Tupinnartumik pinngortitaavoq toqusussatuunngitsoq, inuusussatulli

UTOQQALINISSAQ kinguartissinnaagaluaraannitoq! Aap, kia tamanna kissaatigissanngilaa? Eqqarsaatigeriaruk, qanoq amequsulernissaq, qeersaalernissaq, puiutusinissaq saarngillu qajannarsinissaat imaluunniit akiuussinnaanerup millinissaa nappaatinullu tunillatsialernissaq naggataatigullu toqunissaq pinngitsoortinneqarsinnaasuuppata!

Niuertut nalunngilluinnarpaat inuit utoqqalilernermi qanoq misigissuseqartartut. Taamaattumik ussassaarutit utoqqalilernermik takussutissat isertornissaannut kinguartinneqarnissaannulluunniit tunngasut takusarpavut. Tamatumunnga tunngasut aamma atuagassiani atuakkanilu allaatigineqarajuttarput, ilaannikkut uissuumminartunik oqaaseqaatitalinnik. Assersuutigalugu, atuagaq The Complete Book of Longevity ima aallarniuteqarpoq:

„Atuakkap matuma atuartuisa ilaat qularnanngitsumik tassaassapput toqusussaanngitsut siulliit ilaat. Ilisimatoorpassuit siuariartortut ungasinngitsukkut utoqqalinermi nappaatit toqujartortarnerlu ajugaaffigiumaarmatigik, toqujuitsunngornissap qanoq anguneqarsinnaanera apeqqutaanngilaq . . . kisianni qanoq ililluni taamanikkussaq tikillugu inuutissinnaaneq apeqqutaavoq.“

Ilisimatuussutsikkulli manna tikillugu naammassineqarsimasut eqqarsaatigalugit taama neriulluartigisoqarsinnaava?

Ilisimatuussutsip inuit inuunerat sivitsortissimavaa?

Ukiut hundredellit makkua 20-ssaata ingerlanerani nunani suliffissuaqarfiusuni inuit agguaqatigiissillugu inuunerat annertuumik sivitsortinneqarsimavoq. Assersuutigalugu, USA-mi ukiumi 1900-mi angutit agguaqatigiissillugu ukiuni 46-ni inuusarsimapput. „1900-mit 1980 tikillugu angutit inuunerat 51 procentimik sivitsorsimavoq, 69,9-nngorluni,“ atuagassiami Amerikameersumi Journal of Gerontology-mi taama allassimavoq. Ullumikkut angutit inuunerat agguaqatigiissillugu ukiunik 71,8-nik sivisussuseqarpoq, arnallu ukiunik 78,8-nik. Nunani allani arlalinni inuit sivisunerusumik inuusarput — Japanimi, sivisunerpaaffiusumi angutit agguaqatigiissillugu 74,2-nik arnallu 79,8-nik ukioqalertarput. Tamatumali uppernarsarpaa inuit inuunerat sivitsorneqarsimasoq?

Ukiut inuuffigisat agguaqatigiissillugu amerleriarujussuarsimanerannut pingaartumik naalungiarsuit toqusut ikinnerulersimanerannik pissuteqarpoq. Ullumikkut siornatigornit naalungiarsuit amerlanerusut inersimasunngortarput. „Nakorsaatitigut ilisimatuussutsip siuariarsimanera ukiunik inuit inuuffigisaannik agguaqatigiissillugu amerlanerulersitsivoq, inuuneqqortussutsimilli sivitsortitsisimanani,“ atuakkami The Body Book-imi taama allassimavoq. Soorlu Tuluit Nunaanni Readingimi universitetimi  pinngortitat inuunerannik misissuisartoq Brian Stableford atuakkiamini The Future Man-imi ima allassimasoq: „Bibelip nalaaniilli ukiut inuuffigisavut ukiunut 70-inut naatsorsuunneqarsimapput, naallu ukiut 2000-t ingerlaneranni ilisimatuussutsikkut siuariarsimanerit iluaqutigalugit inuit amerlaneroqisut taama utoqqalitigisinnaalersimagaluartut, suli sivisunerulernissaanik ilisimatuussutsikkut manna tikillugu angusaqartoqarsimanngilaq.

