Jehovap oqaasia pissaaneqarluni sunniuppoq!
Jehovap oqaasia pissaaneqarluni sunniuppoq!
„Jehovap oqaasia siuariartorluarpoq pissaaneqarlunilu sunniulluni.“ — apustilit suliáinik agdlagkat 19:20, NV.
1. apustilit suliáinik agdlagkat pillugit ilanngutassiami matumani suna sammineqassava?
JEHOVAP suliassamut isertarfik mapperpaa. Pingaartumik Paulus, ’Guutimik nalusunut apustiliusoq’, suliassami tamatumani siulersuisuussaavoq. (Rûmamiut 11:13) apustilit suliáinik agdlagkat-nik misissuinitta ingerlaqqinnerani taassuma ajoqersuiartortitatut angalaneri pissanganartut pillugit paasisaqarnerussaagut. — apustilit suliait 16:9–19:41.
2. (a) Ukiuni 50-imit 56-imut missaanni Paulus qanoq ililluni atuagassiortutut Guutimit isumassarsisitaasutut kiffartuussiva? (b) Guutip Paulusip allallu sulinerat pilluaqqummagu sunik pisoqarpa?
2 Paulus aammattaaq Guutimit isumassarsisitaalluni atuagassiortuuvoq. Ukiuni 50-imit 56-imut missingini Korinthimiitsilluni Tásalûníkamiunut agdlagkat sujugdlît áipait-lu allappai, Korinthimi Antiochiamiluunniit Syriamiittumi Galâsiamiunut agdlagkat allallugit, Korintumiunut agdlagkat sujugdlît Efesusimi, Korintumiunut agdlagkat áipait Makedoniami, Rûmamiunullu agdlagkat Korinthimiitsilluni allallugit. Guutip Paulusip oqaluussisartullu allat kiffartuussinerat pilluaqqusarmagu „Jehovap oqaasia siuariartorluarpoq pissaaneqarlunilu sunniulluni.“ — apustilit suliait 19:20, NV.
Asiamit Europamut
3. Paulus angalaqataalu qanoq ilillutik anersaamit illernartumit siulersorneqarnermut maligassaalluarpat?
3 Paulus kiffaqataalu anersaamit illernartumit siulersorneqarnermut maligassaalluartarput. (16:6-10) Anersaap, immaqa saqqummersitat tusarsaasut, sinnattukkat takorluukkalluunniit aqqutigalugit, nunap immikkoortuini Asiami Bityniamilu, kingusinnerusukkulli tusagassamik nuannersumik oqaluussiffigineqartumi, oqaluussisarnissaagaluat pinngitsoortittarpaa. (apustilit suliait 18:18-21; 1 Pîtruse 1:1, 2) Suna pillugu anersaap nunap aggornerinut tamakkununnga ingerlatinneq ajorpai? Aap, sulisut ikimmata, anersaap Europamukartippai suliassaata kinguneqarluarneruffigisassaanut. Ullumikkut Jehovap nalunaajaasuisa oqaluussinissaat sumiiffinni aalajangersimasuni akornuserneqaraangat, sumiiffinni allani oqaluussiinnartarput Guutip anersaavata savanut assersuutaasunut ingerlassinissaa tatigalugu.
4. Paulusip takorluuinikkut angut Makedoniamiu ikioqqusoq takugamiuk qanoq qisuariarpa?
4 Paulusip angalaqataasalu taamaattumik Mysia, Asiaaqqamiittoq, ’avaqqutiinnarpaat’. Paulusilli takorluuinikkut angut Makedoniamiu ikioqqusoq takuaa. Ajoqersuiartortitat taamaammat Makedoniamut Balkanip Qeqertaasaaniittumut aallarasuarput. Ullumikkuttaaq anersaap illernartup Jehovap nalunaajaasui amerlasuut oqaluussisartunik amigaateqarfiusunut ingerlatittarpai.
5. (a) Sooq oqartoqarsinnaava Jehovap oqaasia Filippimi pissaanilimmik sunniisoq? (b) Jehovap kiffaasa amerlasuut ullumikkut qanoq ilillutik Lydia assigaat?
