Upperisarsiornermik soqutigisaqannginneq sumik pissuteqarpa?

„INUUP upperisaqanngitsup assigaa illu igalaaqanngitsoq.“ Taamatut assersuusiorluni angutip Japanimiup ernini Mitsuo paasitinniarpaa upperisarsiornerup tungaatigut qaammaasaqarnissaq qanoq pingaaruteqartigisoq. Mitsuolli ataatami oqaasii soqutigivallaanngilai. Inuillu amerliartuinnartut, Japanimi nunanilu allani, upperisarsiornermik taamatut isiginnissorinarput. ’Illutut igalaaqanngitsutut’ innertik naammagaat, upperisarsiornermillu paasissutissanik immannguaannaq soqutigisaqarlutik.

Japanimi misissuinerup ersersippaa inuit 69 procentii imminnut upperisaqanngitsutut isigisut. Inuusuttut akornanni procenti suli anneruvoq. Taamaapportaaq buddhasiornermik pingaartitsiffiusimaqisumi Thailandimi. Tamaani illoqarfinni najugallit 75 procentii naalaffinnukaasarunnaarsimapput. Tuluit Nunaannilu naalagiartoqarpiartarunnaarnera pissutaalluni ukiut 30-t ingerlaneranni anglikanerit oqaluffiisa arfineq-pingajussaat tamarmik matuneqarsimapput.

Upperisarsiornikkulli ileqqulersuutit Japanimi suli pingaartitaaqaat. Marrialli akisuut assigalugit, upperisarsiornikkut ileqqulersuutit qaqutiguinnaq atorneqartarput, soorlu katittoqarnerani ilisisoqarneranilu. Upperisarsiorneq kulturikkut ilaqutariissutsikkullu kingornussanik illersuisuusutut isigineqaleriartuinnarpoq, anersaakkut qaammarsagaaffissatut isigineqannginnerulerluni. Amerlasuut upperisarsiorneq sanngiitsut nanertisimasullu ’ajaappiaattut’ isigaat, allatigullu iluaqutaasinnaasorinagu. ’Upperisarsiorneq piffissaqarfigigaanni pisariaqartikkaannilu ajunngilaq,’ inuit ilaat oqartarput, ’inuussutissaqassagaannili akiligassallu akissaqartissagaanni sulisariaqarpoq.’

Soqutigisaqannginnermut tamatumunnga suna pissutaava? Pissutaasut arlaqartut taagorneqarsinnaapput. Siullermilli inuiaqatigiit inooqataaffigisat. Inuusuttorpassuit annerusutigut  upperisarsiornermut tunngasunik ilisimasaqanngillat. Tupinnarpallaanngilaq inuit inuiaqatigiinni pigisanik pingaartitsiffiusuni alliartorsimasut ilarpassui pigisanik pingaartitsisunngortarmata.

Nunalli ilaanni inuppassuit upperisarsiornermik iluarinnikkunnaarsimapput tv-kkut oqaluussiniartartut upperisarsiornikkullu pisortat nuimasut allat aningaaserituut kanngunartumillu inuuseqartut ileqqui assuarnartut pissutigalugit, imaluunniit upperisarsiornerup politikkimut sorsunnernullu akuusarnera pissutigalugu. Assersuutigalugu, Japanimi shintosiortut taamatut qisuariarsimapput. „1945-mi augustimi [sorsunnersuup aappaa] naammat shintosiortut illernartuutaat ajornartorsiorluinnalersimapput,“ qinerlerfissiami Encyclopædia of the Japanese Religions-imi taama allassimasoqarpoq. Inuit shintosiorneq pakatsissutigisimavaat, sorsunnissamik kajumissaarisimammat ajugaanissamillu neriorsuisimagaluarluni. Guuteqarnera Buddhaqarneraluunniit inuit upperiunnaarasuarsimavaat.

Soorli isummat namminissarsiortut uungaannarlu isigisut massakkorpiaq pisuniinnaq aallaaveqartut naammagissavavut? Inuit amerlanersaat pissusissamisoortumik ilisimasaqalerusussuseqarput. Paaserusuttarpaat suminngaanneernerlutik, qanoq ittumik siunissaqarnerlutik, sooq inuunerlutik qanorlu ilillutik inuunertik pitsaanerpaamik pissarsiaqarfigisinnaanerlugu. Apeqqutit inuunermut tunngasut tunuartiinnarnissaat naammanngilaq, isumaqaannarluni ’qulakkiivillugu paasisaqarnaviarnani’. Allaat Guuteqannginneraasoq Bertrand Russell oqarsimavoq ilorpiamigut misigalugu „anniarneq sakkortooq eqqumiitsoq — silarsuarmi maani nassaassaasut avataannittunik ujarlerneq“. Upperisarsiorneq ilumoortoq nanigaanni ujarlerneq tamanna naassagaluarpoq. Qanorli ililluni? Upperisarsiornermik upperineqarsinnaasumik nassaassaqarpa? (wD 1/2 91)