Brian Stablefordip taatsiarpai oqaatsit ukiut 3500-t matuma siornagut Israelikkuusup Mosesip allassimasai: „Ukiummi inuuffigisassavut tassa ukiut 70-it, imaluunniit 80-it, nukissaqassagutta, ukiutta ajunnginnersaat allaat sulipiloornermik ulikkaarput.“ (Tussiaat 90:10) Soorli nakorsaatitigut ilisimatuussutsikkut nutaanerusukkut tamanna allanngortinneqarsinnaasimanngila?

Taamaattumik utoqqaliartorpugut — ilisimatuut naapertorlugit

Utoqqaliartorneq ima nalinginnaatigimmat ikinnerpaaginnaat tupigusuutigisarpaat. Ilisimatuulli qangaaniilli utoqqalisarneq paasiuminaatsutut isigisarpaat. Sooq? „Timip ingerlaasiisa amerlanerit imminut atatinniarsinnaassusiannut akerliusutut ippoq,“ Karl Sabbagh atuakkiamini The Living Body-mi allassimavoq. Ilisimatuut paasiartulernerlugu sooq utoqqaliartortugut?

„Isumaliutersuuteqanngilaq utoqqalilernermut tunngasunik tamanik nassuiaasinnaasumik.“ — The New Encyclopædia Britannica.

„Utoqqaliartortarnermik ullutsinni misissuerusuttoq isumaliutersuutit sullerngip niorpallip niuinit amerlanerusut ilikkassavai.“ — Dr. Gairdner Moment, pinngortitat inuunerannik misissuisartutut professori soraarneq.

„Utoqqaliartornermik ilisimatuut amerlasuut isumaqatigissutigaat tamanna assut paasiuminaatsinneqartoq. Ingerlaatsit suut pissutigalugit utoqqaliartornersugut naluarput, aamma timikkut kemiimut tunngatillugu misissorsinnaanngilarput.“ — Journal of Gerontology, septemberi 1986.

„Tapiitsumik nagguaatsoq misissorniarlugu allaatiginiarlugulu tamatuminnga attuisumik assersuutip takutilluarpaa utoqqaliartornermik misissuisut qanoq ajornartorsiuteqartut.“ — Dr. C. E. Finch, pinngortitat inuunerannut utoqqaliartornermullu tunngasutigut professori.

Atuagaq The Living Body naapertorlugu utoqqaliartornermik nassuiaatit ilaat tassaavoq timip sananeqaatai cellet „nalunaaqutataqartut imminnut nutaanngorsarnissaminnik akuersisunik „uninnissamut piffissanngorserlugu“. Taavami qaratsap sananeqaatai inunngornerup kingorna imminnut nutaanngorsarsinnaajunnaartartut? Qaratsap sananeqaataasa amerlanersaat inuup inunngorneranit utoqqalinera tikillugu sulisinnaasarput. Tassa imaappoq inuup ukiuni 100-ni inuusimasup qarasaata sananeqaatai taama sivisutigisumittaaq atuussimapput.

Taamaattorli inuup inuunerata ingerlanerani qaratsap sananeqaatai millionilikkuutaat toqorartarput, ukiullu ingerlaneranni toqorarnerat sukkanerujartuinnartarluni. Isumaliutersuut alla naapertorlugu timip sananeqataasa sulisinnaanerat nungullarneq pissutigalugu appariartortarpoq. „Kisianni uumassusillit imminnik iluarsaassinnaallutillu nutarsarsinnaagunik, taava sooq piginnaassutsit taakku atorlugit nungullariartornissartik akiorsinnaanngilaat?“ dr. Richard Cutler atuakkami The Biology of Aging-imi taama aperaaq, imalu nangilluni: „Nungullariartortarnermik isumaliutersuutip aamma nassuiarsinnaanngilaa miluumasut assigiinngitsut uumasarnerata sivisussusiisa assigiinngitsorujussuunerat.“

Chimpansit agguaqatigiissillugu ukiuni 40-ni uumasarput, gorillalli taakkunannga annerusut ukiuni 30-innarni uumasarlutik. Utoqqalineq nungullariartornermik pissuteqaannarsimappat taava sooq inuit taama sivisunerutigisumik inuusarpat? Paarmortut ilaat, soorlu assersuutigalugu saanilussuaq, sooq inunnit sivisuneroqisumik inuusarpat? Uumassusillillu ilaat sooq naassaanngitsumik inuusarsorinarpat?