5 Jehovap oqaasia Makedoniami pissaaneqarluni sunniuppoq. (16:11-15) Filippimi, nunasiami Romamiuunerusunik innuttaqarfimmi, qularnanngitsumik juutit ikittuinnaasimapput tassanilu naalagiartarfeqaratik. Taamaattumik qatanngutit illoqarfiup avataanut kuummut ’qinujartortarfimmukarput’. Tamaani naapitaasa ilagaat arnaq Lydiamik atilik, qularnanngitsumik juutit upperisaannut ilasiaasoq Tyatirameersoq, Asiaaqqami illoqarfiusoq qalipaataarniarnermik nioqqutissiorneq pillugu tusaamasaasoq. Taassuma atisat qalipaalluunniit aappallarissoq nioqqutigai. Lydiap inoqutini ilagalugit kuisereerluni, qatanngutit ima ilungersortigisumik qinnuigalugit inoroorsaarfiginiarmagit Lukas kingorna allappoq: ’Inangaalerpaatigut.’ Ullumikkuttaaq taamaattunik arnanik qatannguteqarmat qujamasuppugut.
Parnaarussat paarsisaat uppertunngorpoq
6. Anersaapilussiornerup kingunerisaanik Paulus Silasilu sooq parnaarussaappat?
6 Filippimi anersaakkut ineriartorneq tamanna pissutigalugu Satan qularnanngitsumik kamangaalerpoq, anersaapilussiortoqarnerami pissutigalugu Paulus Silasilu parnaarussaapput. (16:16-24) Ullut arlallit niviarsissap ’piumaartussarsiortumik anersaallup’ (eqqortumik: ’pythonimik anersaaq’) malippai. Imaassinnaavoq anersaaq, inngilipiluk, Apolloniusuusaartoq, tassa grækeritoqqat guutiliaat oqaluasaarutitoqaq malillugu pulateriaarsummik imaluunniit kuukkooriaasarsuarmik Pythonimik atilimmik toqutitsisoq. Niviarsissap eqquiniaanermigut naalakkani akissarsisingaartarpai. Immaqa naasorissaasut oqaluttuuttarpai qaqugukkut siaruarterissasut, arnat inuusuttut qaqugukkut katissasut saffiugassanillu assaaffimmi sulisut sumi kuultisiorsinnaasut. Qatanngutit malittuarpai suaartarlunilu: ’Inuit uku tassa Guutip qutsinnerusaartup kiffai aqqummik annassummik ilissinnut oqaaseqartut.’ Inngilipiluup immaqa taama oqaalutsippaa eqquiniarneri Guutimit isumassarsisitaasutut isigineqaqqullugit. Inngilipiluilli Jehova pillugu taassumalu annannissamik aaqqissuussinera pillugit nalunaarutiginninnissamut pisussaaffilerneqanngillat. Paulusip uumisaarineq tamanna qatsukkamiuk, inngilipiluk Jesusip aqqani niviarsissamit anisippaa. Niviarsissap naalagaasa paasileramikku akissarsiorsinnaanertik aserortoq, Paulus Silasilu tigullugit niueriartortarfimmut aallaruppaat tassanilu anaalerneqartillugit. (2 Korintumiut 11:25) Tamatuma kingorna parnaarussaapput isigaallu kiggitsivimmut kiggisinneqarput. Anniartitsissut tamanna allanngortinneqarsinnaavoq, inuk piumassuserinngisaanik annernaqisumik allaatissinnaallugu.
7. Paulusip Silasillu Filippimi parnaarussaanerat kikkunut kinguneqarluarpa, qanorlu ililluni?
7 Parnaarussat paarsisaanut ilaqutaanullu parnaarussaaneq tamanna kinguneqarluarpoq. (16:25-40) Unnuap qeqqata missaani Paulus Silasilu qinupput erinalersorlutillu Guuti unnersiutigalugu, ilagigaatik tatigalugu. (Tussiaat 42:8) Tassangaannartumik nunap sajunnerata matut mappertippai qilerutaallu qilerussaarput quassuttuunit qarmakkanillu kaanngarlutik. Parnaarussat paarsisaata toqutaasussanngornini siooragilerpaa parnaarussat qimaasorigamigit. Imminik toqutsinnagu Paulusip suaarpaa: ’Ajortumik iliorfigeqinak, tamatta tassaavugut!’ Paulus Silasilu aniguisereeramigit aperai qanoq ililluni annassinnaanerminik. Akissutaat imaappoq: ’Naalagaq Jesus Kristus upperfiguuk.’ Jehovap oqaasia tusareeramiuk ’erniinnaq taanna ilagisaalu tamarmik kuisipput’. Nuannaangaarnermik tamanna kinguneqarpoq.
