Iivangkiiliu sunaava?

JUULLILERNERANI nunat ilarpassuini inuit iivangkiiliu tusartarlugulu oqallisigisarpaat. Oqaaseq nalinginnaaqaaq, inuilli oqaatsimik tamatuminnga paasinnittaasiannit oqaaseq imaqarnerua? Ilinnut ajunngitsumik isumaqarsinnaava?

„Evangelium“ isumaqarpoq „nutaarsiassat nuannersut“, nutaarsiassallu nuannersut qujarunnartuaannarput — juullilernerinnaaniunngitsoq. Kisianni „iivangkiiliu“ tassaanngilaq nutaarsiassaq nuannersoq sunaluunniit. Nutaarsiassaavoq nuannersoq immikkut ittoq aalajangersimasumik pilerfeqartoq, immikkullu ittumut tunngasoq. Tassaavormi tusarliussassaq inuiannut tamanut annguttussatut Guutip aalajangiussimasaa.

Eugênio Sallesip, Rio de Janeiromi Brasiliamiittumi ærkebikoppiusup, nutaarsiassaq nuannersoq tamanna eqqartorpaa ima oqarami: „Iivangkiiliu naapertorlugu, tamatuminnga isumaliutersuutit pinnagit, iliuuseqartariaqaraluarpugut.“ Ærkebiskoppi eqqortumik oqarpoq. Iivangkiiliuli naapertorlugu iliuuseqarniassagaanni sorpiaanera paaseqqaartariaqarpoq. Tamanna qanoq ililluta paasisinnaavarput? Iivangkiiliulu naapertorlugu iliuuseqarutta qanoq iluaqutigissavarput?

Iivangkiiliu sunaava?

Iivangkiiliup siunertaa paatsoorneqartarsimavoq. 1918-imi Kristi Kirkers Nationalrådip USA-miittup Folkeforbundi, maannakkut atorunnaareersoq, Guutip naalagaaffiata politikkikkut erserneratut nersorlugu suaarutigisimavaa tamanullu nalunaarutigalugu „Folkeforbundi iivangkiiliumi sorlaqartoq“. Peqatigiiffiup tamatuma anguniakkani angunngitsoorpaa — tassa eqqissinerup ataannarnissaa. Ersarilluinnarpoq Nationalrådi kukkusimasoq. Folkeforbundi iivangkiiliumut attuumassuteqanngilluinnarpoq.

Ukiuni kingulliunerusuni aniguisitaanissamik teologiilerisut politikkikkut inuillu atugarisaasigut iluarsaanissamik anguniakkatik isumaqatissarsiuutigigaangamikkik innimiillutik iivangkiiliu taputartuuttarsimavaat. Taamaaliornermikkulli iivangkiiliuvik tunuartippaat. Brasiliami atuagassiat ilaanni Veja-mi ima allassimasoqarpoq: „Ilagiit katuullit naalagaaffimmik inuit atugarisaannut tunngasumik tapersersuilersimapput aalajaatsullu anersaakkut pisariaqartitaat sumiginnarsimallugit. Palasit oqaluusiini oqaatsimik Guuti-mik tusarusuttuugalugit taamaallaat oqaatsit tusarnersorsuugaluarlutik tunngaveqanngitsut inuttullu atugarisatigut naapertuilluanngitsuliornernut akerlilersuiniutaasut kisiisa tusartarpaat.“

Inuuniarnikkut atugarisatigut pitsanngorsaaniarnerit imaluunniit politikkikkut ingerlaatsikkut allannguiniarnerit immaqa inuit ilaannut nutaarsiassaagaluarput nuannersut. Nutaarsiassalli tamakku tassaanngillat nutaarsiassaq nuannersoq, iiavangkiiliu. Biskoppi, iivangkiiliuimmik oqaluussissutiginninnissamik ilagiit sumiginnaasimanerannik nassuerutiginniitigaluni, ima oqarsimavoq: „Pigisanik pingaartitsivallaarnerup ajoqersuutitsinnut akuliunneqarsimanera pissutaalluni  aalajaatsunik anersaakkut ilinniartitsineq 60-ikkunniilli sumiginnarsimavarput.“

Amerikami atuagassiami Time-mi nalunaarusiami tikkuarneqarpoq aamma naaggaartut iivangkiiliu aanngaasimagaat. Time ima nassuiaateqarpoq: „Imaaginnanngilaq ileqquusumik upperisarsiornerit tusarliussassaminnik siaruarteriniarnerminni iluatsitsinngitsoorsimasut, aammali nalornissutigiartuinnarpaat tusarliussassartik sorpiaanersoq.“ Tusarliussassaat suussagaluarami? Iivangkiiliu sunaava?

Iivangkiiliup ilisarnaatai

Webster’s Ninth New Collegiate Dictionary-mi oqaaseq „evangelium“ tassaanerarneqarpoq „tusarliussaq Kristusimut, Guutip naalagaaffianut annannissamullu attuumassuteqartoq“. „Evangelium“ aamma tassaanerarneqarsimavoq „kristumiut tusarliussassaannik nassuiaat (iivangkiiliu inuit atuagarisaannut tunngassuteqartoq)“; „upperisarsiornikkut ajoqersuutip oqariartuutaa imaluunniit ajoqersuutai“. Nassuiaatit taakku tamarmik naammappat? Naamik, iivangkiiliuik eqqartussagutsigu naammanngillat. Iivangkiiliuik Biibilimik tunngaveqarpoq, taamaattumik nassuiaatit taakku pingasut siullersaat kisimi eqqortuuvoq. Kingulliit tassaannaapput ullumikkut „iivangkiiliu“-mut isumaqartitsissutaalersimasut.

