Imarisai

Imarisai

’Hash marihuanalu ajoqutissarsiffigisinnaavakka?’

’Hash marihuanalu ajoqutissarsiffigisinnaavakka?’

Inuusuttut aperipput:

’Hash marihuanalu ajoqutissarsiffigisinnaavakka?’

Isinut kuseriataatit iluaqutaannguatsiarput. Tassami isaasa aappillersimanerat iluarsingajavittarpaat ataataanut anaanaanullu malunnarunnaarsillugu. Malugissagaluarpassullu, oqaannarsinnaavoq atuarfiup naluttarfiani erngup kloreqarpallaarnera pissutaasoq. Tikkalu anaanap tipigissuutaata peerumaarpaa. Aap, aarleqqutigaa sikaritsit sikaavimmini toqqortani ullut ilaanni ataatami anaanamiluunniit naniumaaraat. Qanorli ililluni isumakulunneq peerneqarsinnasoq nalunngilaa: hashimik marihuanamilluunniit suli ataasiarluni millusseqqinnikkut.

HASHIMIK marihuanamilluunniit pujortartartup inuusuttup amerlanertigut pujortartarnini sukisaarsaatitut ajoqutaanngitsutut isigisarpaa. Isummamut timimullu ajoqutaasarnera pivallaarnagu isumakuluutiginerusarpaa taamatut pujortartarnini qanoq isertussallugu.

Taamaattorli USA-mi Naalagaaffiup Ikiaroornartunik Atornerluinermut Ilisimatusarfiata misissuineratigut erserpoq atuartut high-school-imiittut akornanni marihuanatortarneq milliartortoq. Sooq? Qularnanngitsumik amerlasuut marihuanap timimut ajoqutaasinnaanera annilaanngatigimmassuk.

Inuusuttuaqqalli kisimik isumakulunngillat. USA-mi peqqinnissamik isumaginnittoqarfiup medicinaldirektøria ima oqarsimavoq: „Nakorsat ilisimannittullu allat kajumissaarpakka angajoqqaat napparsimasullu marihuanamik atornerluinerup ajoqutaanera pillugu oqaluttuuteqqullugit, atuisunullu inerterisaqqullugit.“ Ajoqutaavinneranilli uppernarsaatissaqarnerpa, tassa hashitortarneq marihuanatortarnerluunniit ’uinimmut mingutsitsisuusoq’? — 2 Korintumiut 7:1.

Toqqusaamut puannullu sunniuttarnera

Cannabisip pujuanik millussinerup kingorna minutsialunnguit qaangiukkaangata pujortartoq sunnertilersarpoq. Tillerululersarpoq, qanermigut iggissamigullu panertoorluni isaalu aappaluttunngorlutik, amerlanertigullu pilluarneq misigineqartarpoq — sivikitsuinnarmilli. Ilisimatuutut misissuinermik nalunaarusiat tuusintit arlallit misissoreerlugit USA-mi Nakorsaanermik Ilisimatusarfiup nalorniunnaarpaa tunngavissaqartoq „nunami tamarmi annilaanngatigissallugu“ cannabisimik pujortartartut nuannaarnerat akisussaqisoq.

Soorlu puaat eqqarsaatigeriakkit. Cannabisimik iluarinnittut ilungersornersaasa allaat misiutiginngilaat pujortartarneq iluaqutaanngikkaluartoq. Tupap pujuatut cannabisip pujuata akui toqunartuupput, soorlu usserutit assigiinngitsut. Inuilli ilaat isumaqarput cannabisimik pujortartartut tupamik pujortartartunit pujortarnikinneroqimmata navianassusia annikikkaluartoq.

Davidili siornatigut marihuanamik pujortartarsimasoq, oqarpoq: „Sikaritsit marihuanalu pujortartarsimavakka, isumaqarpungalu marihuana puannut ajornernerpaasoq, aammami marihuanap pujuanik najuussuisarneq allaagami. Sikaritsinik pujortartartut amerlanersaasa pujoq qanerminnut milluttarpaat taavalu silaannarmik ilallugu puamminnut najuussortarlugu, taamaalillutillu pujoq nakuilliseqqaartarlugu. Pujoq toqqaannartumik sikaritsimit puannut najuussorneq ajorpaat, marihuanamilli pujortartartut taamaaliortarput. Tamaviaarluta marihuana-sikaritsi milluttarparput sapinngisamillu sivisunerpaamik pujoq puanni uninngatinniartarlugu. Marihuana-sikaritsi akisoqaaq, sapinngisatsinnillu pissarsiffiginiartarparput!“

Dr. Forest S. Tennantip Jr.-ip sakkutuunik amerikamiunik 492-inik marihuanatortarsimasunik misissuinera soqutiginarpoq. Taakkua 25 procentingajaat „cannabisimik pujortartarneq pissutigalugu toqqusaarluttarsimapput, 6 procentiilu oqaluttuarput torlummikkut nappaateqartarsimallutik.“ Piffissami allami Tennantip suleqataasalu marihuanatortartut 30-t misissorpaat. Taakkunannga 24-it „torlummik puannut atassutaanni kræftip ineriartulerneratut pissusilinnik ajoquteqarput“. Ilumoorpoq erseqqissumik oqartoqarsinnaanngimmat taakku kingusinnerusukkut kræfteqalerumaartut; kinali kræftimik misissuisunut ooqattaarutaarusussava?