8. Filippimi naalagaanerit qanoq iliorpat, tamarmillu takkuanni kukkusimanertik nassuerutigippassuk suna anguneqassava?
8 Aqaguani illoqarfimmi naalagaanerit Paulusip Silasillu parnaarussaajunnaarsitaanissaat nalunaarutigaat. Paulusili oqarpoq: ’Eqqartuunneqartinnata inuit takkuanni iperartortippaatigut, naak Romami ilasiaasugut, parnaarussivimmullu pisissimalluta, maannalu inuit terlinganni aneqqussanerpaatigut? Taamaassanngilaq, kisianni namminneq anisikkiartorlisigut.’ Naalagaanerit tamarmik takkuanni kukkusimanertik nassuerutigippassuk, kingorna kristumiunik allanik unataanissamut parnaarussinissamullunniit taqimanerulissagaluarput. Romami innuttaasut anisiinnarsinnaannginnamikkik, naalagaanerit qatanngutit aallaqquaat, taamaaliorpullu aatsaalli uppeqatitik kajumissaareeramikkik. Ullumikkut Siulersuisoqatigiittaaq taakkualu sinniisigisaasa uppeqatiminnut taamaaliornermikkut soqutiginninnertik ersersittarpaat.
Jehovap oqaasia Thessalonikami Berøamilu pissaaneqarluni sunniuppoq
9. Periaaseq ullumikkuttaaq Jehovap nalunaajaasuinit atorneqartoq suna periaaseralugu Paulusip inuit ’nassuiaaffigai taakkununnga saqqanngiullugu’ Messias anniarsimasariaqartoq toqusunit makissalluni?
9 Tamatuma kingorna Thessalonikami, Makedoniami illoqarfiit umiarsualiviusut pingaarnersaanni, Guutip oqaasia pissaaneqarluni sunniuppoq. (17:1-9) Tamaani Paulusip juutit ilaat eqqarsalersinniarlugit oqaloqatigai, ’nassuiaaffigalugit taakkununngalu saqqanngiullugu Messias anniarsimasariaqartoq toqusunit makissalluni’. (Paulus taamaaliorpoq siulittuutit pisimasunut naleqqiunnerisigut, soorluttaaq Jehovap nalunaajaasui ullumikkut taamaaliortartut.) Tamanna pissutigalugu juutit upperisaannut ilasiat amerlasuut, juutillu ilaat allallu, uppertunngorput. Juutilli ilaat sinngasut inuit ussatsippaat, Paulusilu Silasilu nanisinnaannginnamikkik, Jason qatanngutillu allat illoqarfiup naalagaanerinut pisippaat pasillerlugillu pikitsitsiniarnerarlugit, pasilliut ilumuunngitsoq suli ullumikkut Jehovap innuttai pillugit atorneqartartoq. Qatanngutilli iperagaapput naammattumik ’sallunaveerut’ akilereeramikku.
10. Suna siunertaralugu juutit Berøamiut allakkat misissorpaat?
10 Taava Paulus Silasilu illoqarfimmut Berøamut aallarput. (17:10-15) Juutit tassaniittut ’allakkat misissortarpaat’, soorlu Jehovap nalunaajaasuisa ullumikkut inuit taamaaliornissaannut kajumissaartaraat. Berøamiut Paulusip oqaaserisai qularinngilaat namminnerli misissorlugit Jesusip Messiasiuneranik uppernarsaatit naniniarlugit. Sumik kinguneqarpa? Juutit amerlasuut grækerillu ilaat (immaqa ilasiat) uppertunngorput. Juutit ilaasa Thessalonikameersut inuppassuit eqqarsaataasigut uninngavissaarutimmatigik, qatanngutit Paulus sineriammukaqatigaat, tassanilu angalaqataasa ilaat qularnanngitsumik umiarsuarmut Piræusimut, illoqarfimmut umiarsualiviusumut Athenip pigisaanukartumut, ikipput aallarlutillu.
Jehovap oqaasia Athenimi pissaaneqarluni sunniuppoq
11. (a) Athenimi Paulus qanoq ililluni isumalluartumik nalunaajaava? (b) Ilaasa Paulus ’oqaaserpassualik’-mik taagamikku suna eqqarsaatigaat?
