulusip Jesusip ajoqersugai toqunissamik parnaarussaanissamillu sioorasaarlugit upperisaannit taamaatsitisinniarpai. (9:1-18a) Palasiunerup (qularnanngitsumik Kajfasip) Saulus allakkanik naalagiartarfinnut Damaskusimiittunukartunik tunivaa, pisussaaffeqarteqqullugu angutit arnallu ’Aqqut’-mut, tassa Kristusip maligassiaanik inooriaatsimut, ilaasortaasut qilersugaatillugit Jerusalemimut pisinnissaannik. Ullup qeqqata missaani Damaskusip eqqaaniilermat, qaamasup qilammit iluaa, nipillu oqarfigaa: ’Saul-iaa, sooq qinugaanga?’ Saulusip ilagisaasa nipi tusaraluarlugu oqaatsit paasinngilaat. (Naleqqiuguk apustilit suliait 22:6, 9.) Jesusip naalannarsisitaasup ilaannaasumik saqqummernera tamanna Saulusip tappiillisinneqarneranut naammappoq. Guutilli ajoqersugaq Ananias aqqutigalugu tappissitseqqippaa.

¹¹ Kuisereerami malersuinikuusoq nammineq malersorneqalerpoq. (9:18b-25) Juutit Damaskusimiittut Saulus toqunniarpaat. Unnuakkulli ajoqersukkat ungalorsuami ammanikkut ningippaat, qularnanngitsumik nuioragarsuarmut allunaasanit avalequtinnguanilluunniit sanaasimasamut ikitillugu. (2 Korintumiut 11:32, 33) Ungalorsuarmi ammaneq tamanna tassaasimasinnaavoq ajoqersukkat ilaata angerlarsimaffiani igalaaq. Oqaluussineq ingerlateqqiniarlugu akeqqanit qimaaneq qunutuujunerunngilaq.

12. (a) Jerusalemimi Saulus sunik misigisaqarpa? (b) Ilagiit tassaniittut qanoq ingerlappat?

¹² Jerusalemimi Barnabasip ajoqersukkat Saulus uppeqatimittut ilasseqqullugu ikiorpai. ( 9:26-31) Tassani juutit grækerisut oqaluttut Saulusip qunusuilluni saqitsaattarpai, takkua toqunialersaaraanni. Qatanngutit tamanna paasileramikku, Cæsareamut pisippaat Tarsusimullu inunngorfianut Kilikiamiittumut aallartillugu. Taava ilagiit Judæami tamarsuarmi Galilæamilu Samariamilu ’eqqissilerput anersaakkullu ineriartortillutik’. ’Jehovalu mianeralugu saqipput anersaarlu illernartoq illersortigalugu amerliartorput.’ Maligassiap pitsaasup takutippaattaaq ullumikkut ilagiit qanoq ilillutik Jehovamit pilluaqquneqarsinnaasut.

Juutiunngitsut uppertunngorput

13. Lyddami Joppemilu sunik Guutip Peter tupinnartuliortippaa?

¹³ Peter aamma ulapippoq. (9:32-43) Lyddami (ullumikkut Lod) Saronip Narsarsuani Æneas tumartorsimasoq ajorunnaarsippaa. Tamanna pissutigalugu inuppassuit Naalakkamut saapput. Joppemi ajoqersugaq asanartoq Tabita (Dorkas) napparsimalluni toquvoq. Peter tikiummat, uillarnerit qiallutik annorassat Dorkasip imminnut sanaavi takutippaat. Peterip Dorkas uummarteqqippaa, tamatuminngalu tusagassaq siaruarmat amerlasuut uppertunngorput. Joppemi ammiortup Simonip illuani immap sinaaniittumi Peter uninngavoq. Ammiortut nersutit amii immami kinittarpaat kaatsinnagillu kalkimik suliarisarlugit. Naasut kimittorngi atorlugit ammerinikkut ammit kaatsitanngortarput.

