Guutip mianersoqqussutaa tusaajumassaviuk?

INUIT inuunermut navianartunik mianersoqqussutit sumiginnarajuppaat. Pompejimi inuusimasut amerlanersaasa qaqqap Vesuvip kallera aarlerinartoq sumiginnarsimavaat. Tamatumunnga assingusumik ullumikkut inuit amerlanersaasa nunarsuarmut tamarmut ajunaarnissamik mianersoqqussutit sumiginnartarpaat. Pissutsilli piviusut miserratiginngikkutsigik mianersoqqussut uatsinnut ukiuni hundredelinni siullerni qaqqap Vesuvip innermik anitsisimaneratulli piviusuutigissaaq. Sorsunnersuit marluk, sorsunnerit minnerusut hundredelikkuutaat, sakkulersorluni akerleriinnerit, kaannersuit, nunap sajunnersui, nappaalanersuit, pinerlunniarnerup nakuusernerullu ingasatsikkiartuinnarnerat,kiisalu silarsuaq tamakkerlugu oqaluussineq — tamakku tamarmik ataatsimut tassaapput inuiaqatigiit qanittukkut ajunaarnersuarmit nalaanneqarnissaannik mianersoqqussut malunnartoq.

Biibilimi eqqarsariaallannartumik siulittuuteqarpoq: ’Taamaannerani naalliunnartoqangaassavoq silarsuaqaleqqaarneranit mannalu tikillugu naleqanngisaannartumik kingornalu naleqassanngitsumik.’ (Matîuse 24:21) Pompejimi ajunaarnersuaqarsimaneranitulli aniguisoqassaaq: ’Amerlangaartut kisinneqarsinnaanngitsut, inuiaqatigiit immikkullu naggueqatigiissut immikkullu inuiaasut immikkullu oqaasillit tamarmik ilaat,’ aniguiumaarput, tassa ’naalliunnartorsuarmit’ aniguissallutik. — sarĸúmersitat 7:9, 14.

Manna apeqqutaalerpoq: Qaqugu ajunaarnersuaq tamanna pissava? Ungasinngitsukkut tamatuma pinissaa ilimanartorujussuuvoq. Tamanna paasiniarlugu Jesusip ajoqersugaasa aperisimavaat: ’Oqarfigitigut: Qaqugu tamakku taamaalissappat, sunalu tikiuffissannut silarsuullu matuma naggatissaanut nalunaaqqutaassava?’ (Matîuse 24:3) Jesusip akissutaa malugeriaruk.

Sorsunneq — nalunaaqutip katitikkap ilaa malunnartoq

Jesusip pisoq maluginiarnartoq ataasiinnaq siulittuutiginngilaa. Pisussat assigiinngitsut katillutik Guutimit mianersoqqussutaasussat eqqartorpai — pissutsit aaqqissuussaanerata matuma naggatissaata qanillineranut nalunaaqutaasussat katitikkat. Nalunaaqutip ilaa siulleq Matîuse 24:7-mi eqqaaneqarpoq: ’Inuiaammi pikitsitsiumaarput inuiaqatiminnut, naalagaaffillu naalagaaffeqatiminut.’ Tamatuma siulittuutigineqarnerani allami sarĸúmersitat 6:4-imi allassimasumi siulittuutigineqarpoq ’nunamiut eqqissivissaarutissasut’. Tassa sorsunnerit siornatigut takuneqarsimanngisaannartumik annertussusillit pisassapput.

Oqaluttuarissanerup takutippaa silarsuaq tamakkerlugu sorsunnermik siulittuut tamanna ukiumi maluginiarnartumi 1914-imi eqquutilersimasoq. Atuakkami American Adventures-imi ukiut 1914-ip siornaniittut pillugit ima allassimasoqarpoq: „Amerikamiut amerlaqisut ukiunut hundredelinnut nutaanut isumalluaqalutik isersimapput. Ukiut tamakku tassaasimapput ’ukiut pitsaasut’, ukiulli qulikkaat aappassaannuinnaq killeqarput. . . . Tassanngaannaq, 1914-imi julip 28-ani, isumalluarnerugaluaq kipitinneqarpoq  oqaatsimit ataatsimit: sorsunneq.“ Sorsunnersuaq siulleq aallartippoq, 1914-imiit 1918-imut sivisussuseqarluni, taaneqarsimalluni ’sorsunneq sorsunnernik tamanik soraarsitsisussaq’. Nunat 28-t sorsunnermut toqqaannartumik peqataapput. Nunanut tamakkununnga atasut tamaasa naatsorsuutigissagaanni taamanikkut nunarsuarmi inuit 90 procentii attorneqarput.