11 Athenimi isumalluartumik nalunaajaaneqarpoq. (17:16-21) Paulus Jesus makinissarlu pillugit oqaluussimmat ilisimaqqissaarniat ilaasa saqitsaannialerpaat. Taakkua ilaat Epikurikkuupput, inuulluarniutinik pingaartitsisut. Allat Stoikerikkuupput, imminut naalakkersorsinnaanermik illersuisut. ’Una oqaaserpassualik qanormi oqaaseqarniarpa?’ ilaat aperipput. Paulus ’oqaaserpassualik’-mik (eqqortumik: „naatsiiassanik katersuisoq“) taagamikku, isumaqartippaat taassuma tamani tamaani paasissutissat pissarsiarisarai, soorlu timmissap naatsiiassat katersortarai, taavalu ilisimassuseqarani ingerlateqqittarlugit. Allat oqarput: ’Soorlu guutit allanertat oqaluutiginiarai.’ Taamaaliorpat navianarsinnaavoq, Sokratesimi unnerluut taama ittoq pissutigalugu toqutaasimavoq. Kinguninnguagut Paulus Areopagusimut (Marsip Qattornganut) pisinneqarpoq, tassani eqqartuussivik pingaarnersaasoq silami ataatsimiittarfeqarmat.
12. (a) Paulusip Areopagusimi oqalugiaataa qanoq ililluni maligassaalluarpa? (b) Guuti pillugu Paulusip suna erseqqissarpaa, sunalu tamatuma kinguneraa?
12 Paulusip Areopagusimi oqalugiaataa tassaavoq sunniuteqarluartumik aallaqqaasiuteqarnissamut pissutiginiakkanillu uppernartunik eqqarsaatit tunngaveqarluartut saqqummiunnissaannut maligassaq pitsaasoq, soorluttaaq tamanna Jehovap Nalunaajaasuisa teokratiimik ilinniarfianni ilinniartitsissutigineqartartoq. (17:22-34) Paulusip eqqartorpaa Athenimiut inunnit allanit upperisarsiortuunerusut. Tunisiveqarput allaat ’Guutip nalusap pianik’, immaqa guutit kikkulluunniit ilaat qaangiinnartarusunnginnamikkik! Paulusip oqaluttuaraa Pinngortitsisup ’inooqatigiissorpassuit tamaasa aammit ataatsimit naggueqartikkai’ taakkualu ’ineqarnissaat aalajangersakkanik taamaaffissaqartikkai killiffissaqartillugit’, assersuutigalugu Kana’animiut nungutitaanissaannut piffissaq. (1 Moses 15:13-21; Daniel 2:21; 7:12) Guuti taanna uaguttaaq nanisinnaavarput, ’taassumami eqqarleraatigut,’ Paulus oqarpoq, Athenimiut taalliortui Aratos Kleanthesilu issuarlugit inuillu Jehovamit pinngortitaanerat tikkuarlugu. Guutip kinguaavisut isumaliussanngilagut Pinngortitsisoq naammalluinnartoq guutiliatut inuit naammalluinnanngitsut sanasimasaattut ittuusoq. Guutip ullut ilisarsinngiffiusut ilaginnaagallarfigigaluarpai maannali inuit allamik isumataaqquai, ullormi aalajangersakkamini inuiaat angut taamaaqqusani kiffaralugu eqqartuukkumaaramigit. Paulusip ’Jesus pillugu tusagassaq nuannersoq’ oqaluussissutigigamiuk, tusarnaartaasa paasivaat isumaqartoq eqqartuussisussaq taanna Jesusiusoq. (apustilit suliait 17:18; Juánase 5:22, 30) Epikurikkut isumataarnermik oqalunnera nuannarinngilaat. Ilisimaqqissaarniat grækerit toqusuissutsimik eqqarsaat akuerisinnaavaat toqumilli makinissamillu eqqarsaat akuerisinnaanagu. Soorlu ullumikkut inuppassuit tusagassaq nuannersoq suusupagigaat, ilaat taamani oqarput: ’Tamatuminnga tusaqqikkumaarpatsigit.’ Eqqartuussisorli Dionysius allallu uppertunngorput.
