Guutimut naalatsigitinneq qanoq paasisariaqarpa?

„Taamaattumik Guuti naalagarsiorfigisiuk.“ — JÂKO 4:7.

1. Guuti pallorfigisarput qanoq oqaatigineqarsinnaava?

JEHOVA Guutiuvoq tupinnangaartoq! Sutigut tamatigut nalissaqanngilaq asseqarnanilu! Qutsinnerpaavoq, qilammi nunamilu kisimi oqartussaalluni, pissaaneq tamaat pigalugu. Naassaanngilluinnartuuvoq, naalannassusialu angingaarmat taassuminnga takunnittoq inuuginnarsinnaanngilaq. (2 Moses 33:20; Rûmamiut 16:26) Killeqanngitsumik ilisimassuseqarpoq pissaaneqarlunilu, naapertuilluassusia naammalluinnarpoq, asanninnerlu pissuserilluinnarpaa. Pinngortitsisoraarput, Eqqartuussisoralugu, Inatsisiliortoralugu Kunngigalugulu. Tunissutit ajunngitsut tamarmik tunniussallu naammalluartut tamarmik taassumannga pisarput. — Tussiaat 100:3; Jesaja 33:22; Jâko 1:17.

2. Guutimut naalatsigitinneq sunik nassataqarpa?

² Tamakku pissutigalugit qularnanngivippoq Guutimut naalatsigitittariaqartugut. Uatsinnilli suut piumasarineqarpat? Eqqarsaatigineqartussat arlaliupput. Jehova Guuti takusinnaannginnatsigu, taassumunnga naalatsigitissagutta nalunngeqatiginnissuseq sungiusarneqarluarsimasoq maleruartariaqarparput, Guutip nunami peqatigiissortai suleqatigisariaqarlugit, silarsuarmi oqartussaasut akuerisariaqarlugit aamma ilaqutariinni qullersaqarneq ataqqisariaqarlugu.

Ilerasuuteqanngittuarneq

3. Ilerasuuteqanngittuassagutta inatsisit suut maleruartariaqarpavut?

³ Ilerasuuteqanngittuassagutta inatsisit najoqqutassiallu inunnit unioqqutitsaalineqarsinnaanngitsut maleruartariaqarpavut. Assersuutigalugu, Inatsisit qulit kingullersaat, piumatussuseq pillugu, inuit oqartussaasut unioqqutitsaalisinnaanngilaat. Tamatuma takutippaa Inatsisit qulit Guutimeersuusut, inuimmi unioqqutitsaalineqarsinnaanngitsumik inatsisiliorsinnaanavianngillat. Jehova Guutip Israelikkut inatsimmik tamatuminnga tunisimavai tamaasa immikkut sissuernissamut akisussaaffilerlugit — malugalugu, ilerasuuteqarumanngippata. (2 Moses 20:17) Tamatumunnga assingusumik uinngup inerititaasa, Guutip naalagaaffianut isersinnaanissamut akornutaasinnaasut, ilaat tassaapput ’annerussineq’ ’sinnganerlu’ — ileqqut inuit eqqartuussisut pinngitsoortissinnaanngisaat. (Galâsiamiut 5:19-21) Ilerasuuteqarusunngikkuttali ileqqut tamakku ingalassimasariaqarpavut.

4. Ilerasuuteqanngittuassagutta najoqqutassiat Biibilimeersut suut maleruartariaqarpavut?

⁴ Aap, Biibilip najoqqutassiai maleruartariaqarpavut. Aperineqarami Mosesip  inatsisaanit suut annersaanersut Jesusip najoqqutassiat tamakku inatsisinut marlunnut eqikkarlugit oqaatigai. ’[Jehova] Guutit asassavat uummatikkut iluunngarlutit tarnikkullu iluunngarlutit isummakkullu iluunngarlutit. . . . Tullit ilittut asassavat.’ (Matîuse 22:36-40) Takutinniarlugu inatsisit taakkua aappaat qanoq isumaqarnersoq Jesusip oqaasii Matîuse 7:12-imi allanneqarsimapput: ’Taamaattumik inunnut qanorluunniit iliorfigeqqugussi ilississaaq taamatut iliorfigisigik; taamaapput inatsisit pruffiitillu allagaat.’

