Atuartartut apeqqutaat

Nerisassat aap akuinik, soorlu plasmamik panertitamik, akuneqarsimasinnaanerinik kristumiut qanoq annertutigisumik isumakuluutiginnissappat?

Pissutissaqarluartumik isumaqaraanni illoqarfigisami neqisiassat uumasut aavanik (imaluunniit aap ilaanik) akuneqartartut, kristumiut naleqquttumik mianersortariaqarput. Isumatusaarnerunngilarli pasitsaassiinnarluni ernumanissaq pisariaqanngitsumilluunniit isumakulunnissaq.

Inuup oqaluttuarisaanerani siusissukkut Pinngortitsisup aalajangiussimavaa inuit aattortassanngitsut (1 Moses 9:3, 4) Oqarpoq aak inuussutaasoq imminillu tunissutaasoq. Aak uumasumit piigaq pilliutituinnaq, soorlu tunisivimmi, atorneqarsinnaatitaasimavoq. Taamaaliunngikkaanni aak nunamut kuutsinneqassaaq, Guutimut utertittutut ilillugu. Inuttaasa aak inuussutissatut atortussaanngilaat. Peqqusisimavoq: „Pinngortitap suulluunniit aavanik nerissanngilasi, aak tassaammat pinngortitat tamarmik uumassutaat. Aammik nerisoq inuiaqatiminit piiagaassaaq.“ (3 Moses 17:11-14) Guutip aammik nereqqusinngissutaa kristumiunut ingerlateqqinneqarsimavoq. (apustilit suliait 15:28, 29) Tassa kristumiut siulliit nerisassat aattallit, soorlu uumasut ipisimasut neqaat aammillu pølsiliat, ingalassimaniartussaasimavaat.

Qanorli iliuuseqarlutik kristumiut ’aammik nereqqusaannginnertik’ naalappaat? (apustilit suliait 21:25) Apustilip Paulusip oqaasii maleruaannartussaavaat: ’Neqaarniarfimmi nioqqutigineqartut tamaasa nerisarsigik siunersiutiginagillu tarnip nalunngissusia pillugu’?

Naagga. Oqaatsit taakku Korintumiunut agdlagkat sujugdlît 10:25-mi allassimasut uumasut neqai guutipilunnut naalaffinni pilliutigineqarsimasinnaasut pineqarput. Taamanikkut naalaffinni neqit sinneruttut niuertunut tunineqartarsimapput, tuniniaavinni neqinut tuniniakkanut ilanngullugit. Paulus isumaqanngilaq neqi naalaffimmeersoq immini ajortuusoq minguttuusorluunniit. Guutimik nalusut naalaffiini nalinginnaasimagunarpoq uumasut pilliutigisassat aavertaneri aavilu tunisivinni pilliutigineqartarneri. Neqit sinneruttut tuniniaavinnut tunineqarsimappata, qularnaatsumillu nalaffimmut Guutimilluunniit nalusut eqqunngitsumik isumaannut atassuteqanngippata, kristumiut neqitut nalinnginnartut minguitsutut eqqortumillu aaversimasutut pisiarisinnaasarsimavaat.

Allaavorli kristumiut taakku nalunngippassuk pisiniarfinni uumasut ipisimasut neqaannik (imaluunnit aammik pølsilianik) tuniniaasoqartartoq. Taava neqisiniarunik mianersortariaqarput. Immaqa neqit aattaqarnersut takusinnaavaat qalipaatimikkut allaappata (soorlu aammik pølsiliat nunani taamaattoqartartuni ilisarineqarsinnaasartut). Imaluunniit kristumiut neqaarniamik peqqusersuitsumik ujarlersinnaapput. Neqit aalajangersimasut aattaqarsorissallugit pissutissaqanngikkunik, pisiarisinnaavaat nerillugillu.

Paulus aamma ima allassimavoq: ’Qanilaarsusersi inunnut tamanut malunnarsili.’ (Filípimiut 4:5) Neqisiniarnermi aamma tamanna atuuppoq. Israelikkunnut Inatsisini ukiuniluunniit hundredelinni siullerni siulersuisoqatigiit malittarisassaliaanni eqqaaneqanngilaq Guutip innuttai neqit pillugit paasiniaagaangamik ingattarsertassasut, imaluunniit neqit pissarsiarisinnaasamik aattaqarsinnaanerannik pasinartoqalaarpat neqitussaaginnassasut.