Jehovap oqaasia Korinthimi pissaaneqarluni sunniuppoq
13. Paulus qanoq ililluni imminut pilersorpa, ullumikkullu tamatumunnga assingusoqarpa?
13 Paulus Korinthimut, nunap immikkoortuani Achaiami illoqarfiit pingaarnersaannut, ingerlaqqippoq. (18:1-11) Tamaani Akvilla Priskillalu, Claudiusip juutit tamaasa Romamut innuttaanngitsut Romamit aallaqqummagit tamaannga tikissimasut, naapippai. Kiffartuussinermini imminut pilersorniarluni Paulus tuppiorpoq aappariit kristumiut taakku ilagalugit. (1 Korintumiut 16:19; 2 Korintumiut 11:9) Savaasat meqquinik annoraassanik torsusuunik mersorneq piuminaappoq. Ullumikkuttaaq Jehovap nalunaajaasuisa pisariaqartitsinertik malillugu silamiut suliarisartagaannik suliaqartarput, kiffartuussinerli suliassaasa pingaarnersaraat.
14. (a) Juutit Korithimiittut assortortuarmanni Paulus qanoq iliorpa? (b) Paulus qanoq ililluni Korinthimiiginnarnissaminik qularunnaarsinneqarpa, Jehovallu innuttai ullumikkut qanoq siulersorneqartarpat?
14 Paulusip Jesus Messiasiusoq oqaluussissutigaa, juutilli Korinthimiittut mitallertuarput. Taakkua pineqarnissaannik akisussaaffeqarumannginnini nalunaarutiginiarlugu atisani issuttorpai, tamatumalu kingorna Titius Justusip, qularnanngitsumik Romamiusup, illuani ataatsimiititsilerluni. Amerlasuut (aamma naalagiartarfiup misissortagaluaa Krispus inoqutaalu) uppertunngorlutik kuisipput. Juutit akerartuinerat pissutigalugu Paulusip Korinthimiiginnarnissani apeqqusersimagaluarpagu, qularunnaarluinnarsimassaaq Naalakkap takorluuinikkut oqarfigimmani: ’Siooranak, kisianni oqalugit nipangernatit; uangami aapparaakkit, ajoqutissannillu ilinnik attuisoqassanngilaq, inuit pigisakka illorpassuaqarfimmi matumani amerlammata.’ Paulusip taamaattumik Korinthimi Guutip oqaasia oqaluussissutigiuarpaa ukioq naallugu qaammatillu arfinillit. Jehovammi innuttai ullumikkut takorluuineq ajorput, qinunerli ikiortigalugu anersaarlu illernartoq siulersortigalugu Naalagaaffiup soqutigisai pillugit aalajangersagassat assingusumik silatuumik aalajangiivigisarlugit.
15. Paulus nunamut naalagaasumut Galliomut pisinneqarmat sumik pisoqarpa?
15 Juutit Paulus nunamut naalagaasumut Junius Galliomut pisippaat. (18:12-17) Paulusip oqaluussisarnera inerteqqutaanerarpaat — pasilliut ilumuunngitsoq ullumikkuttaaq Grækenlandimi palasit Jehovap nalunaajaasuinut atortagaat. Paulus ajortuliorsimanngitsoq juutillu Romap iluaqutissaanik inatsisaanullu soqutigisaqarpallaanngitsut Galliop nalunnginnamiuk, aallartippai. Takunnittut ilaasa naalagiartarfiup misissortaa nutaaq Sostenes unatalermassuk, Gallio akuliutinngilaq. Immaqa isumaqarpoq Sostenesip, Paulusimut inupalaat perulluliornerannik pilersitsinnguatsiartup, pisassani pigaa.