5. Qanoq ililluta Jehova Guutimut ajunngitsumik attaveqarnerput attatiinnarsinnaavarput?

⁵ Nalunngikkutsigu suna eqqortuusoq maleruartariaqarparput, nalunngikkutsigulu suna eqqunngitsuusoq ingalattariaqarlutigu, inunnit allanit malugineqanngikkaluaruttaluunniit. Taamaapportaaq iliuuserisariaqakkatsinnik iliuuseqanngitsuuinnarsinnaagaluaruttaluunniit imaluunniit iliuuserisassarinngisatsinnik iliuuseqaannarsinnaagaluaruttaluunniit. Taamaalilluta Ataatatsinnut qilammiusumut ajunngitsumik attaveqartuarsinnaavugut, apustili Paulusip mianersoqqussutaa Eprîarit 4:13-imiittoq naapertorlugu: ’Pinngortitamik taassumunnga ersinngitsoqanngilaq, suulli tamarmik taassuma isaanut saqqumillutillu uleersimapput, tassa naatsorsuiffigisassatta.’ Eqqortuliorniartuarutta Diaavulup sakkugisai, silarsuup matuma tatisinera namminissarsioriartarnerlu inunnguuserisarput akiorsinnaanerussavavut. — Naleqqiuguk Evfisumiut 6:11.

Guutip peqatigiissortaanut naalatsigitinneq

6. Kristus sioqqullugu Jehovap kikkut oqaaseqartittarsimavai?

⁶ Biibilip najoqqutassiai inuunitsinni qanoq atorneqassanersut Jehova Guutip uatsinnut aalajangertissimanngilai. Inuiaat oqaluttuarisaanerata aallartinneraniit Guutip inuit oqaaseqartitatut atortarsimavai. Assersuutigalugu, Guutip Adam Evamut oqaaseqartissimavaa. Paarnaq pillugu inerteqqut Adamimut nalunaarutigineqarmat Eva suli pinngortinneqarsimanngilaq. Adamip Eva Guutip piumasaanik oqaluttuussimassavaa. (1 Moses 2:16-23) Noa ilaquttaminut silamiunullu Ulersuup siornagut inuusunut Guutip pruffiitigisimavaa. (1 Moses 6:13; 2 Pîtruse 2:5) Abraham ilaquttaminut Guutimit oqaaseqartitaasimavoq. (1 Moses 18:19) Israelikkunnut Guutip Moses pruffiititut oqaaseqartitatullu atorsimavaa. (2 Moses 3:15, 16; 19:3, 7) Taassuma kingorna Johannes Kuisisoq tikillugu Guutip pruffiitit, palasit kunngillu amerlasuut piumasaminik innuttaminut oqaaseqartitatut atorsimavai.

7, 8. (a) Messiasip tikiunnerata kingorna kikkut Guutip oqaaseqartittalerpai? (b) Ullumikkut Jehovap nalunaajaasui Guutimut naalatsigitissagunik qanoq iliortariaqarpat?

⁷ Jesus Kristus Messiasiusoq sassarmat, Guutip taanna taassumalu apustilii ajoqersugaalu qanigisai oqaaseqartitatut atorsimavai. Kingorna Jesus Kristusip malinnittai ilumoortut tanitaasut ’inussiatut aalajaallunilu silatuutut’ kiffartuussisussaasimapput najoqqutassiat Biibilimeersut Jehovap innuttaasa inuunerminni qanoq atornissaat ajoqersuutigissallugit. Guutimut naalatsigitissagaanni Jehova Guutip oqaaseqartitai akuerisariaqarput. — Matîuse 24:45-47; Evfisumiut 4:11-14.

⁸ Ersarippoq ullumikkut ’inussiaq aalajaallunilu silatooq’ Jehovap nalunaajaasuinut attaveqartuusoq Jehovap nalunaajaasuisalu Siulersuisoqatigiivi inussiamut taassumunnga sinniisuusut. Siulersuisoqatigiit taakkua nakkutilliisunik assigiinngitsunik suliassalinnik toqqaasarput — soorlu utoqqaanertanik nakkutilliisunillu angalasartunik — nunani assigiinngitsuni  suliassanik nakkutilliisussaanik. Guutimut naalatsigitissagunik nalunaajaasut tunniulluinnarsimasut tamarmik nakkutilliisuutitanik taakkuninnga suleqatiginnilluinnartariaqarput, soorlu Eprîarinut agdlagkat 13:17-imi unnersuussutigineqartoq: ’Siulersortisi naalassigik tusartarlugillu, tarnisi piggammatigik aperineqarunik akisussaallutik; tipaatsullutik taamaaliorsinnaaqqullugit anersaameqqunagillu, tamanna iluaqutigissannginnassiuk.’