Aallaaniap Israelikkuusup uumasumik pisaqaraangami aava kuutsittarsimavaa. (Naleqqiuguk 5 Moses 12:15, 16.) Neqaa ilaqutaasa nungussinnaanngikkaangassuk ilaa tunisarsimavaa. Aava kuutsinneqarsimagaluarpalluunniit neqaa aattaqalaassaaq, Biibilimili allassimasoqanngilaq juuti neqimik pisisoq assigiinngitsunik soorlu makkuninnga paasiniaalluni ingattarsissasoq: uumasup toqunneqarneraniit aavernerata tungaanut minuttit qassit ingerlasimanersut, aaverniarlugu taqaq taqarsuarluunniit sorleq kipineqarsimanersoq, qanorlu ililluni qanorlu sivisutigisumik nivingatinneqarsimanersoq. Aamma siulersuisoqatigiit allassimanngillat kristumiut immikkut ittumik mianersuuteqassasut imaluunniit neqitortinnatik sunnguit tamaasa paasiaaffigeqqaartassagaat.

Ullumikkut nunani amerlasuuni inatsisit atortussaasut, ileqqorineqartut upperisarsiornikkulluunniit ileqqut naapertorlugit pisiassat neqitallit tamarmik (immikkut ittut soorlu aammik pølsiliat kisimik pinnatik) uumasuneersuusarput toqunneqarnerminni aaverneqarsimasunit. Taamaattumik kristumiut nunani taakkunani uumasunik toqutseriaatsit nerisassalioriaatsillu ingasattumik sammisariaqanngilaat. Amerlanertigullu ’tamaasa nerisinnaavaat siunersioqqaarnatik’ ilerasuuteqarnatillu misigisinnaallutik aak ingalassimallugu.

Kristumiut ilaasa inuussutissaliornermi aammik atuisoqartarsimaneranik teknikikkut nalunaarusiat ilaannikkut  takkuttartut eqqissiunnaarutigisarsimavaat. Uumasut toqutat aavannik annertuumik katersuineq iluaqutissatullu soorlu naggorissaatilianut nerukkaatissanulluunniit atuineq neqinik tunisassiortut akornanni tapersersorneqarpoq. Misissueqqissaartartut misissorsimavaat aak (imaluunniit aap akui) neqini tunisassiani atorneqarsinnaanersut. Allaat suliffeqarfiit ilaasa ikittut annertunngitsumik plasma (aalluunniit akui aappaluttut qalipaataajakkat) imerpalasunngorlugu, qeritillugu qajuusaasanngortilluguluunniit tunisassiarisimavaat, pølsiliat iffiugassiaralugillu immikkat neqitaata ilaanut annikitsumut taartissatut. Misissuinerni allani paasiniarneqarsimavoq akuisa ilaat qajuusaasanngortitat neqitalinnik iffiugassanillu sanaartornermi kinersaatitut imaluunniit erngup orsullu akuleriissinniarneranni akuutissatut, imaluunniit inuussutissani imigassanilu allani proteinertatut saviminertatulluunniitt atorneqarsinnaanersut.

Malugisariaqartuuvorli misissuinerit taamaattut ukiuni qulikkaani ingerlanneqartareersimanerat. Taamaakkaluartorli akuutissaliat tamakku killilerujussuarmik atorneqartarsimasorinarput nunallu amerlanersaanni atorneqanngilluinnarsimallutik. Sooq taamaannersoq nalunaarusiat nalinginnaasut ersersippaat:

„Aak inuussutissartaqarluarlunilu proteinertaqarluarpoq. Nersussuulli aava sakkortuumik qalipaateqarnini eqqumiitsumillu mamaqarnini pissutigalugu inuit nerisassaannut killilimmiinnaq atorneqartarsimavoq.“ — Journal of Food Science, atuagaq 55, nummer 2, 1990.