16. Paulusip unnersuummik naammassiniagassaqarnini pissutigalugu nujaajartinnera sooq eqqunngitsuliornerunngila?
16 Paulus maanna illoqarfimmit umiarsualiviusumit Kenkreæmit Ægæamiittumit umiarsuarmut ilaalluni Efesusimut Asiaaqqamiittumut aallarpoq. (18:18-22) Aallartinnani ’niaqqi salisissimavaa, unnersuummik naammassiniagassaqarami’. Oqaatigineqanngilaq Jesusimut ajoqersuganngornermi siorna Paulusip unnersuut tamanna naammassiniagassanngorsimaneraa, imaluunniit Paulus unnersuutip atorfissaata aallartinnerani naalerneraniluunniit nujaajaaneqarsimanersoq. Kristumiut Mosesip inatsisaanut naalattussaanngillat, inatsisilli taakku Guutimit tunniunneqarsimammata illernartuupput, unnersuummillu tamatuminnga naammassiniagaqarneq eqqunngitsuliornerunani. (Rûmamiut 6:14; 7:6, 12; Galâsiamiut 5:18) Efesusimi Paulusip juutit eqqarsalersinniarlugit oqaloqatigai Guutillu peqquppani utissalluni neriorsuilluni. (Kingusinnerusukkut neriorsuutini naammassivaa.) Antiochiamut Syriamiittumut uterami ajoqersuiartortitatut angalanerisa aappaat naavoq.
Jehovap oqaasia Efesusimi pissaaneqarluni sunniuppoq
17. Apollos allallu kuisinneq pillugu qanoq ajoqersorneqartariaqarpat?
17 Tamatuma kinguninnguagut Paulus pingajussaanik ajoqersuiartortitaalluni aallarpoq (ukiut 52-56 missaanni). (18:23–19:7) Tamatuma nalaani Apollos Efesusimi Jesus pillugu ajoqersuivoq, naak Johannesip kuisissutaa, Mosesip inatsisaanut ajortulianik peqqissimissutiginninnermut allamullu saanniarnermut assersuutaasoq, kisiat ilisimagini. Priskillap Akvilallu ’Guutip aqqutigeqqusaa taassumunnga nassuiaqqissaarneruaat’, qularnanngitsumik nassuiaallugu Jesusitut kuisinnissaq tassaasoq imermut morsutsitaaneq anersaamillu illernartumik tunineqarneq. Ukiumi 33-mi piinsip ulluani anersaap illernartup kuineqaqqaarnerata kingorna, Johannesip kuisissutaanik kuisittut tamarmik Jesusip aqqani kuiseqqittariaqarput. (Matîuse 3:11, 16; apustilit suliait 2:38) Efesusimi angutit juutiusut aqqaneq-marluk Johannesip kuisissutaanik kuisikkaluartut kingusinnerusukkut ’Naalakkap Jesusip aqqanut kuisipput’, tassa Bibelimi kuiseqqinnermik oqaluttuatuaq. Paulusip assamminik patimmagit anersaaq illernartoq taakkununnga pivoq, tupinnartuliornikkullu pruffiitisut oqaatsinillu allanertanik oqalussinnaalerput, taamalillunilu takuneqarsinnaalerluni Guutimit iluarisaasut.
18. Efesusimiitsilluni Paulus sumi oqaluussisarpa, sumillu kinguneqarpa?
18 Efesusimi, illoqarfimmi 300.000-inik inulimmi, Paulus suliassaqarluarpoq. (19:8-10) Illoqarfiup naalaffia, guutiliamut arnamut Artemisimut pigitinneqartoq, tassaavoq itsarsuaq tupinnartorsuit arfineq-marluk ilaat, illoqarfiullu isiginnaartitsiviata isiginnaartut 25.000-t inissaqartippai. Juutit naalagiartarfianni Paulus ’nakimajunnaarsitsilluni’ nalunaajaavoq pissutiginiakkat uppernartut saqqummiullugit, allalli Aqqut, tassa Jesusimut upperneq tunngavigalugu inooriaaseq, inunnut ajornerarmassuk taava qimappai. Ukiut marluk naallugit Paulus ullut tamaasa Tyrannusip atuarfiani oqaluttarpoq, ’Naalakkallu oqaasia’ nunap immikkoortuani Asiami tamarmi oqaluussissutigineqartarpoq.
19. Efesusimi pisimasut suut ikiortigalugit ’Jehovap oqaasia pissaaneqarluni sunniiva siuariartorlunilu’?
19 Paulusip kiffartuussinera akuerigini Guutip takutippaa napparsimasunik ajorunnaarsitsinissamut inngilipilunnillu anisitsinissamut piginnaassuseqartinneragut. (19:11-20) Juutilli palasiunerisaata Skevap ernerisa arfineq-marluk Jesusip aqqa atorlugu inngilipiluk anisissallugu saperpaat Guutimut Jesusimullu sinniisuunnginnamik. Angutip inngilipilummik ilumiullup allaat ikilerpai! Taamaattumik inuit ’tamarmik ersingaalerput Naalakkallu Jesusip aqqa naalannartinneqarpoq’. Uppertunngortut anersaapilussiorunnaarput tamarmillu takkuanni atuakkatik, qularnanngitsumik serranermi angakkuarniarnermilu oqaaserisakkanik imallit, ikikkarlugit. „Taama,“ Lukas allappoq, „Jehovap oqaasia siuariartorluarpoq pissaaneqarlunilu sunniulluni, [NV].“ Ullumikkuttaaq Guutip kiffaasa inuit anersaapilussiornermit aniguinissaannut ikiortarpaat. — 5 Moses 18:10-12.