Minnersaannit annersaannut assersuutit

Assersuutigeriartigu uumassusilik amøbemik taaneqartoq. „Protozo ataatsimik cellelik tamanna timikkut toqusanngilaq. Celle ataaseq avilluni marlunngortarpoq, cellellu nutaat marluk tamarmik siullermernit uummaarinnerusarput,“  atuagassiami Science Digest-imi nassuiarneqarpoq. Amøbeli uumassusilinnit ataatsimik cellelinnit allanit allaanerunngilaq. Soorlu dr. Tracy Sonneborgip atuakkami The Biology of Aging-imi erseqqissaraa: „Uumassusillit atsinnerusut amerlasuut . . . utoqqalissanatillu toqusanngillat; tamakkiisumik uummaarissuseqarlutik qaqugumulluunniit alliartorsinnaallutillu amerliartorsinnaapput.“

Uumassusillimmi qutsinnerusut cellerpassuallit? Orpissuit Californiameersut tassaapput uumassusillit nunamiittut tamarmik annerpaartaat. Orpiit minnerusut ilaat orpippassuit ikuallattoorneri pissutigalugit toqusarput, orpiilli ilaat aniguisarput orpippassuarnilu orpissuanngortarlutik. Amerartik aappalujattoq issunerujartortillugu ikuallattoornissamut illersorsinnaanerujartortarput. Orpiup ameraa ikuallajaatsoq 60 centimeterit sinnerlugit issussuseqalersinnaasarpoq.

Ilaannikkut innerup orpissuup ameraa pitartarpaa kanaartaa aserorlugu. Taamaalilluni orpik qajannarsisarpoq immaqalu oqimaassutsi pissutigalugu sanimut ueriartulersarluni. Orpinnut taakkununnga navianartoq alla tassaavoq issup nikikkiartortarnera orpiup uingalernissaanik kinguneqartartoq. Orpilli napajuarsinnaaqqullugu tupinnartumik kanaartaa avalequtaalu uinganerup illua-tungaanut sukkanerusumik naajartulersarput. Sukkanera naammanngippat orpik qaquguluunniit uppissaaq. Mannali tikillugu orpissuarmik fyrimik pisoqaanermit toqusimasumik nalunaarsuisoqarsimanngisaannarpoq.

Atuakkami Giant Sequoias-imi ima paasitinneqarpugut: „Orpissuit annerpaartaat pisoqarpasinnerpaartaallu qularnanngitsumik suli taama sakkortutigisumik naajartortarput ipaliortarlutillu ukiuni hundredelinni qaangiuttuni ipaliarisimasamissut issutigisunik. Orpissuit ilaat ikuallattoornikkut ajoqusersimanngitsut napajuartullu qularnanngitsumik siulittuutigineqartartutut pisoqaassuseqalerumaarput.“

Orpissuarnut akerliusumik naasorpassuit ukiumi ataasiinnarmi naasarlutillu, sikkertarlutillu toqusarput. Dr. Carl Leopold, naasunik misissuinermik ilisimatooq, ima oqarpoq: „Naasut ukiumi ataasiinnarmi aasap ataatsip kingorna toqusussatut pinngortitaapput, naasulli allat sivisoorujussuarmik atasinnaapput. Orpissuit ukiut 3000-t tikillugit sivisussusilimmik atasinnaanertik pissutigalugu tusaamasaapput.“

Orpissuit taakku taama sivisutigisumik atasussatut pinngortitaappata, sooq inuittaaq taamaassanngillat? Uumassusillit ataatsimik cellellit pisoqalinatik nutaanngorsartuarsinnaappata, sooq inuit celliittaaq taamaassinnaassanngillat? Inuullu timaata qaratsami cellet imminnut nutaanngorsarsinnaanngitsut ukiuni hundredeni atatissinnaappagit — sooq soraajuitsumik taamaaliorsinnaassanngila?

 Ilisimatuut utoqqalinerup pissutai ilungersorlutik paasiniaatillugit, inuit allat amerlasuut allami akissutissaq nanisimavaat. Bibeli inuit pinngortitsisuata, Jehova Guutip sunniineratigut isumassarsiarititaanerarpoq. (2 Timûtiuse 3:16) Tamanna ilumoorpat ilimagisinnaavarput Bibeli apeqqummut tamatumunnga naammaginartumik akissutissaqartoq. Taamaannerpa?