14. (a) Kornelius kinaava? (b) Korneliusip qinusarneri pillugit sumik ilisimasaqarpugut?

¹⁴ Taamani (ukiumi 36-mi) allamissaaq malunnartumik allanngorneqalerpoq. (10:1-8) Cæsareamiippoq juutiunngitsoq Guutimik mianerinnittoq Korneliusimik atilik, romamiu sakkutuunut angutinut 100-nut naalagaasoq. ’Italiamiut sakkutoorpaat’, qularnanngitsumik Romami innuttaasut Italiamilu inussiat iperakkat akornannit sakkutuussarsiarineqarsimasut, siulersorpai. Korneliusip Guuti mianeraa juutilli upperisaannut ilasiaanani. Inngili takorloornikkut taassumunnga takutippoq oqarfigalugulu ’qinusarneri pavunga pisut Guutip saani eqqaaneqarlutik’.  Naak Kornelius suli Jehovamut tunniulluinnarsimanngikkaluartoq, qinnutaa akineqarpoq. Inngilip unnersuussinera malillugu, Peter aggeqquaa.

15. Peter Simonip illuata qaani qinutillugu sumik pisoqarpa?

¹⁵ Tamatuma nalaani Simonip illuata qaani qinutilluni Peter takusaqalerpoq. (10:9-23) Takorloornikkut ilupaassiatut ittoq, nersutinik mingunnartunik sisamanik niulinnik, paarmortunik timmissanillu ulikkartoq, takuaa. Peter toqutsinissaminik nerinissaminillu peqquneqarami, oqarpoq nalinginnaasumik mingunnartumilluunniit suli nerinngisaannarluni. ’Guutip minguersagaa nalinginnaatissanngilat,’ oqarfigineqarpoq. Takorloorneq Peterip nalornisoorutigeqaa, anersaalli siulersuinera malillugu. Qatanngutit juutiusut arfinnillit ilagalugit Korneliusip aallartitai ingerlaqatigai. — apustilit suliait 11:12.

16, 17. (a) Peterip Kornelius taassumalu illuani katersat sumik oqaluuttuuppai? (b) Peter oqalutsillugu sumik pisoqarpa?

¹⁶ Maanna juutiunngitsut siulliit tusagassamik nuannersumik tusarnissaannut piffissanngorpoq. (10:24-43) Peter angalaqataalu Cæsareamut apuummata, Korneliusip ilaquttani ikinngutimilu ilaat qanigisani ilagalugit utaqqivai. Peterip isigaasa saannut Kornelius pallorpoq, apustilillu maniguulluni ataqqinninneq tamanna assortorpaa. Oqaluttuaraa qanoq Jehovap Jesus Messiasitut anersaamik illernartumik pissaanermillu tanissimagaa, nassuiarlugulu taassumunnga uppertut tamarmik ajortiminnik isumakkeerfigineqassasut.

¹⁷ Maanna Jehova Guuti akuliuppoq. (10:44-48) Peter suli oqalutsillugu Guutip juutiunngitsunut taakkununnga anersaaq illernartoq kuivaa. Taamaalillutik anersaakkut illernartukkut Guutimit kinguaassiarineqarput oqaatsinillu allanertanik oqalulerlutik Guutip angingaassusia oqaluutigalugu. Taava Jesus Kristusip aqqani kuisipput. Taamaalilluni Peterip matuersaatit pingajuat atorpaa juutiunngitsut Guutimik mianerinnittut Guutip naalagaaffianik paasisaqarsinnaaqqullugit tassungalu isersinnaanngoqqullugit. — Matîuse 16:19.

18. Peterip juutiunngitsut ’anersaamik illernartumik kuineqarsimasut’ oqaluttuarimmagu qatanngutit juutiusut qanoq qisuariarpat?