Perorsaatissinneqarneq akuerisaruk

9. Guutimut naalatsigitinneq aamma sumik nassataqarsinnaava?

⁹ Guutimut naalatsigitissagaanni nakkutilliisuutitanit perorsaatissinneqarnermik akuerinnissinnaasariaqarpoq. Imminut pisariaqartumik perorsaatissinneq ajorutta imaassinnaavoq allap perorsaatissiinissamik piginnaaneqartitaasup, soorlu ilagiinni utoqqaanertap, perorsaatissittariaqaraatigut. Perorsaatissinneqarnermik akuerinninneq silatusaarneruvoq. — Ussatit 12:15; 19:20.

10. Allanik perorsaatissiisartut sumik akisussaaffeqarpat?

¹⁰ Utoqqaanertat allanik perorsaatissiisartut soorunami namminneq takutittariaqarpaat Guutimut naalatsigitillutik. Qanoq ilillutik? Galâsiamiunut agdlagkat 6:1 naapertorlugu ilitsersueriaatsimikkuinnaanngitsoq aammattaarli maligassiuilluarnermikkut tamanna takutittariaqarpaat: ’Qatanngutikka, inuk misiginngitsoorluni pinerlukkaluarpat taava ilissi anersaamut atasusi iluarsisinniarsiuk anersaamik qanilaartumik, misissorlutilli illittaaq usserneqaqqunatit.’ Allatut oqaatigalugu utoqqaanertap oqaasii maligassiaanut naleqquttariaqarput, maligassiaalu oqaasiinut naleqquttariaqarlutik. Tamanna Timûtiusimut agdlagkat áipait 2:24, 25-mi aamma Títuse 1:9-mi erseqqissarneqarpoq. Perorsaatissiisut ilungersortumillu oqaassisut sorraatsuunngisaannartariaqarput. Tamatigut  saamasuusariaqarput, inussiarnersuullutillu taamaattorli aalajangersimarpaluttuusariaqarput najoqqutassiat Guutip oqaasianeersut saqqumiukkaangamikkik. Nakerisarsiornatik tusarnaartuusariaqarput, erloqisullu nanertugaasullu qiimmassartariaqarpaat. — Naleqqiuguk Matîuse 11:28-30.

Oqartussaasunut qulliunerusunut naalatsigitinneq

11. Kristumiut silarsuarmi oqartussaasunut attaveqarneranni suna pisariaqarpa?

¹¹ Guutimut naalatsigitinneq silamiut oqartussaasuinut naalannermik ilaqarpoq. Rûmamiut 13:1-imi (NV) ima peqquneqarpugut: „Tarnit tamarmik oqartussaasunut qulliunerusunut naalatsigitillik, oqartussaassuseqanngimmat Guutimit pinngitsumik; oqartussaasut piusut atorfimminnut annerusumik minnerusumilluunniit oqartussaassuseqarfiusunut Guutimit ivertitaapput.“ Tamanna isumaqarpoq angallattunut maleruaqqusat maleruartariaqarivut, aamma akileraartarnikkut ilumooqqissaartuusariaqartugut, soorlu Paulusip Rûmamiut 13:7-imi eqqartoraa.

12. Kaasarimut naalatsigitinnerput qanoq ililluni killeqarpa?

¹² Silarsuarmili oqartussaasunut killilimmik naalatsigitittussaavugut. Najoqqutassiaq Jesusip Matîuse 22:21-mi eqqartugaa puiunngisaannassavarput: ’Kaasari tunisiuk kaasarip pissaanik, Guutilu Guutip pissaanik.’ Oxford NIV [New International Version] Scofield Study Bible-imi Rûmamiut 13:1 quppernerup ataani ima nassuiarneqarpoq: „Tamanna ima paasisariaqanngilaq peqqussutit ileqqorluttut imaluunniit kristumiorpalunngitsut tamaasa maleruarneqassasut. Taamaattoqaraangat Guuti inunnit naalattariaqarneruvoq (ap. sul. 5:29; naleqqiuguk Dan. 3:16-18; 6:10 il. il.).“

Ilaqutariinni Guutimut naalatsigitinneq

13. Ilaqutariit iluanni Guutimut naalatsigitissagaanni suut pisariaqarpat?

¹³ Ilaqutariinni uiusoq ataataasorlu siulersuisussaavoq. Taamaattumik nuliaasut unnersuussut Evfisumiut 5:22, 23-miittoq maleruartariaqarpaat: ’Ilissi arnat, uisi naalassigik soorlu Naalagaq, arnap uini niaqorimmagu, soorluttaaq ilagiit Kristus niaqorigaat; taanna timaata annaassisigaa.’ * Meeqqattaaq piumasaannarminnik iliortussaanngillat. Ataataminnut anaanaminnullu naalattussaatitaapput. Evfisumiunut agdlagkat 6:1-3-mi tamanna ersarissumik oqaatigineqarpoq: ’Ilissi meeqqat, angajoqqaasi naalassigik Naalakkami, taama iluarmat. „Ataatat anaanallu ataqqikkit“, tassa inassut siulleq unnersuummik ilalik: „Nunami pilluaqqullutit inuummersoqqullutillu.“’