Sorsunnersuarmi siullermi sakkut nutaat toqunarluinnartut atorneqarsimapput, soorlu eqqarasuartaatit, gasit toqunartut, innermik supoorutit, qamussuit, timmisartorsuit umiarsuillu aqqartartut. Sakkutuut 10 millioningajaat toqutaapput — ukiuni tamatuma siornagut ingerlasimasuni 100-ni sorsunnerni toqutaasimasunit amerlanerusut! Sakkutuut 21 millionit missaanniittut ikiligaapput. Ilumut tassaasimavoq sorsunnersuaq nunarsuaq tamakkerlugu atuuttoq, ukiumut ’ullussat kingulliit aallartiffiannut’, 1914-imut, malunnaataasoq. (2 Timûtiuse 3:1) Sorsunnerli tassaaginnarpoq nalunaaqutip Jesusip eqqartugaata ilaa ataasiinnaq.

Nalunaaqutip ilai allat

Jesus nangilluni oqarsimavoq: ’Kaannersuarlu nalliuttarumaarpoq, nunalu tamatigut tamaana sajuttarluni. Tamakkuli tamaasa eqqarnaarnartup aatsaat aallaqqaatigai.’ (Matîuse 24:7, 8) Lúkarse 21:11-mi ’toqorarnersuaq’ ilanngunneqarpoq. Sorsunnersuaq siulleq suli naanngitsoq spaniamiut nappaataat naalliuutaalerpoq. Inuit 20 millioninit amerlanerusut toqqutigaat, sorsunnermi toqutaasunit amerlanerit.

Sorsunnerup nalaani kingornalu inuit millionilikkuutaat perlerlutik toqupput. Aamma nunap sajunnersui inuppassuit inuunerinik akeqarsimapput. 1915-imi Italiami 30.000-init amerlanerusut toqutaapput, 1920-mi Kinami 200.000-it inuunertik annaavaat 1923-milu Japanimi 143.000-ingajaat toqutaasimapput. Tamakkuli tamarmik Jesusip oqarneratut tassaaginnarput eqqanaarnartup aallaqqaatai. Eqqanaarnartoq, imaluunniit nimaarneq, oqaatsinik ujarlerfissiami tassaanerarneqarpoq „sivikitsumik, sakkortuumik anniarneq“. Silarsuup anniarneri tulleriiaaginnavissimapput,  1914-miit sakkortusiartuinnarsimallutik akulikilliartuinnarsimallutillu. Assersuutigalugu, taamanimiit ukiut 21-t qaangiutiinnartut sorsunnersuaq alla aallartippoq. Sorsunnersuarmi tamatumani inuit 50 millionit toqupput, inuiaallu ukiunut ’atomip nukinganik sakkoqalerfinnut’ eqqunneqarput.

Ukiuni kingulliunerusuni isumakuluut allat eqqartorneqarsimaqaaq: inuup avatangiisiminik aserorterinera. Naak Jesusip siulittuutimini tamanna toqqaannartumik taanngikkaluaraa, sarĸúmersitat 11:18-imi ersersinneqarpoq inuit Guutip akuliunnissaa sioqqullugu ’nunamik aserortereqataajumaartut’. Nunamik aserorterinermut tamatumunnga ersarilluinnartunik takussutissqarpoq. Atuakkami State of the World 1988-mi avatangiisit tungaasigut siunnersorti Norman Myers naliliinermigut amiilaarnartukkut issuarneqarpoq: „Siornatigut kinguaariit arlaat ukiuni inuuffigisaminni toqorarnersuarnik taama ingasatsigisunik siumugaqarsimanngisaannarput. Siunissami kinguaariit allat aarlerinartorsuarmik assingusumik misigisaqanngisaannassapput: kinguaariit ullumikkut inuusut pissutsinik iluarsiinngippata, ajoqusiineq aaqqinneqarsinnaanavianngilaq misiliinissamullu periarfissaqaleqqinnavianngilaq.“

Atuagassiami Newsweek-imi 17. februari 1992-imeersumi silaannarsuarmi ozonimik nungusaaneq allaatigineqarpoq. Ilanngutassiaq naapertussagaanni ozonimik paasiniaasartoq Alexandra Allen mianersoqqusilluni oqarsimavoq ozonimik nungusaaneq „siunissami nunarsuarmi uumassusilinnut tamanut ullumikkut uloriarnartorsiortitsisoq“. — Nunarsuarmi avatangiisinik aserorterinermut takussutissat allat quppernermi 6-mi ipput.