¹⁸ Tamatuma kingorna Jerusalemimi kipineqarnermik aalajangiussisut Peter saqitsaatilerpaat. (11:1-18) Nassuiarmaguli inuit inuiannit allanit qanoq ilillutik ’anersaamik illernartumik kuineqarsimasut’, Guuti unnersiutigaat oqarlutik: ’Tassa Guutip Guutimik nalusuttaaq allamik isumataartippai inooqqullugit.’ Uaguttaaq tutsarittariaqarpugut Guutip piumasaa uatsinnut nalunaarutigineqaraangat.

Ilagiit juutiunngitsut pilersinneqarnerat

19. Suna pissutigalugu ajoqersukkat kristumiunik taaneqalerpat?

¹⁹ Ilagiit juutiunngitsut siulliit maanna pilersinneqarput. (11:19-26) Stefanusip toqunerata kingorna naalliunnartoqarnerani ajoqersukkat siammarsimammata, ilaat Syriami Antiochialiarsimapput, guutipilussiorfiusutut kanngunartuliorfiusutullu tusaamasaasumut. Tassani grækerisut oqaluttut tusagassamik nuannersumik oqaluussiffigigamikkik ’Jehovap assaasa najorpaat’ amerlasuullu uppertunngorput. Barnabas Saulusilu illoqarfimmi tamatumani ukioq ataaseq ajoqersuipput, ’tassanilu Antiochiami ajoqersukkat Guutip siulersuineratigut kristumiunik taaneqaleqqaarput’. Jehovap qularnanngitsumik taamatut taaneqalernerat isumagaa, oqaaseq grækerisoq chēmatiʹzō „Guutip siulersuineratigut taaneqalerneq“-mik isumaqarmat Bibelimilu Guutimeersut pillugit tamatigut atorneqartarluni.

20. Agabusip suna siulittuutigaa, Ilagiillu Antiochiamiittut qanoq qisuariarpat?

²⁰ Jerusalemimit Antiochiamut pruffiitit Guutimik mianerinnittut aamma tikerarput. (11:27-30) Taakkua ilaata Agabusip anersaakkut nalunaarpaa ’kaannersuaq inuit najugaannut tamarmut nalliuttussaq’. Siulittuut tamanna eqquuppoq Romamiut kaasariata Claudiusip nalaani (ukiut 41-54). Oqaluttuarisaanermik ilisimatuup Josefusip ’kaannersuaq’ tamanna eqqartorpaa. (Jødernes Oldtidshistorie, (Juutit itsarsuaq oqaluttuarisaanerat) atuakkat 20-iat, kapitali II, immikkoortoq 5; kapitali V, immikkoortoq 2) Asanninnerminnik ersiutaasutut ilagiit Antiochiamiittut ikiuutissaq qatanngutinut ajorsartunut Judæamiittunut nassiuppaat. — Juánase 13:35.

Malersugaaneq sunniuteqanngilaq

21. Herodes Agrippa I-ip Peter qanoq iliorfigaa, sumilli pisoqarpa?

²¹ Eqqissisimaneq soraarpoq Herodes Agrippa I-ip kristumiut Guutimik mianerinnittut Jerusalemimiittut malersortilermagit. (12:1-11) Herodesip  Jakob panamik toqutippaa, immaqa niaquerlugu. Taamaalilluni Jakob apustilini siulliulluni nalunaajaasutut toqutaavoq. Herodesip malugigamiuk tamanna juutit iluarigaat, Peter parnaarussaatippaa. Qularnanngitsumik apustili sakkutuut marluk akornanni kalunnernik qilersorneqarsimavoq, marluk allat parnaarussiviup matua paarigaat. Herodes poorskip ullullu seernaqanngitsunik timiusartortarfiusut (nisanip ulluisa 14-ianit 21-iannut) kingornagut toqutaanissaanik pilersaaruteqarpoq, kisianni ilagiit qinnummassuk qinnutaat piffissaq eqqorlugu akineqarput, soorluttaaq amerlasuutigut qinnutivut akineqartartut. Guutip inngiliata tupinnartuliornikkut apustili aniguisippaa.