Upperisarsiornikkut akaarinninngissuseq iluatsinngilaq
20. Efesusimi siilvilerisartut sooq pikitsitsippat, tamannalu qanoq ililluni unitsinneqarpa?
20 Jehovap nalunaajaasui inupalaarsuit kamattut siornanniikkajussimapput, Efesusimilu kristumiut tamanna misigisimavaat. (19:21-41) Uppertut amerliartormata, Demetrius siilvilerisartullu allat akissarsiakinnerulerput qitornigajussutsimut guutiutitamut arnamut iviangerpassualimmut Artemisimut siilvimik naalaffiusaaraliortakkaminnik pisiumasut ikinnerulermata. Demetriusip inupalaarsuit kaammattormagit Paulusip angalaqatai Gajus Aristarkusilu isiginnaartitsivimmut pisippaat, Paulusillu ornikkumammagit ajoqersukkat peqqunngilaat. Nalliuttorsiornernik timersornersuarnillu aaqqissuisartut ilaasa allaat taama navianartorsioqqunngilaat. Nalunaaqquttap akunneri marluk missiliorlugit inuppassuit nilliapput: ’Artemis Efesusimiittoq angeqaaq!’ Naggataatigut illoqarfiup naalagaasa allattaata (tassa illoqarfimmi pisortaatitat atorfiat pingaarnerpaaq) sannarissut oqarfigai saqitsaassut nunami naalagaasumut eqqartuussisinnaasumut saqqummiuteqqullugu, imaluunniit inatsisit malillugit katisimasuni aalajangerneqaqqusinnaagaat. Taamaanngippat Romami naalakkersuisut pikitsitsisut unioqqutitsillutik perluliortutut eqqartuussassanngortinneqassammata. Tamatuma kingorna angerlaqquai.
21. Guutip qanoq ililluni Paulusip sulinera pilluaqquaa, ullumikkullu Jehovap Nalunaajaasuisa sulinerat qanoq ililluni pilluaqqullugu?
21 Guutip Paulusip misilinneqarnerani assigiinngitsuni qasusuinissaanut ikiorpaa taassumalu inuit upperisarsiornikkut kukkusumik isumaqarnerminnit aniguinissaannut sallusuissummillu ilassinninissaannut ikiorniarlugit noqqaaniarneri pilluaqqullugit. (Naleqqiuguk Jeremia 1:9, 10.) Qujamasuppugut Ataatatta qilammiusup tamatumunnga assingussumik uagut suliarput pilluaqqummagu. Soorlu ukiuni hundredelinni siullerni issimasoq Jehovap oqaasia ullumikkuttaaq pissaanersuaqartutut siuariartorpoq pissaaneqarlunilu suneniilluni. (wD 15/6 90)
Qanoq akissavit?
□ Paulus anersaamit illernartumit siulersorneqarnermut qanoq ililluni maligassaalluarpa?
□ Periaaseq suna, Jehovap nalunaajaasuinit suli atorneqartoq, ikiortigalugu Paulusip siulittuutit nassuiarlugillu uppernarsarpai?
□ Paulus qanoq ililluni imminut pilersorpa, ullumikkullu tamatumunnga assingusoqarpa?
□ Ullumikkut Guutip qanoq ililluni Jehovap Nalunaajaasuisa sulinerat pilluaqqusarpaa, soorluttaaq Paulusip sulinera pilluaqqusarimagaa?
[Atuaqqissaarnermi apeqqutit]
[Qupp. 18, 19-mi assiliartaq]
Jehovap oqaasia pissaaneqarluni sunniuppoq
1. Filippimi
2. aamma 3. Athenimi
4. aamma 6. Efesusimi
5. Romami
[Suminngaanneernera]
Assiliaq normu 4: Manley Studios