Nakimaalluta Jehovap naalagaaffia oqaluussissutiginiartigu!

’Imminut isertut tamaasa ilassisarpai, Guutip naalagaaffia oqaluussissutigalugu.’ — apustilit suliáinik agdlagkat 28:30, 31.

1, 2. Paulusip Guutimit ikiorneqarnera sutigut takussutissaqartinneqarpa, qanorlu ililluni maligassiuilluarpa?

JEHOVAP naalagaaffimminik oqaluussisartut ikiortuartarpai. Taamaaliorneranut takussutissaalluarpoq apustili Paulus. Guuti ikiortigalugu naalakkanut sassartarluni, inupalaanit saassunneqarnini naammagittarluni atorlugit nakimaallunilu Jehovap naalagaaffia oqaluussissutigalugu.

² Romami parnaarussaagaluarami allaat Paulusip ’imminut isertut tamaasa ilassisarpai, Guutip naalagaaffia oqaluussissutigalugu’. (apustilit suliait 28:30, 31) Ullumikkut Jehovap nalunaajaasuinut maligassaalluassusia! Paulusip kiffartuussinera, soorlu apustilit suliáinik agdlagkat-ni kapitalini kingullerni Lukasimit allaatigineqartoq, misissorutsigu ilinniarfigilluarsinnaavarput. — 20:1–28:31.

Uppeqatit kajumissaarneqarput

3. Troasimi sumik pisoqarpa, ullumikkullu tassunga assingusoqarpa?

³ Efesusimi perulluliornerit atorsarormata, Paulusip ajoqersuiartorluni angalanermi pingajuat nangippaa. (20:1-12) Umiarsuarmik Syriamukartussanngorami paasilerpaa juutit imminut perlulioqatigiinnialersut. Paulusitut umiarsuarmut ilaanissartik pilersaarutigigunarmassuk toqunniarluni, taarsiullugu Makedoniakkut angalavoq. Troasimiippoq sapaatit akunnera ataaseq uppeqatinilu kajumissaarlugit, soorluttaaq Jehovap Nalunaajaasuisa nakkutilliillutik angalasartut ullumikkut iliortartut. Aqagukkut aallartussanngorami unnukkut unnuap-qeqqa tikillugu oqalugiarpoq. Eutykus, igalaap saavani issiavoq, ullorlu naallugu sulisimagami qasunnguatsiarluni. Sinilerluni aqullaarami, init quleriit pingajuannit nakkarpoq toqullunilu. Paulusilli uummarteqqippaa. Nuannaangaarnerup angissusissaa! Eqqaarsaatigeriarummi silarsuarmi nutaassami inuit millionilikkuutaat makitinneqalerpata nuanningaassusissaa. — Juánase 5:28, 29.

4. Paulusip Efesusimi utoqqaanertat kiffartuussinermut atatillugu sumik ajoqersorsimavai?

⁴ Jerusalemiliartilluni Paulusip Efesusimi utoqqaanertat Miletimi naapippai. (20:13-21) Eqqaasippai qanoq ililluni ’illumiit illumut’ ajoqersorsimagini ’juutillu grækerillu nalunaajaaffigalugit Guutimut allamik isumataarnissamik uppernissamillu naalakkatsinnut Jesus Kristusimut’. Utoqqaanertatut toqqarneqartut uppertuupput isumataareersimallutillu. Apustilip  aamma ajoqersorsimavai nakimaallutik illumit illumut uppinngitsunut Naalagaaffimmik oqaluussissutiginninnissaannik, oqaluusseriaaseq Jehovap nalunaajaasuinit ullumikkuttaaq atorneqartoq.

5. (a) Guutip anersaavanut illernartumut siulersorneqarnermut qanoq ililluni Paulus maligassaalluarpa? (b) Utoqqaanertat suna pillugu ’savarpaat iluunngaasa misissorneqarnissaannik’ ajoqersorneqartariaqarpat?