14. Ilaqutariinni qullersaasut Guutimut naalatsigitinnerat sunik nassataqarpa?

¹⁴ Soorunami uiusut ataataasullu namminneq Guutimut naalatsigitippata nuliaasunut meeqqanullu oqinnerussaaq. Taamaaliorsinnaapput Biibilip najoqqutassiai, soorlu Evfisumiut 5:28, 29-mi aamma 6:4-mi eqqartorneqartut, naapertorlugit siulersuisarunik: ’Taama angutit nuliatik asasariaqarpaat soorlu timitik. Nuliaminik asannittoq imminik asasaraaq. Inummi uinimminik qinngarsuinngisaannarpoq, nerisittarluguli paaqqisarpaa, soorluttaaq Kristusip ilagiit taamaaliortarai. . . . Ilissi angajoqqaat, qitornasi narrutsatseqinasigik,  paariniarsigilli perorsarlugit inertertarlugillu Jehovamit.’

Guutimut naalatsigitinnissamut ikiuutaasut

15. Anersaap inerititai suut iluaqutigalugit Guutimut naalatsigitissinnaavugut?

¹⁵ Tamakkunani tamani Guutimut Kristusimullu naalatsigitinniarnitsinni suut ikiortigisinnaavavut? Siullermik, asanninneq namminissarsiunngitsoq — Jehova Guutimut uatsinnillu nakkutilliisuutitanut asanninneq. Juánasip agdlagai sujugdlît 5:3-mi ima kajumissaarneqarpugut: ’Guutimimmi asanninneq tassaavoq inassutai maleruarutsigik, inassutaalu artornanngillat.’ Jesus Kristusip aamma tamanna Juánase 14:15-imi eqqartorpaa: ’Asagussinga inassutikka maleruarsigik.’ Ilumut, asanninnerup — anersaap inerititaasa pingaarnersaata — Jehovap uatsinnut iliuuserisimasaanut tamanut pingaartitsinissatsinnut ikiussavaatigut, tamatumalu naalatsigitinnitsinnut ikiussalluta. — Galâsiamiut 5:22.

16. Guutimut naalatsigitissagutta qanoq Guutimik mianerinninneq iluaqutigisinnaavarput?

¹⁶ Aappaassaanik, Guutimik mianerinninneq pingaaruteqarpoq. Jehovap iluarinngisaanik iliortoornissamut siooranerup ikiussavaatigut, assigiinnarpaami ajortunik uumigissuineq. (Ussatit 8:13) Qularutissaanngilaq Jehovap iluarinngisaanik iliornissamut siooraneq inunnut siooraneq pissutigalugu eqqortup akerlianut akuersiinnannginnissamut iluaqutigissagipput. Sumilluunniillu ajornartorsiuteqaraluarutta Guutip inatsisaanut naalanniarnitsinni ikiussavaatigut. Usserneqarnitsinni sanngiissutilluunniit pissutigalugit unioqqutitsinissaraluatsinni aalajaannissatsinnut iluaqutigissavarput. Biibilip takutippaa Abrahamip ernerminik asasaminik Isakimik pilliuteqaleraluarnera Jehovamik mianerinninnermik pissuteqartoq, aamma Jehovap iluarinngisaanik iliornissamik mianerinninneq pissutigalugu Josefip Potifarip nulia kanngunartuliorfigiumanngikkaa.  — 1 Moses 22:12; 39:9.

17. Guutimut naalatsigitissagaanni upperneq qanoq pingaaruteqarpa?

¹⁷ Naalatsigitinnissamut ikiuutaasut pingajuat tassa Jehova Guutimut upperneq. Upperneq ikiortigalugu Ussatit 3:5, 6-imi unnersuussut manna maleruarsinnaavarput: „[Jehova] tunaariuk uummatikkut iluunngarlutit, namminerlu silaqassutsit tatigeqinagu! Eqqarsaatigiuartaruk sumiikkaluaraangavilluunniit, taava ingerlavissatit nalimmatsissavai.“ Jehova Guutimut upperneq ingammik iluaqutigissavarput naapertuilluanngitsumik naalliutsitaagutta, imaluunniit nagguik, inuiaassuseq imaluunniit inuttut isumaqatigiinnginneq pissutigalugu kinaassusersiorfigineqarnermik nalaataqarutta. Immaqa utoqqaanertatut imaluunniit ilagiinni kiffartortutut toqqarneqartariaqaraluartutut misigisoqarpoq. Uppersuseqarutta Jehova utaqqisinnaavarput upperalugu piffissaq nallerpat eqqunngitsut aaqqikkumaarai. Utaqqiisaa erinitsajuinneq naammigittarnerlu ineriartortittariaqarpavut. — Upputit 3:26.