Bibelimi allassimavoq Guutip ’tamaasa tunisarai inuunermik anersaarnermillu’. (apustilit suliait 17:25) Inuunermik Tunissisumut ataqqinninnerua sumik puannut toqqusaamullu ajoqutaasumik millussisaqattaassalluni?

Marihuanap qaratsamut sunniisarnera

Nalunaajaasup oqaasiini 12:6-imi inuup qarasaa taalliortorpalaartumik taaneqarpoq „puugutaq kuultiusoq“-mik. Gramminik 1400-innarnik oqimaassuseqarluni assattut marluttut angissuseqarpoq, eqqaamannissinnaanerli naleqangaartoq timillu sianiutaanut tamanut naalakkersuisarfik imaralugit. Taamaattumik Nakorsaanermik Ilisimatusarfiup taaneqareersup mianersoqqussutaa eqqarsaatissarsinarpoq: „Qularnata oqarsinnaavugut marihuana qaratsamut sualuttumik sunniuteqartartoq, assersuutigalugit kemiimik timillu pisataasalu elektricitetimik sulisaasiannik allanngortitsinerit.“ — (Uagut allanneri uingasunngorlugit erseqqissarpavut.)

Qanoq ililluni cannabis isumamik allanngortitsisarnersoq ilisimaneqaqqissaanngilaq. Aammami qaratsap iluarsineqarsinnaanngitsumik marihuanamit ajoqusigaasarnera suli iluamik uppernarsineqanngilaq. Kisianni dr. Robert Heath misileraasimavoq aapakaat annertuumik marihuanatortillugit. Aapakaat qarasaasa misissorneqarneratigut paasineqarpoq qarasaasa sananeqataat cellet ajoquserneqarsimasut. Heathilli misileraanera taanna assuarineqarpoq misissorneqarsimasut ikippallaarmata (oqaatigineqarpoq aapakaat sisamaannat misissorneqarsimasut) ilisimatuussutsikkullu nakkutilliineq amigarsimammat. Kisianni, soorlu USA-mi Nakorsaanermik Ilisimatusarfiup miserratiginngikkaa, cannabisip qaratsamik — tassa ’puugutaq kuultiusumik’ — ajoqusiisinnaanera imaannaq ilumuunnginnerarneqarsinnaanngilaq.

Ilumiu ajoqusersinnaavaa?

Immaqa isumaliorputit meerartaarnissat siunissami ungasissorujussuarmiittoq. Immaqali katinnissat meerartaarnissallu arlaanni eqqarsaatigisimassavat. Cannabisimik pujortartarnerit kinguaassannut navianarsinnaava? Ilisimatuut tamanna annilaanngatigaat.

Atuakkami Marihuana Effects on the Endocrine and Reproductive Systems-imi (Marihuanap timimi qinersit seerinerannut kinguaassiuutinullu sunniuteqarnera) oqaatigineqarpoq marihuanap terissat naartuminnik katatsisittannguatsiarai. Aamma terissani angutivissani hormonit pinngortarnerannut akornutaannguatsiarpoq. Soorunami inuit terissallu assigiinngillat; ilisimatuulli oqarput: „[Marihuanap sunniuteqarneranik] inuit misissorneqarnerat uumasut misissorneqarnerattulli amerlanertigut inerneqartarpoq.“ Kinguaassiutinut sunniuteqarnera qanoq malunnartiginersoq imaluunniit allaat qanoq ulorianartiginersoq suli ilimaqqissaanngilaat. Mianersoqqusillutilli ilisimatuut oqartarput marihuana inuusuttunut navianarnerpaasoq, taakkua kinguaassiorsinnaassusiat suli ineriartortarmat.

USA-mi Nakorsaanermik Ilisimatusarfiup nangilluni oqaluttuaraa „uumasut misileraanermi atortut marihuanamik annertuumik pitinneqaraangata piaqqanut ilumiunut ajoqutaasartoq“. ’Marihuanatortarnerup inuit ilumiutaannut ajoqutaanerata erseqqissumik oqaatiginissaanut nakorsat misissuineri suli naammanngikkaluarput.’ Kisianni „imaassinnaavoq [marihuanap inuit ilumiutaannut] arriitsumik malunannginngajattumillu sunniuteqartarnera maanna tikillugu misissuinerni arajutsineqarsimavoq.“ (Uagut allanneri uingasunngorlugit erseqqissarpavut.) Ilumiummi ajoqutaat tamatigut erniinnaq malugineqarsinnaassanngillat.