⁵ Guutip anersaavata illernartup siulersuinera Paulusip akuerigamiuk maligassaalluarpoq. (20:22-30) ’Anersaakkut qilersugaalluni’ misigaa, tassa anersaap siulersuinera malittariaqarlugu Jerusalemiliarlunilu naak tassani qilersuutit naalliuutillu utaqqigaanni. Inuuneq pingaartikkaluarlugu Guutimut assuarnaattuarnissani pingaarnersaatippaa, soorlu tamatta tamanna pingaarnersaatittariaqaripput. Paulusip utoqqaanertat kajumissaarpai ’savarpaat iluunngaasa misissoqqullugit taakkununngami anersaap illernartup ivertimmagit takusaasartooqqullugit’. ’Kinguneragut’ (qularnanngitsumik toqunerata kingorna) ’amaqqut sualuttut’ ’savarpannik qajassuussissanngitsut’ takkukkumaarput. Angutit taamaattut utoqqaanertanit allaat saqqummerumaarput, ajoqersukkallu eqqortumik immikkoortitsisinnaassuseqanngitsut mumingasunik oqalunnerat upperiumaarpaat. — 2 Tásalûníkamiut 2:6.

6. (a) Suna pillugu Paulus tatiginnilluarluni utoqqaanertat Guutimut pisinnaatippai? (b) Paulusip qanoq ililluni najoqqutassiaq apustilit suliait 20:35-mi allassimasoq maleruarpaa?

⁶ Tunussinissaq mianersorfiginiarlugu utoqqaanertat anersaakkut eqqumajuartariaqarput. (20:31-38) Apustilip Allakkannik Hebræerisunik Jesusillu ajoqersuineranik naalannarsisitsisinnaasunik ajoqersorsimavai, naalagaaffimmi qilammiusumi, ’kingornussassamut illernartitaasut tamarmik akornanni’, peqataasinnaaqqullugit. Sulisarnermigut imminut suleqatiminullu pilersuigami, Paulusip aammattaaq utoqqaanertat sulilluarnissaannik kajumissaarpai. (apustilit suliait 18:1-3; 1 Tásalûníkamiut 2:9) Maligassiaq tamanna maleruarutsigu allallu inuunermik naassaanngitsumik angusinissaannut ikiorlutigik, Jesusip oqaasiisa makkua ilumoornerat misigissavarput: ’Tunisineq tigusinermit pilluarnarneruvoq.’ Iivangkiiliuni eqqarsaatit assingusut nassaarineqarsinnaapput, oqaariaaserli tamanna Paulusip kisimi issuarpaa, immaqa tamatuminnga oqarfigineqarsimagami isumassarsisitaasimalluniluunniit. Paulusitut immitsinnik tunniutsigigutta nuannaangaarneq angussavarput. Imminut ima tunniussimatigaaq allaat utoqqaanertat Efesusimiut aliasungaarlutik Paulusip avissaarmatik.

Jehovap peqqusaa pili

7. Paulus Guutip piumasaanut naalannermut qanoq ililluni maligassiuilluarpa?

⁷ Paulusip ajoqersuiartorluni angalanerata pingajua naalermat (ukiup 56-ip missaani), Guutip piumasaanut naalannermut maligassiuilluarpoq. (21:1-14) Cæsareami Paulusip angalaqataasalu Filip, sisamanik niviarsiaasunik pruffiitisullu oqaluttartunik, tassa anersaaq illernartoq ikiortigalugu siulittuisartunik paneqartoq, uningavigaat. Tamaanissaaq pruffiitip kristumiusup Agabusip Paulusip qiterutaa tigullugu assanilu isikkanilu qilersorlugit anersaakkut oqaluppoq, juutit Jerusalemimiittut qilerummik piginnittoq qilersorumaaraat Guutimillu nalusut assaannut pisikkumaaraat. ’Qilersortisinnaaginnarnangami Naalakkap Jesusip aqqa pillugu Jerusalemimi toqusinnaanngorpunga allaat,’ Paulus oqarpoq. Naggataagut ajoqersukkat akueraat oqarlutik: ’Jehovap peqqusaa pili.’