Taamaattumik utoqqaliartorpugut — Bibeli naapertorlugu

Bibeli naapertorlugu inuit naammalluinnartumik pinngortitaasimapput naassaanngitsumik inuusinnaasussanngorlugit. Naalannissamik misilitsinneq oqimaanngitsoq anigorluarunikku tamanna akissarsiassaattut saqqummiunneqarpoq. Siuaasavut siulliit peqquneqarput orpiup aalajangersimasup paarnai nereqqunagit, tassa ’orpiup ajunngitsumillu ajortumillu nalujunnaarutaasup’ paarnai. Orpiup tamatuma inuit asannittumik eqqaasissimavai Guutip takussaanngitsumik najuunneranik taassumalu pinngortitaminut suup ajunngitsuuneranik suullu ajortuuneranik aalajangiisussaaneranik. Jehova Guutip paatsuugassaanngitsumik ima mianersoqquai: „Neriffigigaluarukkumi toqussaatit.“ — 1 Moses 2:16, 17; 3:3.

Ajoraluaqisumik inuit aappariit siulliit pikitsitsillutik paarnaq nereqqusaanngitsoq neriffigaat. Sallusuissutip Guutiatut Pinngortitsisuat oqaatsiminut ilumoorpoq taamaattumillu toqumut pillarlugit. Bibelimi nassuiarneqanngilaq Guutip qanoq ililluni eqqartuussut naammassisimaneraa. Nalunngilarpulli Adamip Evallu ajortiliussusiat kinguaaviisa kingornukkaat. Soorlu Bibelimi nassuiarneqartoq: ’Inukkut ataasiusukkut ajorti silarsuarmut tikiuppoq ajortikkullu toqu tikiulluni, taamalu toqup inuit tamakkerlugit tikippai, tamarmik ajortuliormata.’ — Rûmamiut 5:12.

Inuit, ilisimatuuttaaq, eqqartuussutip tamatuma kinguneri atorunnaarsissinnaanngilaat. Jehova Guutili, inuup timaanik Pinngortitsisoq, taamaaliorsinnaavoq. Asannilluni ernini, Jesus Kristus, pilliutitut utertitsissutissatut tunniussimavaa Adamip Evallu kinguaavisa iluaqutissaannut. Aaqqissuussinermik tamatuminnga pingaartitsinerminnik takutitsisut tamarmik utoqqalinerup toqullu kalunnerinit aniguisinneqariartorumaarput. — Juánase 3:16.

Paratiisimi naassaanngitsumik inuulersinnaavutit

Nuanningaartumik siunissaqarpugut eqqarsaatigigutsigu siulivut siulliit toqusussatuunngitsoq inuusussatulli pinngortitaasimasut. Taamaattumik neriorsuut nuanningaartoq manna paasinerusinnaavarput: ’Pinngortitattaaq aserujasumut kiffaasut kiffaajunnaarsinneqarumaarput Guutip qitornaasa kiffaanngissusiata naalannaataat pigilerlugu.’ — Rûmamiut 8:21.

 Ima paasisariaqarpoq Adamip Evallu kinguaavisa siuaasamik annaasimasaat tamaasa pigileriartoqqissagaat. Eqqarsaatigeriaruk tamanna ilinnut qanoq pingaaruteqarsinnaassasoq. Siuaasavut siulliit nunarsuarmi avatangiisini alianaannerpaani inuusimapput. Bibeli malillugu „Guuti [Jehova] Edenimi naatsiviliorpoq kangiani, inulianilu tassunga pisippaa. Guutip [Jehovap] nunamit naalersippai orpiit tamalaat takorannersut neriffigiuminartut.“ — 1 Moses 2:8, 9.

Aap, angingaartunik orpippassuaqarsimavoq inuit isaasa nuannaarutigisaannik paarnaqarsimallunilu assigiinngitsorpassuarnik illinnangaartunik. Saniatigullu uumasorpassuaqarsimavoq — nungussaanngitsumik misissuinermut periarfissaqarluni. Soorlu Bibelimi allassimasoq: „Guutillu [Jehovap] issumit nersutit nujuartat tamaasa timmissallu qilaap ataaniittut tamaasa pilersikkamigit inummukaappai takujumallugu qanoq taajumaarnerai. Inuullu uumassuseqartunut assigiinngitsunut taaguutigititai taakkua aterilerpaat.“ — 1 Moses 2:19.