Jesusip siulittuutaata immikkoortuinik tamanik eqqartuinissatsinnut maani inissaqanngilagut. (Siulittuutip immikkoortortai allat quppernermi 5-mi allattorneqarsimapput.) Siulittuutip immikkoortuisa ilaat maluginngitsuugassaanngitsoq Matîuse 24:14-imi eqqaaneqarpoq: ’Naalagaaffimmillu iivangkiiliu tamanna oqaluussissutigineqassavoq inuit najugaanni tamarsuarmi inuiaqatigiit tamarmik nalujunnaarutissaannik; taavalu naggatissaq nalliussavoq.’ Nunarsuaq tamakkerlugu oqaluussineq tamanna kikkut suliarigaat qularutissaanngilaq. 1992-iinnarmi Jehovap nalunaajaasuisa suliamut tamatumunnga nalunaaquttap-akunneri milliardinit amerlanerusut atorsimavaat. Oqaluussineq tamanna ullussani kingullerni inuunitsinnut nalunaaqutit malunnarnersaraat.

 Uukapaatitaaqinak!

Immaqa inuit ilaat akerliliissapput oqarlutik ’ullussanik kingullernik’ oqalunnersuaq tamanna isumalluanngissutsimut ersiutaaginnartoq. ’Kommunistiussutsip Europap kangiani atorunnaarnera, imaluunniit naalagaaffissuit eqqissinermik pilersitsiniarlutik ilungersuutaat eqqarsaatiginiakkit! Tamakku pissutsit iluarsiartulernerannut takussutissaannginnerpat?’ Naamik. Malugeriaruk Jesus oqanngimmat ullussani kingullerni silarsuaq tamakkerluni sorsunnernik, nunap sajunnerinik kaannersuarnillu atasuinnavimmik erloqisitaassasoq. Nutaarsiassaq nuannersoq nunarsuaq tamakkerlugu oqaluussisutigineqarsinnaaqqullugu piffissaqartariaqartassaaq eqqissineqarfiukannersunik.

Eqqaamassavattaaq Jesusip ullussat kingulliit Noap nalaani ulersuaqannginnerani pisunut assersuummagit. Taamanikkut inuit nerineq, imerneq katinnerlu — sammisassat nalinginnaalluinnartut — ulapputigisarsimavaat. (Matîuse 24:37-39) Tamatumuuna erserpoq naak ullussani kingullerni pissutsit ajornakusooraluartut imaanngitsoq ulluinnarni nalinginnaasunik sammisaqartarnerput aserorluinnassasoq. Noap nalaanisut inuit amerlanersaasa ulluinnarni sammisartakkaminnik ulapputeqangaaramik piffissap ilungersornassusia eqqumaffiginavianngilaat.

Taamaattumik politikkikkut pissutsit iluarsiartulersorinarnerat pissutigiinnarlugu mianersoqqussummik tamatuminnga sumiginnaanissaq navianaateqartorujussuuvoq. (Naleqqiuguk Tásalûníkamiunut agdlagkat sujugdlît 5:3.) Jesusip siulittuutaata massakkut eqquunneranut aseruinissarsuullu qanillineranut uppernarsaatissarpassuaqarpoq!

Kingunissaq nuanningaartoq

Pompejimi aseruineq toqumik atugarliornermillu nassataqarsimavoq. Silarsuarmilli aaqqissuussaanermik maannakkut atuuttumik atorunnaarsitsinissaq nunarsuarmi paratiisiusumi inuunermut naassaanngitsumut aqqutissiuissaaq. (sarĸúmersitat 21:3, 4) Nunarsuaq sorsunnernik inuit naalakkersuisuisa avissaartuuttut pisuussutigisaannik nalaanneqaqqinngisaannassaaq. Atomip nukinganik sorsunnermik aarlerinermik inuit annilaanngatiginneqqinngisaannassapput. Suliffissuillu kemikalianik toqunartunik maangaannaq eqqaasartut peerutissapput. — Daniel 2:44.

Taamanikkussamut inuusussat tamarmik naapertuilluassutsimik nuannarinnittuussapput ikinngutaassallutillu ilumoortut Guutip naalagaaffianut sutigut tamatigut naalatsitigitittut. Tussiaat 37:10, 11) Napparsimmaviit, oqaluffiit iliveqarfiillu peerutissapput. Aamma avinneq, averuserneq, ernumaneq meeqqanillu atornerluineq qanganngussapput. — Jesaja 25:8; 65:17.

Illit ullussani kingullerni aniguerusussinnaavit Guutillu silarsuassaa nuanningaartoq misigalugu? Taava Jesusip kajumissaarutaa maleruartariaqarpat: ’Misissoritsi, eqqumaniarlusilu qinugitsi, taamaaffissaa qaqugu nalliussasoq nalugassiuk.’ (Mákorse 13:33) Silarsuarmi pisartut sutigut tamatigut ersarissumik takutippaat piffissaq aalajangersagaq qaneqisoq — inunnut amerlasuunut aarlerinartumik qaneqaluni. Piffissaq asiutinneqartariaqanngilaq. Inuunerit annaanniarlugu sapinngisat tamaat iliuuseqarit nunarsuarlu tamakkerlugu nalunaaqummik ullussani kingullerni inuunitsinnik ersersitsisumik eqqumaffiginnittunut ilanngullutit. Inuit taakku ilisariuminartorujussuupput, kisimimmi Jesusip nunarsuaq tamakkerlugu tusagassamik nuannersumik oqaluussissutiginneqqusissutaanik malinnipput. Qanortoq taakku ilagalugit kunngimut Jesus Kristusimut iliugit, taanna ima oqaatigineqartoq: ’Inuiaqatigiit aqqa neriuffigissavaat.’ — Matîuse 12:18, 21. (wD 1/3 93)