8. Uagut siunnersorneqarnissarput akuerinngikkaluarutsigu suna eqqarsaatigisariaqarparput?

⁸ Jerusalemimi Paulusip utoqqaanertanut Guutip Guutimik nalusut akornanni kiffartorfigaluni suliarisai oqaluttuarai. (21:15-26) Uagut siunnersorneqarnissarput akueriuminaatsikkutsigu, Paulus siunnersuutinik qanoq ilassinnittartoq eqqarsaatigisinnaavarput. Juutit Guutimik nalusut akornanniittut ’Moses malissaaqqullugu’ ajoqersortarsimanngikkini uppernarsarniarlugu, utoqqaanertat siunnersuutaat malillugu nammineq sisamat allat ilagalugit pissusilersuutitigut minguersarpoq tamatumunngalu aningaasartuutit akilerlugit. Jesusip toqunerata Inatsisit atorunnaarsissimagaluarai, Paulusip Inatsisit malillugit unnersuuteqarnera eqqunngitsuliornerunngilaq. — Rûmamiut 7:12-14.

Inupalaanit saassunneqaraluarluni qunusuippoq

9. Paulusip inupalaanit iliorfigineqarsimanera Jehovallu nalunaajaasuisa ullutsinni misigisimasaat qanoq assigiissuteqarpat?

⁹ Inupalaanit saassunneqaraangamik Jehovap  nalunaajaasui Guutimut assuarnaakkajuttarput. (Assersuutigalugu takukkit Vågn op! septemberip ulluisa 8-iat 1976, quppernerit 13-16; oktoberip ulluisa 22-iat 1976, quppernerit 17-18.) Juutit Asiaaqqameersut Paulus saassuppaat. (21:27-40) Trofimus Efesusimeersoq ilagigaa takugamikku, apustili sallullutik grækerinik naalaffimmut isertitsisimasutut taamaammallu iluaatsuliorsimasutut pasillerpaat. Paulus toqutaangajavippoq, Romamiulli sakkutoorpaasa naalagaanerata Claudius Lysiasip angutitaasalu perulluliorneq unitsippaat. Siulittuutigineqartutut (juutilli pissutigalugit) Lysiasip Paulus kalunnernik qilersortippaa. (apustilit suliait 21:11) Apustili sakkutuut ineqarfiannut, naalaffiup killeqarfigisaanut, aallarunneqalermat, Lysiasip Paulus juutiusoq naalaffimmullu isersinnaasoq taamaammallu pikitsitsisuunngitsoq paasilerpaa. Akuerineqareerluni Paulusip hebræerisut inuit oqaluffigilerpai.

10. Juutit Jerusalemimiittut Paulusip oqalunneranut qanoq qisuariarpat, sunalu pillugu iperartorneqanngitsoorpa?

¹⁰ Paulus nakimaalluni nalunaajaavoq. (22:1-30) Juutisut, Gamalielimit ataqqinangaartumit ajoqersorneqarsimasutut, ilisaritippoq. Apustilip nassuiaavoq Aqqummik malinnittut malersorniarlugit Damaskusiliarsimagaluarluni, Jesus Kristusili naalannartitaasoq takugamiuk tappiillisinneqarsimalluni, Ananiasillu tappisseqqissimagaani. Tamatuma kingorna Naalakkap Paulus oqarfigisimavaa: ’Aallarit, ungasissumut Guutimik nalusunut aallartissagakkit.’ Oqaatsilli taakkua inuppassuit naammagittarnerat kipitippaat. Inuppassuit suaarput Paulus inuusussaanngitsoq, atisatillu kamallutik igittalerlugit issullu sequnnerinik silaannarmut eqqaasalerlutik. Lysiasip Paulus sakkutuut ineqarfiannut pisippaa iperartorlugu killisiorniarlugu (iperaataq qilerutilik amminik qilernilik imaluunniit saaffiugaminilersugaq saaniminilersugarluunniit atorlugu) paasiniarlugu sooq juutit akerarigaat. Paulus iperartorneqanngitsoorpoq aperigami: ’Inuk Romami ilasiaasoq iperartorsinnaavisiuk massalu eqqartuunneqartinnagu?’ Lysiasip tusaramiuk Paulus Romami ilasiaasoq ersilerluni Killisiuisoqatigiinnut sassartippaa paasiniarlugu suna pillugu juutinit unnerluutigineqarnersoq.