Adam Evalu aammattaaq inuunerminni nalerisimaarnartumik anguniagassaqarsimapput. Ilaqutariittut amerliartortussaasimapput, ilaqutariillu amerliartortillutik nunarsuaq tamakkerlugu naalatsigilissavaat paratiisinngortissallugulu. Suliassarli angeqisoq tamanna iluatsillugu naammassisinnaassavaat aatsaat Pinngortitsisuminnit qilammiittumit siulersorneqarumagunik. — 1 Moses 1:26.

Guutimut atajunnaarnissartik qinermassuk kinguaavisa ukiuni tuusintilikkuutaani erloqinartut, nappaatit, utoqqalineq toqulu atortariaqarsimavaat. Siuaasavulli siulliit Paratiisimit anisinnginnerini, Jehova ima nalunaaruteqarpoq iluaqutissatsinnut allanneqarsimasumik: „’Tassa inuk uatsitut ilerpoq ajunngitsoq ajortorlu nalujunnaarlugit. Aamma taava orpiup inuussutaasup paarnaanik tigusinialeratarsinnaavoq nerillunilu toqusussaajunnaarluni.’ Taava Guutip [Jehovap] inuit naatsiivimmit Edenimit anisippai.“ — 1 Moses 3:22,23.

Siuaasatta siulliit naalannissamik misilitsinnertik anigorsimagaluarunikku, „orpik inuussutaasoq“, Guutip taakkununnga tunissutissaraluanut inuunermut naassaanngitsumut assersuutaasoq neriffigisinnaassagaluarpaat. Tamannattaaq inuit toqusussatuunngitsoq inuusussatulli pinngortitaasimanerannut ersiutaavoq.

Guutip siunertaa allanngorsimanngilaq. (Jesaja 55:11) Ullormi toquffimmini Jesusip tamanna uppernarsarsimavaa. Pinerluttuliorsimasumut peqqissimisumut sanimini kikiattugaasumut ima oqarpoq: „Ilumut, ullumi oqarfigaakkit: Paratiisimeeqatigiumaarparma.“ (Lúkarse 23:42, 43, NV) Jesus Kristusip qanittukkut naalagaaffimminit qilammiittumit nunarsuup paratiisinngornissaa isumagissavaa. Taava pinerluttuliorsimasoq, toqusimasut allat milliardilikkuutaat ilagalugit, makitinneqassaaq uummaqqilluni. Makittussat taamanikkussaq ’ajunngitsuliorunik’ toqoqqinngisaannassapput; ’inuunermut pisussaallutik’ makissimassapput. — Juánase 5:28, 29.

Bibelimili aamma eqqartorneqarput ’amerlangaartut . . . inuiaqatigiinnit tamaneersut’ makititaanissamik pisariaqartitsilinngisaannartussat. Taakku tassaapput inuit ullumikkut inuusut Jehova Guutimut taassumalu erneranut Jesus Kristusimut uppernerminnik takutitsisut. ’Annikilliornartussami angisuumi’ Guutip ajortut tamaasa piiarpagit aniguillutik inuuginnassapput. Kingornalu ’imermik puilasunut inuunerup piinut’ siulersorneqartuassapput — aap, nunami paratiisiusumi naassaanngitsumik inuulissapput. — sarĸúmersitat 7:9, 10, 14, 17.

’Amerlangaartut’ taakku nunanit tamaneersut millionilikkuutaajupput. Illittaaq taakkununnga ilaalersinnaavutit. Qanoq ilillutit? Jehova Guutip taassumalu annannissamik aaqqissuussaata tunaartarinerisigut. Aamma kajumissaarutit Ussatit 3:5, 6-imi taavalu Juánase 3:16-imi allassimasut maleruarukkit nammineq misigiumaarpat inuit toqusussatuunngitsoq inuusussatulli pinngortitaasut. — sarĸúmersitat 21:3-5. (gD 8/10 88)

[Qupp. 28-mi assiliartaq]

Utoqqalinerup malunniutai kialuunniit pinngitsoorsinnaanngilai

[Qupp. 30-mi assiliartaq]

Inuit maannakkut inuusut millionilikkuutaat namminneq misigiumaarpaat inuit toqusussatuunngitsoq inuusussatulli pinngortitaasut

[Qupp. 31-mi assiliartaq]

Guutip silarsuartaassaani isikkup allanngoriartornera kingumut ingerlassaaq