22. Peter Markusip anaanaata, Mariap, illuanukarmat sumik pisoqarpa?

²² Kinguninnguagut Peter illumut Mariap (Johannes Markusip anaanaata) pigisaanut pivoq, qularnanngitsumillu taanna tassaasimassaaq kristumiut ataatsimiittarfiisa ilaat. (12:12-19) Taartumi arnap kiffaasup Rodep Peterip nipaa ilisarigaluarlugu silarleq matuinngilaa. Siullermik ajoqersukkat isumaliorsimagunarput Guutip inngili Peteritut isikkulik nipilillu aallartisimagaa. Peterip isertinneqarami qinnuigai Jakob qatanngutillu (immaqa utoqqaanertat) aniguinerminik nalunaarfigeqqullugit. Taava qimappai isertorlunilu sumunnarninilu nalunaarutiginagu, taakku namminerluunniit navianartorsiortitaaleqqunagit killisiorneqassappata. Herodesip ujartikkaluarlugu Peter naninngilaa, paarsisullu pillarneqarput, immaqa allaat toqumik pillagaallutik.

23. Herodes Agrippa I-ip naalakkersuinera qanoq naava, tamanna qanoq ilinniutigisinnaavarput?

²³ Herodes Agrippa I-ip naalakkersuinera ukiumi 44-mi Cæsareamiikkami tassanngaannaq kipitinneqarpoq. 54-inik ukioqalerpoq. (12:20-25) Fønikiamiut Tyrusimiittut Zidonimiittullu aaqqiagiinngissuteqarfigilerpai. Fønikiamiulli Herodesip kiffaa Blastus akilerlugu ikiortissarsiaraat qinullutik eqqissivissioqatigeqqullutik. ’Ullut ilaanni aalajangersakkami’ (kaasari Claudiusip ataqqinaatissaanut nalliuttorsiorfiusumi), Herodes kunngip atisartagaanik atisivoq, issiavissuarmullu ingilluni oqalugiarpoq. Tusarnaartut qisuariarlutik torlulapput: ’Tamassa inuunngitsup guutiusup nipaa.’ Tassuuguinnaq Jehovap inngiliata patippaa ’Guuti naalannartinngimmagu’. Qumat nerimmanni Herodes anerningerpoq. Mianersoqqussummit tamatumannga killinneqarluta Jehova mianeralugu saqiuarta pingaarniarneq pinngitsoortillugu taassumalu innuttaasut naammassisartakkavut pillugit taanna naalannartillugu.

24. Ilanngutassiami tulliuttussami oqaluussisarnerup siumukarnera pillugu suna takutinneqarumaarpa?

²⁴ Naak Herodes malersuigaluartoq ’Jehovap oqaasia ajugaajartorpoq’. Soorlu ilanngutassiami tulliuttussami takutinneqarumaartoq, ajoqersukkat annerusumik siumukarnissaq ilimagisinnaavaat. Suna pissutigalugu? ’Jehova mianeralugu saqigamik’. (wD 1/6 90)

Qanoq akissavit?

□ Stefanusip Guutimik mianerinninnini qanoq takutippaa, soorlu Guutip kiffaasa amerlasuut kingornagut takutikkaat?

□ Stefanusip toqutaanerata oqaluussisarneq qanoq sunnerpaa, ullumikkullu tamatumunnga assingusoqarpa?

□ Akerlilersuisoq Saulus Tarsusimiu qanoq ililluni ajoqersuganngorpa Guutimik mianerinnittoq?

□ Juutiunngitsuni kikkut siulliullutik uppertunngorpat?

□ apustilit suliáinik agdlagkat kapitali 12-imi qanoq takutinneqarpa malersugaanerup Jehovamik mianerinnittut unitsissinnaanngikkai?

[Atuaqqissaarnermi apeqqutit]