11. Paulus farisæeriusoq qanoq paasisariaqarpa?

¹¹ Paulusip Killisiuisoqatigiinnut imminut illersorniarluni aallartimmat oqarluni ’Guutip saani saqilluni sumilluunniit ilerasuutigisaqarani’, palasiuneq Ananias inatsivoq isanneqaqqullugu. (23:1-10) Taamaattumik Paulusip oqarfigaa: ’Guutip isakkumaarpaatit, qarmaq marrartigaq uumaa’. ’Guutip palasiunertaa oqarniarpiuk?’ ilaat aperipput. Immaqa isilunneq pissutigalugu Paulusip Ananias ilisarinngitsoorsimavaa. Paasilerlugu Killisiuisoqatigiit farisæeriusut saddukæeriullutillu, Paulus oqarpoq: ’Farisæeriuvunga, eqqartuunneqalerpunga neriugisaq toqusullu makinnissaat pillugu.’ Tamatuma Killisiuisoqatigiit avissaartippai, farisæerimmi makinnissaq upperaat, saddukæerilli upperinngilaat. Ima perulluliornersuaqalertigaaq allaat Lysiasip Paulus ikiorsertariaqalerlugu.

12. Jerusalemimi Paulus qanoq ililluni toqunniarneqaleraluarnerminit aniguiva?

¹² Tamatuma kingorna Paulus toqunniarneqaleraluarnerminit aniguivoq. (23:11-35) Juutit 40-t Paulus toqutinnagu sunnguamik nerinniaratik imerniaratilluunniit uppernarsaaffigeqatigiissimapput. Paulusilli ujoruata tamatuminnga taanna Lysiasilu oqarfigai. Sakkutuunit paarineqarluni apustili nunap naalagaanut Antonius Feliximut Cæsareamiittumut, Romamiut naalakkersuineranni qitiusumut, pisinneqarpoq. Paulus killisiorumaarlugu neriorsuereerami, Felixip Herodesip Angisuup illorsuani pallittaalisaasumi, najugarinerusamini, paarisaaqquaa.

Naalakkersuisunut nakimaalluni oqaluussineq

13. Paulusip Felix qanoq oqaluussiffigaa, sunalu tamatuma kinguneraa?

¹³ Sivitsunngitsoq pasilliutinut ilumuunngitsunut apustili imminut illersortariaqalerpoq, nakimaallunilu Felix nalunaajaaffigalugu. (24:1-27) Unnerluussisuminut juutiusunut sassartitaagami Paulusip paasitippai inuppassuarnik perulluliortitsisuunnginnami. Inatsisini Pruffiitillu Allagaanni allassimasut upperalugit ’neriuffigalugulu toqusut makikkumaarmata, iluartullu iluaatsullu’ paasitippai. ’Piitsunut tunissutaasut’ (Jesusip ajoqersugaanut, immaqa malersugaaneq pissutigalugu piitsuusunut, tunissutit) nassarlugit Paulus Jerusalemiliarsimavoq pissusilersuutitigullu minguersarsimalluni. Felixip eqqartuussutip inernerata oqaatigineqarnissaa kinguartippaa, kingusinnerusukkulli Paulusip taanna nulialu, Drusilla (Herodes Agrippa I-ip pania)  nalunaajaaffigeqqippai, Kristusimut uppernermik, iluarnermik, piitaajuinnermik eqqartuussummillu piumaartussamik. Tamanna pissutigalugu Felix siooralerpoq, Paulusilu peeqqullugu. Kingusinnerusukkulli apustili qaaqqugajuppaa, Paulusip aningaasanik tunissagaani neriulussinnartarluni. Felixip nalunngilluarpaa Paulus pisuunngitsoq. Ukiulli marluk tamatuma kingorna Porkius Festusimit kingoraarneqarami, Paulus qilersugaasoq qimappaa juutinit iluarisaaniarluni.

