Neriulluarnissamut pissutissaqarpa?

„Kangiata Kitaatalu imminnut atassuteqarnerat annertusiartortillugu [Berlinimi] qarmarsuaq aserujanerulissagunarpoq. Kisianni aatsaat ukiorpassuit kinguaariippassuilluunniit qaangiuppata uppissaaq. Tysklandit taakku marluk kattuteqqinngisaannassapput.“ Amerikami atuagassiaq akuersugaasoq 1989-imi martsimi taama allappoq.

Oqaaseqaatip tamatuma oqaatigineqarneranit ullut — ukiuunngitsut imaluunniit kinguaariiunngitsut — 250-iunngitsulluunniit qaangiummata qarmarsuaq sequtsilerpoq. Sapaatit-akunneri arlaqanngitsut tamatuma kingorna aseqqukui eqqaassutigisartagassatut silarsuarmi tamarmi sumiluunniit allaffinniilerput.

KIISAMI naalagaaffissuit akornanni assiaqutarsuaq avissaarutaalluinnarsimasoq alittorneqarpoq silarsuarmilu tamarmi ataavartumik eqqissineqarnissamik isumannaassuseqalernissamillu neriunneqalerpoq. Allaat Golfimi sorsunnerup Kangiata Kitaatalu sivisunaartumik unamminerisa naalernerannik aammalu silarsuarmi aaqqissuussaanerup nutaap atuutilernissaata qanillisimaneranik neriuutit millisissinnaasimanngilai.

Annertussuseq nutaaq

Sorsunnersuup kingulliup kingorna Europa kattutsinniarlugu ilungersornerit ersarissimapput. 1952-imi Europap kitaani nunat arlallit Europami Aamaruutissanik Sisammillu Peqatigiiffimmik pilersitsisimapput, taannalu 1957-imi EF-ip kingoraarpaa. 1987-imi Peqatigiiffiup tamatuma nunataat 12-it (342 millioninik innuttallit) aalajangerput 1992-imi aningaasatigut ataasiussuseqarluinnalernissaq anguniarniarlugu („niueqatigiiffik ilorleq“). Allaat politikkikkut ataasiussuseqalernissaq maanna ajornassangatinneerussimavoq. Europap manna tikillugu oqaluttuarisaanera aagasattoq eqqarsaatigalugu tamanna tassaassaaq allanngornissaq qujanartoq.

Ukiunili kingullerni politikkikkut allanngorarnerit eqqarsaatigalugit 1992 pingaaruteqarnerpaassaaq. Europap kangiani nunat kommunistiusimasut ullut ilaanni Europamut kattussimasumut ilanngutinneqassanersut oqaloqatigiissutigineqarnerusalersimavoq.

 Guuti tamatumunnga pisuua?

Upperisarsioqatigiit ilaasa kristumiut attaviitsuusariaqarnerat pingaartinngilaat Europallu kangiani ukiorpassuarni upperisarsiornermik qunutitsineq pissutigalugu politikkimik suliaqalersimallutik. Tamanna pillugu tyskit aviisiat Frankfurter Allgemeine Zeitung allassimavoq „miserratigineqarsinnaanngitsoq kristumiut Kangiani allanngorneqarneranut pisooqataasimasut“, nangillunilu ima allassimavoq: „Peqataasimanerat suusupagineqartariaqanngivippoq.“ Assersuutinik makkuninnga aviisip tamanna itisilerpaa: „Polenimi upperisarsiornerup inuiaat ililiuppai, ilagiillu partiimut naalakkersuisuusumut assortuisunngorput uteriitsut; DDR-imi allamik isumallit ilagiinnit qimarnuffissaqartinneqarput oqaluffii peqatigiiffiliornermut tunngasunut atorsinnaatitaallutik; Tjekkoslovakiami kristumiut demokratillu parnaarussivimmi naapipput, imminnut pingaartilerlutik suleqatigiilerlutillu.“ Allaat Rumæniami, „ilagiit Ceauşescu-kkunnut aalajaallutik naalatsigitissimaffigisaraluanni“, palasip Laszlo Tökesip parnaarussaanissaanik sioorasaarut mumisitsinermik aallarniisitsisimavoq.

Katuullit qullersaqarfiat aammattaaq pisooqataavoq. Atuagassiami Time-mi december 1989-imi tamanna ima nassuiarneqarpoq: „Gorbatjovip akuliunniannginnermik politikkia tassaagaluarpoq Europap kangiani qaammatini kingullerni aniguisitaaqattaalernermut pissutaasoq toqqaannartoq, kisianni pingaarnerusumik pisooqataasutut Johannes Paul ataqqineqartariaqarpoq. . . . 1980-ikkunni oqalugiaatigisartakkamini kristumiut upperisaannik najoqqutaqartuni Europap Atlantikorsuarmit Uralip Qaqqarsuinut kattuteqqinnissaa taajuartarsimavaa.“ 1990-imi aprilimi Tjekkoslovakia tikeraarfigigamiuk, ileqquusumik tikeraarnermi kingunerisaanik Kangiata Kitaatalu akornanni matut nutaat ammarneqarnissaannik neriugisani eqqartorpai. Nalunaarutigai biskoppit Europamiuusut isumalioqatigiinnissaannik pilersaarutit, „Europap kristumiutut sorlani tunngavigalugit kattuteqqinnissaanik“ takorluukkani piviusunngortinniarlugu.

Tysklandip kattuteqqinneqarnera Europap kattussimasup iluani tassaasinnaassanerpa Europamut ataasiussuseqarluinnartumut kingornalu silarsuarmut ataasiussuseqartumut aallaqqaataasussaq? Upperisarsiornerup akuliunnerata takutinnginnerpaa Bibelimi tamatuminnga neriorsuuteqartoq? Ilimagisinnaannginnerparput tamanna erniinnaq piviusunngussasoq, tassami palasit Kangiani Kitaanilu politikkimut tunngasutigut eqqissinissamut isumannaassuseqarnissamullu sulisarmata? Tamanna itinerusumik misissoriartigu. (wD 1/9 91)

[Qupp. 4-mi nunap assinga/assiliartaq]

Leipzigimi Nikolaip oqaluffia naaggaartuusoq — Tysklandimi politikkikkut allanngorsimanermut ilisarnaat

EF-imi nunat ilaasortaasut