„Aap imerpalasortaata proteinitai (blodplasmaproteiner) pitsaaqutitaqarput, soorlu imermik ajattuisinnaassutsimik saniatigut akulerutiasuupput akulerussisitsiasuararsuullutillu nerisassanillu nioqqutissiornermi atussallugit iluaqutissartaqaqalutik. Japanimili aap imerpalasortaanik (plasmamik) minguiaanermik, ingammik panereernerani, pitsaasumik nassaartoqarsimanngilaq.“ Journal of Food Science, atuagaq 56, nummer 1, 1991.

Kristumiut ilaasa nerisassat poortukkat allagartaat misissortarpaat, nunammi ilaanni inuussutissat pisiassat akuisa allattorneqarnissaat piumasarineqartarpoq. Nerisassat aattaqarsinnaasut allagartaat misissuinnarsinnaasarpaat. Nerisassalli allagartartik naapertorlugu aammik, blodplasmamik, globulininik (plasmaprotein) imaluunniit hæmoglobinimik akullit pisiarinaveersaartariaqarput. Europami suliffissuit ilaanni nioqqutissanik paasissutissiissut ilaatigut ima imaqarpoq: „Globulinimik atuisimanermut paasissutissat nerisassap nioqqutissap puuani imaa naleqassusialuunniit eqqarsaatigalugu pisisumik uukapaatitsissutaanngitsumik allattorneqassapput.“ *

Kisianni pisiassat allagartaannik misissuigaluaraanni imaluunniit neqaarnianut allanulluunniit paasiniaagaluaraanni ingasattajaarnaveersaartariaqarpoq. Imaanngilaq kristumiut nunarsuarmi sumi tamaaniittut tamarmik pisiassat allagartaat ilumoornersut paasiniaaqqissaartassassasut imaluunniit neriniartarfinni nerisassaarniarfinniluunniit sulisunut pisiassat aattaqarnersut paasiniaaqqissaartassasut. Kristumiu siullermik ima aperisinnaavoq: ’Nunami maani nerisassani nioqqutissiani aammik aalluunniit akuinik atuisoqartarneranut ersarissunik takussutissaqarpa?’ Amerlanertigut akissut naaggaavoq. Taamaattumik kristumiut ilarpassui aalajangersimapput namminneerlutik paasiniaaqqissaarnissamut piffissaq annertooq atorniarnagu. Taamatut aalajangersimanngitsoq nalunngeqatiginnissutini naapertorlugu iliortariaqarpoq allat Guutimut nalunngeqatiginnissutertik naapertorlugu taamatut aalajangersimasut eqqartuunniarnagit. — Rûmamiut 14:2-4, 12.

Naak nerisassat nioqqutissat ilaat aammik akuneqartaraluartut ilimanarpoq aningaasartuutit, inatsisinik atortitsineq allalluunniit pissutigalugit taamaaliortarneq killeqartoq. Assersuutigalugu atuagassiami Food Processing-imi (septemberi 1991) ima allassimasoqarpoq: „Suliffeqarfiit nersussuup plasmaanik (neqitalimmik iffialiugaasani ineriikkani) panertitamik procentimik ataatsimik minnerusumik ajornartorsiutillit taarsiullugu immiuliap qajorlaanik akuutissiaq atorsinnaavaat neqitullu juutit nerisinnaasaattut allagartalerlugu.“

Erseqqissarneqartariaqarpoq nunat ilarpassuini inatsisit, innuttaasut piumanerusaat kiisalu ileqquusut pissutigalugit uumasut toqunneqartut aavi kuutsinneqartarmata, aallu tamanna nerisassanut allanut atorneqartanngimmat. Tamanna najugarisami nalinginnaappat qanittukkullu pingaaruteqartumik allanngorneqarsimanani, kristumiut eqqoriaanernik tusatsiakkanillu pisariaqanngitsumik isumakuluutiginninnaveersaartariaqarput. Aalli annertuumik — nerisassani nakorsartinnermiluunniit — atugaanera qularutissaanngippat ilimanaateqartorujussuulluniluunniit Guutip aammik nereqqusinngissutaanut naalannissarput aalajangiusimalluinnartariaqarparput. (wD 15/10 92)

[Quppernerup ataani ilanngussaq]