18. Guutimut naalatsigitinnermi ikiuutaasut sisamaat sunaava?

¹⁸ Ikiuutaasut sisamaat tassa maniguunneq. Maniguuttup naalatsigitinneq artorsaatigineq ajorpaa ’allat imminit annerutinniartaramigit’. Maniguuttoq ’minnerusutut’ iliuuseqarniartarpoq. (Filípimiut 2:2-4; Lúkarse 9:48) Kisianni pingaarniartoq maniguunnermik amigaatilik naalatsigitikkumasanngilaq. Naalatsigitinnissani ornigineq ajorpaa. Inuit pingaarniartut eqqorluartumik ima allaatigineqarsimapput: isornartorsiortinneq annassutigerusunnagu nersugaaneq toqussutigiumaneruaat.

19. Vagttårnip Peqatigiiffianut præsidentiusimasoq qanoq ililluni maniguunnermigut maligassaalluarsimava?

¹⁹ Joseph Rutherford, Vagttårnip Peqatigiiffiata præsidentiata siulliup kingoraartaa, maniguunnermigut Guutimullu naalatsigitinnermigut maligassiuilluarsimavoq. Jehovap Nalunaajaasuisa Tysklandimi sulinerat Hitlerip inerteqqutigilermagu, ataatsimiinnerit oqaluussisarnerlu inerteqqutaalermata qatanngutit tyskit allakkatigut qatanngut Rutherford aperaat qanoq iliussanerlutik. Betelimi sulisut tamatuminnga oqaluttuuppai, nassuerutigalugulu qatanngutinut tyskinut qanoq akissanerluni nalullugu, ingammik qatanngutit peqqarniitsumik pillarneqarsinnaanerat eqqarsaatigalugu. Oqarpoq qanoq akissanerlugit nalunnginnittoqarpat paaserusullugu. Ila, maniguussusia! *

Guutimut naalatsigitinnermi pilluaqqussutissat

20. Guutimut naalatsigitinneq pilluaqqussutissanik sunik nassataqarpa?

²⁰ Maanna ima aperisinnaavugut: Guutimut naalatsigitinneq qanoq iluaqutigaarput? Amerlasuutigut iluaqutaavoq. Aaqqissuussanik Guutimeersunik maleruaarusunngitsut isumakuluutaannik pakatsinerinillu eqqugaaneq ajorpugut. Jehova Guutimut ajunngitsumik attaveqarneq nuannaarutigisinnaavarput. Qatanngutitsinnut kristumiuusunut pitsaanerusumik attaveqarneq nuannaarutigisinnaavarput. Aamma inatsisit maleruartuaratsigik silarsuarmi oqartussaasut pisariaqanngitsumik ajornartorsiortinneq ajorpaatigut. Uiusutut, nuliaasutut meeqqatullu ilaqutariittut inuuneq ajunngitsoq nuannaarutigisinnaavarput. Tamanillu pingaarnerpaasumik Jehova Guutimut ajunngitsumik attaveqartuarsinnaavugut naalatsigitilluta assuarnaattuarlutalu Guutimullu naalatsigitinnitsigut Ussatit 27:11-mi kajumissaarut maleruassavarput: „Ernera, silatuujuniarit taamalu uummatiga nuannaartillugu, mitallersikka uannut akisinnaaqqullugit.“ (wD 1/2 93)

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

Apeqqutit uteqqiissutissat

□ Inuit kikkut Guutip oqaaseqartitatut atorsimavai, Guutillu kiffai taakkununnga sumik akisussaaffeqarpat?

□ Inuunitsinni pissutsini suni Guutimut naalatsigitittariaqarpugut?

□ Guutimut naalatsigitissagutta inuttut pissutsit suut iluaqutigissavavut?

□ Guutimut naalatsigitinneq pilluaqqussutissanik sunik nassataqarpa?

[Atuaqqissaarnermi apeqqutit]

[Qupp. 26-mi assiliartaq]

Guutip Jerusalemimi naalaffimmik aaqqissuussaaneq atorsimavaa innuttaminut piumasani nalunaarutiginiarlugu

[Qupp. 28-mi assiliartat]

Guutimut naalatsigitinnissatsinnut periarfissat