Eqqarsaammut tamatumunnga naapertuuttumik Vine’s Expository Dictionary of New Testament Words-imi allassimavoq kristumiut allagaataanni griikerisuuni (’Testamentitaaq’-mi) iivangkiiliu ’tassaasoq Guutip naalagaaffia annassutissarlu, Kristus aqqutigalugu uppernikkut saammaannartitsissutaasumillu toqua tunngaviglaugu pineqarsinnaasoq, pillugit tusarliussat nuannersut’. Tamatuma paasinissaa pingaaruteqartorujussuuvoq nutaarsiassavimmik nuannersumik eqqortumik paasinninneq ullumikkut iluarusunnissatsinnut siunissamilu pilluarnissatsinnut pingaaruteqartorujussuummat.

Tusarliussaq paasiuminartoq

Soorlu siuliini ersersinneqartoq iivangkiiliu Jesus Kristusimut attuumassuteqarluinnartuuvoq — imami taassumunnga attuumassuteqartigaaq nunami inuuneranik oqaluttuat Biibilip atuagartaani sisamaniittut taaneqartarlutik iivangkiiliulersaarutit sisamat. Inuttut inuunerata aallartinneraniilli nutaarsiassat Jesusimut tunngasut nutaarsiassaasarsimapput nuannersut. Jesusip inunngornera nalunaarutigigamiuk inngili ima oqarsimavoq: ’Ata, tipaatsunnartumik tusarlissavassi tipaatsungaarutissassinnik inuit tamarmik pissaannik; ilissinnummi ullumi erniuvoq annaassisoq, tassa Kristus Naalagaq.’ — Lúkarse 2:10, 11.

Jesus inoorlaaq alliartortussaasimavoq Kristusinngorlunilu, Messias neriorsuutigisaasoq. Guutip annaassissutissaq pillugu siunertai saqqummersittussaasimavai, inuunini naammalluinnartoq inuiannut tunniuttussaasimallugu, makititaasussaalluni taavalu Guutip naalagaaffiani kunnginngortussaasimalluni toqqagaq. Ilumut nutaarsiassat nuannersut! Taamaattuminguna taanna pillugu tusarliussaq iivangkiiliumik taaneqartartoq.

Nunami kiffartornermini sivikitsumi Jesus nutaarsiassamik nuannersumik oqaluussissutiginninnermini ilungersuussilluartuusimavoq. Matîusip îvangkîliuani ima allassimavoq: ’Jesusillu illorpassuallit nunaqarfinnguillu tamaasa angalaffigai, naalagiartarfiini ajoqersuisarluni iivangkiiliulu naalagaaffimmik oqaluussissutigalugu . . . ’ (Matîuse 9:35) Inuit iluarusunnerulernissaannaat oqaluussinermini siunertarinngilaa. Markusip Jesus ima oqarsimanerarpaa: ’Ullut nallersiisat nalliupput, Guutillu naalagaaffia qanillivoq: allamik isumataaritsi, iivangkiiliulu upperisiuk.’ (Mákorse 1:15) Aap, nutaarsiassamut nuannersumut naalallutik ajunngitsumik qisuariartut tamatuma inuunerminnik allanngortitsinera misigisimavaat.

Jesusip toqunerata kingorna ajoqersugaasa iivangkiiliumik oqaluussissutiginninneq  ingerlatiinnarpaat. Naalagaaffik oqaluuseriinnanngilaat aammali Jesusip makititaasimalluni qilammi Guutip talerpiata tungaani issialersimaneranik inuiaallu iluaqutissaannut inuunermi naammalluinnartup nalinganik pilliutiginnissimaneranik nutaarsiassat nuannersut oqaluttuareqattaarlugit. Guutip naalagaaffiani kunngitut nunamut naalakkersuisussatut toqqakkatut Guutip akeqqaminik suujunnaarsitsinissaminut nunarsuarmilu paratiisimik pilersitseqqinnissaminut atortorissavaa. — apustilit suliait 2:32-36; 2 Tásalûníkamiut 1:6-10; Eprîarit 9:24-28; sarĸúmersitat 22:1-5.

Nutaarsiassaq nuannersoq ullumikkut aamma allamik immikkoortoqarpoq. Siulittuutit eqquunnerisigut uppernarsaatissarpassuit naapertussagaanni Jesus issiavissaarsuarmut ingitinneqareersimavoq, pissutsillu aaqqissuussaanerata matuma ulluini kingullerni inuuvugut. (2 Timûtiuse 3:1-5; sarĸúmersitat 12:7-12) Naalagaaffiup Guutip akeraanut akuliuffissaa qanilliartorasuartorujussuuvoq. Nuannernerusumik nutaarsiassaqarsinnaanerpa?

Ilanngutassiami tulliuttumi iivangkiiliup qanoq pissaaneqartigissusia sammissavarput. Arnaq anersaapilussiornermut akulerussimasoq aniguisissimavaa. Angut tillinniarsimanini pillugu parnaarussaasimasoq pilluarnermik angusaqartissimavaa. Aamma illit nutaarsiassaq nuannersoq tusarnaarlugulu maleruarukku assorsuaq iluaqutigissavat. (wD 15/12 92)