14. Festusimut sassartinneqarami Paulusip inatsisit naapertorlugit pisinnaatitaaffik suna atorpaa, ullumikkullu sumik assingussoqarpa?

¹⁴ Paulusip aamma nakimaalluni imminut illersorniarluni Festus oqaluffigaa. (25:1-12) Apustili toqumik pillagaanermik kinguneqarsinnaasumik iluaatsuliorsimagaluaruni toqunissamut akerliuniarnavianngikkaluarpoq, kimilluunniilli ajunngisaarfigineqarluni juutinut tunniutiinnarneqarsinnaanngilaq. ’Kaasarimut eqqartuuteqqeqquvunga!’ Paulus oqarpoq, Romami innutaasutut Romami eqqartuuteqqeqqunissamik (taamanikkut kaasarimut Neromut) pisinnaatitaaffini atorlugu. Eqqartuuteqqeqqulluni qinnuteqaat akuerineqarpoq, soorlulu siulittuutigineqarsimasoq Paulus taamaalilluni ’Romami nalunaajaasinnaavoq’. (apustilit suliait 23:11) Ullumikkuttaaq Jehovap nalunaajaasuisa ’iivangkiiliup illersorneqarnissaanik aalajangersarneqarnissaanillu’ periarfissat iluatsillugit atortarpaat. — Filípimiut 1:7.

15. (a) Paulus kunngimut Agrippamut kaasarimullu sassartinneqarmat siulittuut suna eqquuppa? (b) Saulus qanoq ililluni ’inngimmut tukkartuisimava’?

¹⁵ Cæsareami Festus pulaaramiuk Kunngip Herodes Agrippa II-ip Judæap avannaaneersup qatanngutaatalu arnap Berenikep (atoqatigiinnikkut inuunerloqatigisaata) Paulus tusarnaarpaat. (25:13–26:23) Agrippa kaasarilu oqaluussiffigigamigit Paulusip Guutip aqqanik kunnginut saqqangiussinissaminik siulittuut eqquutsippaa. (apustilit suliait 9:15) Damaskusiliarsimanermini pisimasunik Agrippa oqaluttuukkamiuk, Paulusip Jesusip oqarsimanera eqqaavaa: ’Inngimmut tukkartuineq sapissaatit.’ Soorlu ussik ajaappissamut suugartalimmut uteriilluni pinaaseruni imminut ajoqusissasoq, taamaattaaq Paulus imminut ajoqusersimavoq Jesusip ajoqersugai Guutimit tapersersorneqartut malersoramigit.

16. Festus Agrippalu Paulusip oqaluussineranut qanoq qisuariarpat?

¹⁶ Festus Agrippalu qanoq qisuariarpat? (26:24-32) Makinnissaq paasisinnaannginnamiuk Paulusillu qularinnginnilluinnarnera tupigusuutigalugu, Festus oqarpoq: ’Ilisimangaarsutsivit silaaruppaatit!’ Ullumikkuttaaq inuit ilaasa Jehovap nalunaajaasui silaatsuusorisarpaat, naak Paulusitut ’oqaatsit ilumoortut isumaliutigineqarluartullu oqaaseriinnaraluaraat’. ’Kajumissaarinikkut kristumiunngorteqqajaqaarma,’ Agrippa oqarpoq, killisiorunnaarlugulu. Nassuerutigaali Paulus kaasarimut eqqaartuuteqqeqqunngikkaluaruni iperarneqarsinnaassagaluartoq.