[Qupp. 5-mi ungalusaq]

Nalunaaqutip immikkoortui 24-t

1. Sorsunnerit nalissaqanngitsut — Matîuse 24:6, 7; sarĸúmersitat 6:4

2. Nunap sajuttarneri — Matîuse 24:7; Mákorse 13:8

3. Kaannersuit — Matîuse 24:7; Mákorse 13:8

4. Nappaalanersuit — Lúkarse 21:11; sarĸúmersitat 6:8

5. Inatsisaanneq annertusiartuinnartoq — Matîuse 24:12

6. Nunarsuarmik aserorterineq — sarĸúmersitat 11:18

7. Asanninneq milliartuinnartoq — Matîuse 24:12

8. Pisut amiilaarnartut — Lúkarse 21:11

9. Aningaasanik asannippallaarneq — 2 Timûtiuse 3:2

10. Angajoqqaanut naalannginneq — 2 Timûtiuse 3:2

11. Guuti pinnagu nuannaarniutit asanninneruneq — 2 Timûtiuse 3:2

12. Imminut asaneruneq — 2 Timûtiuse 3:2

13. Pissusissamisoortumik tunniusimanngippallaarneq — 2 Timûtiuse 3:3

14. Inuit akeqqersimasut — 2 Timûtiuse 3:3

15. Inuunermi sutigut tamatigut imminut naalakkersinnaannginneq — 2 Timûtiuse 3:3

16. Ajunngissutsimik asanninngippallaarneq — 2 Timûtiuse 3:3

17. Inuppassuit ilumoortuusaarlutik kristumiuunerassapput — 2 Timûtiuse 3:5

18. Amerlasuut nerivallaarlutillu imerpallaassapput — Lúkarse 21:34

19. Mitallersut nalunaaqut sumiginnassavaat — 2 Pîtruse 3:3, 4

20. Pruffiitioqqusersorpassuit saqqummissapput — Matîuse 24:5, 11; Mákorse 13:6

21. Guutip naalagaaffianik nutaarsiassaq nuannersoq oqaluussissutigineqarpoq — Matîuse 24:14; Mákorse 13:10

22. Kristumiut ilumoortut malersorneqarput — Matîuse 24:9; Lúkarse 21:12

23. Eqqissinermik isumannaassutsimillu nalunaarutiginninneq ullussat kingulliit naanerannut malunnaataassaaq — 1 Tásalûníkamiut 5:3

24. Inuit navianartumik sumiginnaapput — Matîuse 24:39

[Qupp. 6-mi ungalusaq]

Avatangiisini ajornartorsiutit — piffissap ilisarnaatai

□ Nunarsuup affaani avannarlermi inuppassuaqarfiusut qulaanni ozoni illersuutaasoq ilisimatuut ukiualuit matuma siorna naatsorsuutigisaannit marloriaammik sukkanerusumik saaliartorpoq.

□ Ullut tamaasa naasut uumasullu pissuseqatigiit minnerpaamik 140-t toqorarlutik nunguttarput.

□ Silaannarsuarmi kuldioxid kissamik tigooqqaasartoq suliffissuaqarnikkut mumisitsisoqannginneranit 26 procentimik annerulersimavoq, sulilu alliartorpoq.

□ 1800-kkut qiteqqunneranni kiassutsimik nillissutsimillu nalunaarsuisoqartalermalli 1990-imi nunap qaavata kissassusia aatsaat taama qaffasitsigisimavoq. Ukiut kiannerpaaffiusut arfineq-marluk ilaat arfinillit 1980-imiit pisimapput.

□ Orpippassuit ukiumut hektarini 17 millionini annertussusilimmiittut peeruttarput — Finlandip angissuiata affaa.

□ Nunarsuup inui ukiumut 92 millioninik amerleriartarput, Mexicomi inuit amerlassusiat. Taakkunannga 88 millionit nunani ineriartortinniakkani inuusarput.

□ Inuit 1,2 milliardit missingi minguitsumik imigassaqanngillat.

Paasissutissiiffik: „State of the World 1992“, World Institutemit naqitertitaq, qupperneq 3 aamma 4, W. W. Norton & Company, New York, London.