Ukiorpaaluit matuma siorna arnat ilaat qinersimik aammut akuliussamik (hormonimik) DES-imik tunineqarput naartumik katatsinerit pinngitsoorteqqullugit. Arnat taakkua meeraat peqqilluinnartutut ikkaluarput. Ukiulli ingerlaneranni meeqqat alliartortillugit, niviarsiaqqat ilaat kræfteqalerput. Taamattaaq aamma ukiut arlallit qaangiunnerisigut aatsaat marihuanap ilumiunut ajoqutaanera uppernarsineqarsinnaavoq. Kisianni USA-mi Nakorsaanermik Ilisimatusarfiup miserratiginngilaa „timip sianiutaani innarluuteqarnerit inunngornermilu mikivallaarneq oqippallaarnerlu pissuteqarsinnaammata“ angajoqqaat marihuanatortarnerannik.

Taamaattumik dr. Gabriel Nahasip marihuanatortarneq „kinguaariit kingornuttagaannik pinnguarneq“-mik taavaa. Taamatut navianartorsiortitsisoqarsinnaava meeqqat ’Jehovap tunissutaatut’ isigigaanni? — Tussiaat 127:3.

Allanit tamanit pitsaaneroqaaq

Taamaattumik hashitorneq marihuanatornerlu pinngitsoortissallugit pissutissaqarluarpoq. Soorlu Bibelimi allassimasoq: „Inuusuttut nukitik pinnersaatigaat.“ (Ussatit 20:29) Soormi peqqissuseq asuli navianartorsiortinneqassava ikiaroornartut sianissutsimik equtitsisartut atorlugit?

Atuakkami Self-Destructive Behavior in Children and Adolescents (Meeqqat inuusuttullu imminnut aserornartumik iliuusii) eqqartorneqarpoq „ikiaroornartumik atornerluineq tassaasoq inuusuttunut amerlasuunut nuannaarnissamik periarfissat ikittut sinneruttut ilaat; tassaasinnaagami inuunermut imaqarluassanngitsumut inuumarissaat tutsuiginartoq.“ Inuunerli imaqarluartilissagaanni taama navianartigisariaqanngilaq. Marihuanamik pujortartarsimagaluaq oqarpoq: „’Ikiaroorniarnissara’ pisariaqartikkunnaarpara. Sallusuissut ilisarigakku Jehovamullu attaveqarlunga — tamannalu allanit tamanit pitsaaneroqaaq!“

Taamaattumik Guutimut taama attaveqarnissat ineriartortissallugu iliuuseqarniarit, timit mingutsinniarnagu! Taamaaliornissat sapernanngilaq. Unneqqarillutik ’uinngup anersaallu minguinik tamanik piiaasunut’ Guuti ima neriorsuivoq: ’Ilassiumaarpassi, ataatagissavassingalu.’ (2 Korintumiut 6:17–7:1) Illittaaq misilissavat Guutimik ikinngutiginninneq allanit tamanit pitsaaneroqisoq! (gD 22/1 86)

[Qupp. 9-mi ungalusaq]

Marihuana — ajorunnaarsaat nutaaq tupinnartoq?

Marihuana quertimik (isiluutit ilaannik) issanngusarnermillu passussinissamut kræftimillu nappaateqartut kemiimik katsorsarneranni merianngujunnaarsaatitut atorsinnaasoq oqaatigineqarmat uitsatigineqaqaaq. USA-mi Nakorsaanermik Ilisimatusarfimmit nalunaarusiami miserratigineqanngilaq tamanna ilaatigut ilumoorsinnaagaluartoq. Imali paasisariaqarpa nakorsat erniinnaq marihuana-sikaritsinik tunniussisalerumaartut?

Tassaqa. Imaassinnaagaluarpoq marihuanap kemiimik akuisa ilaat 400-t iluaqutaasinnaasut, marihuanamilli pujortartarneq tassaanngilaq tamakkua eqqortumik atornissaat. Ilisimalluartoq ataqqisaasoq dr. Carlton Turner oqarpoq: „Marihuana [nakorsaatitut] atorneqassappat assigiinnassavaa penicillinimut taarsiullugu iffiamik oquttumik inuit nerisittaraanni.“ Marihuanap akuisa ilaat nakorsaatitut tutsuigineqalissagaluarpata, taakku tassaassapput „akui suliareqqitat assigisaalluunniit“, tassa kemiimik atortussiat nakorsanit atoqqusaasut. Taamaattumik tupinnanngilaq USA-mi peqqinnissamut ministeri allassimammat: „Erseqqissarneqartariaqarpoq katsorsaanermi iluaqutaasinnaasut marihuanap ajoqutaanik sakkukillisitsinavianngimmata.“