Immami naveersartoq

17. Paulusip Romaliartilluni immami naveersarneri oqaluttuarikkit.

¹⁷ Romaliartilluni Paulus ’immami naveersarpoq’. (2 Korintumiut 11:24-27) Sakkutuut hundredellit naalagaata Juliusimik atillup parnaarussat umiarsuarmut Cæsareamit Romamut ilaasut akisussaaffigai. (27:1-26) Umiarsuaq Zidonimut pimmat, Paulusip tassani uppeqatini pulaarfigisinnaagai akuerineqarpoq, taakkualu anersaakkut kajumissaarpaat. (Naleqqiuguk 3 Juánase 14.) Asiaaqqami Myrami Juliusip parnaarussat umiarsuarmut karrinik usilimmut Italialiartumut pisippai. Naak assoraluaqalutik Kretami illoqarfiup Lasæap eqqaaniittumut Umiarsualivigissumut apuupput. Tassannga Føniksimut ingerlatillugit anorersuup assarnersuup umiarsuaq nassataraa. Afrikap avannaata sineriaani Ikkannersuarmut immap naqqanut sioraasumut ikkarlinnissartik siooragalugu tingerlaataajarput. Umiarsuup timitaa allunaasanik nimersimavaat katiternerisigut kaanngaqqunagu. Aqaguani suli anorersuaqimmat, umiarsuup usiisa ilaat eqqalerpaat. Ullut pingajussaanni umiarsuup napparutai, sannerutit allunaasaqutillu tamakkununnga pisataasut immamut eqqarpaat. Neriugisaaruteruttortut, inngili Paulusimut takutippoq oqarfigalugulu siooraqqunagu, kaasarimut sassartinneqarumaarmat. Ilaasut eqqissiallassimassapput apustilip tamakkerlutik qeqertamut nunninnissartik neriorsueqqissaarutigimmagu.

18. Paulus angalaqataalu naggataagut qanoq pineqarpat?

¹⁸ Ilaasut ilumut annapput. (27:17-31) Ullut 14-ianni unnuap qeqqata nalaani umiarsuarmiut  nuna ungasinngitsorilerpaat. Itissusia misilikkamikku tamanna uppernarsarneqarpoq, ikkarlummullu ikkarlikkumanatik kisarlutik. Paulusip kajumissaarinera malillugu ilaasut 276-t tamarmik nerilerput. Tamatuma kingorna qajuusiassat imaanut eqqarlugit umiarsuaq puttallartippaat. Qaalermat umiarsuarmiut kitsat pituutaat killorpaat, iputillu qilerussaarlugit tingerlaallu siorleq anorimut isuillugu. Umiarsuup ikkanneq illuttut itinersualik eqqorpaa mallillu aqua aserortilerpaat. Tamarmilli nunamut annapput.

