Nappaatit toqulu ajugaaffigilerpavut?

NAPPARSIMASOQARTARUNNAASSAAQ, toqusoqartarunnaassaaq! Inuit amerlanersaasa tamanna kissaatigingaakkatut inornartutut isigissavaat. Wade W. Oliver, nakorsaq bakteerianillu ilisimatooq, ima allassimavoq: „Oqaluttuarisaanerup aallartinneraniilli nappaatit annertulluinnartumik inuiaat qanoq ingerlanissaannut aalajangiisuusimapput . . . Nappaalanersuit amiilarnartumik sukkassusilimmik inuit akornanni siammarsimapput . . . Nappaatit qaqugorsuarmut malunniussimapput.“

Taamaattuaannassava? Nakorsaatitigut ilisimatuussutsip nappaatit allaallu toqu nungutilerpai?

Nakorsat ilisimatuullu nappaatinut akiuunnerminni assut siuariarsimanerat miserratigineqarsinnaanngilaq. Qujamasuutigisinnaavarput 1800-kkut naalerneranni koleramut nakorsaat sunniuteqarluartoq ineriartortinneqarsimammat, aamma kuppernermut akiuussutissaq nassaarineqarsimammat. 1796-imi Edward Jennerip kuppit navianarpallaanngitsut ilaat atorlugit kuppernermut akiuussutissaq pilersippaa. Amerikamiut præsidentiat Thomas Jefferson inuppassuit sinnerlugit oqaluppoq 1806-imi Edward Jenner ima allaffigigamiuk: „Nalerisimaarlutit eqqarsaatigisinnaavat inuiaat illit inuusimanerit puiunngissaannassagaat; siunissami inuiaat nappaat maajunnartoq kupperneq tamanna taamaallaat oqaluttuarisaanermik atuakkanit ilisimassavaat.“

Nappaatinut soorlu difteritisimut (iggissami nappaatit ilaat navianaqisoq tunillannartorlu) nukillaarnermullu akiuunnermi nakorsaatitigut ilisimatuussutsikkut angusaqarluarsimaneq qujamasulluni eqqaaneqartariaqarpoq. Aammalu uummatiluttunik kræftertunillu nakorsaanermi siuariaatit kingulliit kia pilluaatiginngitsuussanerpai? Sulili inuppassuit nappaatinik tamakkuninnga toqussuteqartarput. Nappaatinik anniaatinillu tamanik nungutitsiniarluni anguniagaq paasinarsisimavoq angujuminaaqisoq.

Nappaatit „nutaat“

Qinnguartaasarnerit timillu ilaanik taarsiilluni pilattaasarnerit nalitsinni saqqummernerat  ilutigalugu, killormut nappaaterpassuit „nutaat“ takkussorsimapput, soorlu legionærsyge, toksisk shock sydrom nappaallu toqussutaasoq eqqartorneqaqisoq, AIDS.

Nappaatit tamakku qanoq nutaajutiginerat inuit amerlasuut apeqqusertarpaat. U.S.News & World Report-imi ilanngutassiami oqaatigineqarpoq nappaatit tamakku ilaat sivisuumik atuutereersimasut ullumikkullu eqqornerusumik suussusersineqaannarsimasut nutaanillu taaguuserneqaannarsimallutik. Assersuutigalugu, legionærsyge, aatsaat 1976-imi nassuiarneqartoq, immaqa siornatigut kukkulluni tassaasorineqarsimavoq puakkut aseruuttoorneq. Taamatuttaaq toksisk shock syndrom immaqa siornatigut aappillernermut qanimanartumut paarlaanneqarsimavoq.

Nappaaterpassuilli allat nutaajusorinarput. Taakkunannga AIDS ilisimaneqarnersaannguatsiarpoq. Nappaat toqussutaasoq tamanna 1981-imi nassuiarneqaqqaarpoq taaguuserneqarlunilu. Nappaat alla „nutaaq“ ilisimaneqannginnerusoq tassaavoq tuluttut taaguutilik Brazilian purpuric fever. Brasiliami 1984-imi suussusersineqarsimavoq toqussutaasarneralu 50 procentimik nalilerneqarsimalluni.

Nakorsaatissaqanngilaq

Naak ilungersorluni suliniartoqarsimagaluaqisoq inuit nappaataannik tamanik katsorsaanissaq suli iluatsissimanngilaq. Inuit agguaqatigiisillugu inuuneqqortussusiat ukiunik 25-nik ukioq 1900-miilli sivitsorsimagaluarpoq. Tamatumunngali pissutaanerpaasoq tassaavoq meeraallutik naalungiarsuullutillu toqusut ikilisimanerat. Inuit inuuneqqortussusiat suli, Bibelimi oqaatigineqartutut, ’ukiunik 70-inik’ sivisussuseqarpoq. — Tussiaat 90:10.

Taamaattumik Anna Williams 1987-imi decemberimi 114-inik ukioqarluni toqummat aviisini qulequtsiussuunneqarpoq. Niviarsiap Williamsip toqunera pillugu tusagassiortoq ima allappoq: „Ilisimatuut isumaqarput inuit inuuneqortussusiat sivisunerpaamik ukiut 115-it 120-llu akornanniittoq. Soorli? Sooq timi ukiut 70-80-it, imaluunniit allaat 115-it, sinnerlugit ingerlasinnaassanngila?“

1960-ikkunni ilisimatuut paasivaat inuup cellii 50-eriaannarlutiunnguatsiartoq aggortartut. Tamanna angugaangamikku cellit uumasinnaajunnaartarsorinarput. Tamanna ilisimatuussutsikkut siornatigut isumaliutersuummut, tassa inuup celliisa pissusissamisoortumik atugaqarunik naassaanngitsumik uumasinnaasorineqarnerannut, akerliuvoq.

Anniaatilli amerlanersaat inunnit pilersitaapput. Ilisimatooq eqqarsaallannaqisumik oqarsimavoq: „Nappaatit ajugaaffineqarsimasut nakorsaataannakkuinnaanngitsoq ajugaaffineqarsimapput. Nappaatit oqaluttuarisaanerat inuttut atugarisanut ileqqussanullu tunngasunut attuumassuteqarpoq.“

Peqatigiiffik silarsuarmi peqqissuunissamik anguniagaqartoq ima paasissutissiivoq: „Nappaatinik pinaveersimatitsiniarnissatsinnut taarsiullugu ilisimatuut, nakorsat napparsimmaviillu uagutsinnut nakorsaatissamik nassaarnissaat tatigingaaratsigu immitsinnut ajoquserpugut. Soorunami nakorsaqarfiit inuunermik annaassisartut pinngitsoorsinnaanngilavut. Eqqaamasiguli nakorsaqarfiit ’peqqissuserput’ annertusisissinnaanngimmassuk; annerpaamik toqunissarput kinguartittarpaat. . . . Pujortartartup imerajuttullu pinngitsuuisinnaannginnerat inummut namminermut aserorsaataasoq kiisalu suliffissaarusimanerup isumamut timimullu sunniiutaa qajannarsinartoq, tassaapput ’nappaatit nutaat’ ilaat. Sooq aqqusinikkut ajunaarnerit ’tunillaassuunnerat’ inuppassuit inuunerannik aseruisartoq aningaasaqarnitsinnullu nungusaataasoq akueraarput?“

Nappaatit, anniaatit toqulu suli naalliuutigaavut. Taamaakkaluartorli nappaatit toqullu ullut arlaanni peerunnissaat isumalluarluta qilanaarisinnaavarput. Allaat tamatuma qanittukkut pinissaa upperissallugu pissutissaqarluarpoq. (wD 15/6 91)