19. Maltami Paulus qanoq pineqarpa, tassanilu allat qanoq ajunngisaarfigai?

¹⁹ Masallutik nukillaalerlutillu umiusimasut paasilerpaat qeqertami Maltamiillutik, Maltamiullu ’mikinngitsumik inussiarnersaarfigaat’. (28:1-16) Paulusip pallerpaaluit ikumatitamut ilimmagit, innerup kissaanit pulateriaarsuk iterluni anivoq, assaanullu nipilluni. (Ullumikkut Maltami toqunartulimmik pulateriaarsoqanngilaq, Bibelimili erseqqissumik allassimavoq ’uumasoq toqunartulik’ pineqartoq.) Maltamiut isumaliorput Paulus inuarsimasoq ’akiniutip inooqqunngisaa’, tassangaannartumilli toqulluni uppinngimmat aseruuttoornermilluunniit pullanani, guutiuneralerpaat. Kingusinnerusukkut Paulusip amerlasuut ajorunnaarsippai, assersuutigalugu Maltami pingaarnertaasumik atorfillup, Publiusip, ataataa. Qaammatit pingasut tamatuma kingorna Paulus, Lukas Aristarkusilu umiarsuarmut siumigut qiperukkamik ’Zeusip erneri’-nik (marlulissat Castor Polluxilu, imarsiortut sernissortaasutut guutigisaat) inuusaliaqartumut ilaallutik ingerlaqqipput. Puteolimi niugamik Julius parnaarussani ilagalugit ingerlaqqippoq. Kristumiut romamiuusut ilaata Appiusip Niueriartortarfiani Akunnittarfinnilu Pingasuni, Appiusip Aqqusernaniittumi, naapimmatik Paulusip Guuti qutsavigaa tuppallerlunilu. Kiisami Romamut apuukkamik, Paulus immikkut illusimmaveqaqqulluni akuerineqarpoq, sakkutuumilli paarineqarluni.

Jehovap naalagaaffia oqaluussissutigiuaruk!

20. Romami najukkaminiitsilluni Paulusip suna ulapputigisarpaa?

²⁰ Romami najukkamini Paulusip nakimaalluni Jehovap naalagaaffia oqaluussissutigaa. (28:17-31) Juutini pingaarnertaasut ilaat oqarfigaa: ’Israelikkut neriugisaat pillugu makkuninnga kalunnilerneqarpunga.’ Neriugisap tamatuma Messiasimik akuerinninneq ilagaa, uaguttaarlu taanna pillugu naalliunnissarput akuerisariaqarparput. (Filípimiut 1:29) Juutit amerlanersaat uppinngillat, juutiunngitsulli amerlasuut juutillu ilaat uummatikkut eqqortumik isumaqarfiginnipput. (Jesaja 6:9, 10) Ukiuni marlunni (ukiut 59-61 missaanni) Paulusip imminut isertut tamaasa ilassisarpai, ’Guutillu naalagaaffia oqaluussissutigalugu Naalagarlu Jesus Kristus siooranngilluinnarluni pitsaalineqarnanilu ajoqersuutigalugu.’

21. Nunami inuunermi naanissaa tikivillugu Paulus qanoq maligassiuiva?

²¹ Nerop qularnanngitsumik Paulus pinngitsuutillugu iperagaatippaa. Tamatuma kingorna apustilip Timoteus Titusilu ilagalugit suliani ingerlateqqilerpaa. Romamili parnarunneqaqqippoq (ukiumi 65-imi missaani) qularnanngitsumillu Neromit nalunaajaasutut toqunneqartitaalluni. (2 Timûtiuse 4:6-8) Toqunini tikivillugu Paulus Naalagaaffimmik oqaluussisartutut maligassiuilluarsimavoq. Guutimut tunniulluinnarsimasut tamarmik ulluni kingullerni makkunanni taassumatut isumaqarfiginnillit, nakimaallutik Jehovap naalagaaffia oqaluussissutigalugu! (wD 15/6 90)

Qanoq akissavit?

□ Paulusip utoqqaanertat Efesusimeersut sumik ajoqersorsimavai?

□ Paulus Guutip piumasaanut naalannermut qanoq ililluni maligassiuilluarpa?

□ Jehovap nalunaajaasui ullumikkut Paulusitut inupalaanit saassunneqartarpat?

□ Festusimut sassartinneqarami Paulusip inatsisit naapertorlugit pisinnaatitaaffik suna atorpaa, ullumikkullu sumik assingussoqarpa?

□ Romami najukkaminiitsilluni Paulusip suna ulapputigisarpaa, taamaaliornermigullu qanoq maligassiuiva?

[Atuaqqissaarnermi apeqqutit]