Oqaluussisarfipput: Nunarsuarmi umiarsualivissuit annersaasa ilaat

ROTTERDAM, nunarsuarmi illoqarfiit umiarsualiveqarfiusut annersaasa ilaat, Europap kuussuisa angallaffiunerpaartaata, Rhinenip, Nordsømut naapiffiani ippoq. Immakkut aqqutinit 500-t missaanniittunit Rotterdam aqqusaarneqartarpoq, taamaalilluni illoqarfik nunarsuarmi tamarmi sumiiffinnut 800-nit amerlanerusunut toqqaannartumik attaveqarpoq. Tassa nunarsuaq tamakkerlugu umiarsualivik eqqartorparput.

Hollandimi umiarsualivik tamanna ukiunik 650-inik pisoqaassusilik umiarsuit aqqusaartarfigiinnanngilaat. Aammali inuit naapittarfigaat. Ulloq unnuarlu umiartortut nunarsuarmit sumit tamaaneersut tikerartuartarput. Umiartortut tamakku Jehovap nalunaajaasuinit Hollandimiittunit arajutsisimaneqanngillat. Nunani allani Nalunaajaasoqatimissut silarsuarmi nutaarsiassat pitsaanerpaartaannik — ungasinngitsukkut Guutip naalagaaffiata nunarsuarmik paratiisinngortisinissaanik — inunnut kikkunnulluunniit, aamma umiartortunut, oqaluussissutiginninnissamut periarfissanik eqqumaffiginnittuarput. — Daniel 2:44; Lúkarse 23:43; 1 Timûtiuse 4:10.

„Ajoqersuiartortitsivik killormut sammisumik nalunaaqutsigaq“

Ukiualuit matuma siorna Hollandimi Vagttårnip peqatigiiffiata piffissaq tamaat oqaluussisartut, aamma pionerinik taaneqartartut, qinnuigisimavai Rotterdamip umiarsualiviani umiarsuarmiit umiarsuarmut oqaluussisaleqqullugit. Pionerit neqeroorfigineqarnertik kajumeqalutik ilassivaat. Umiarsualivimmi oqartussaasunit paasissutissanik katersuipput umiarsualiviullu ingerlaasianik misissuillutik, erniinnarlu paasivaat oqaluussiffissartik tamanna imaannaanngitsuusoq.

 „Soorlumi tassa ajoqersuiartortitsivik killormut sammisumik nalunaaqutsigaq,“ Meinard, umiarsualivimmi oqaluussinermik ataqatigiisitsisoq, taama oqarpoq. Sunaana pigaa? „Ajoqersuiartortitaq nalinginnaasumik inuit ornillugit ungasissumut aallartarpoq, uagulli maani oqaluussiffigisassatta sivisuumik angalallutik ornittarpaatigut. Oqaluussiffipput tamanna nunanit tamalaaneersunik inoqartutut aatsaat tassa oqaatigisassaq.“ Atuakkami ukiumoortumi 1985-imeersumi Rotterdam Europoort-imi allassimavoq 1983-imi, ukiumi pionerit immikkut oqaluussisalerfianni, umiarsuit imarpissiutit 30.820-it nunanit 71-ineersut Rotterdamimut tikissimasut. Tassa nunanit tamalaaneersunit naapiffivissuaq!

Taamaattumik aamma tulluarpoq „umiarsualiviup ajoqersuisui“ — erniinnarmi pionerit umiartortunit taama taagorneqaleramik — nunanit tamalaaneersuummata. Geert, Peter nulialu Karin Hollandimiuupput; Daniël Meinardilu Indonesiameersuupput, Solomonilu Etiopiamiuuvoq. Europamiunik, Asiamiunik Afrikamiunillu naggueqarnertik iluaqutigalugu oqaatsit arfineq-pingasut ’assiaqusersuutaat’ akimorsinnaavaat, suliartilli iluatsissappat aamma assiaqutit allat ajugaaffigisariaqarpaat.

„Oqaluffik sikkiliimasoq“

„Tulattarfiliariarluni ikaartarfikkoorluni umiarsuarmut ikaaginnartoqarsinnaanngilaq,“ Peter, 32-nik ukiulik umiartortuusimasoq, oqaluttuarpoq. „Ikaarnissamut akuersissummik peqqaartariaqarpoq.“ Tassa talittarfeqarfimmut isernissamut umiarsuarnullu ikaarnissamut akuersissummik peqqaartariaqarpoq. „Ajornarsaartitsiniartoqaqaaq, isersinnaanermulli allagartat uagutsinnik assitallit oqartussaasullu naqitsisaannik naqissusikkat arfineq-pingasut pissarsiarereeratsigik aatsaat oqaluussinissamut sukataarsinnaalerpugut.“ Talittarfiit kilometerinik 37-nik isorartussusillit pingasunngorlugit avippaat marlukkaarlutillu oqaluussilerlutik.

Umiartortunulli nunanit taama amerlatigisuneersunut oqaatsillu taama amerlatigisut atorlugit oqaluussineq qanoq ililluni ajornannginnami? Naak pionerit atuagassianik Biibililersaarutinik oqaatsinut 30-nut nutsikkanik sapinngisamillu amerlasuunik nassartaraluartut naammattutut inngisaannarput. „Oqaatsinut sorlernut nutsikkat atorfissaqartilissanerlugit naatsorsuutigisinnaasanngilarput,“ Solomon 30-nik ukiulik qungujulalluni oqaluttuarpoq. „Ilaannikkut umiartortut atuagassianik oqaatsinut aalajangersimasunut nutsikkanik nassatarinngisarpiatsinnik piumasarput, oqarlutillu umiarsuartik nalunaaquttap-akunneri pingasut qaangiuppata aallassasoq.“ Umiartortut pakatsisikkumanagit pionerit ilaat atuakkanik piumasaannik aallipallattarpoq isumalluaqisunullu oqqutipallattarlugit. „Umiarsualivimmili nalunaaquttap-akunnerini pingasuni sikkilerluni ornittarialimmi ajornartorsiut tamanna naapikkaangatsigu,“ Peter oqaluttuarpoq, „soorunami allatut ililluta aaqqinniartarparput.“

Ullut ilaanni Jehovap nalunaajaasuisa umiarsualiaviup eqqaani najugaqartut pionerit tupaallaatissippaat qamutinik sikkilinut kalittakkanik baaliarsuartut atsigisunik pajukkamikkik. Atuagassiat oqaatsinut pisinnaasaminnut tamanut nutsersimasut qamutinut immiuppaat, sikkiliminnullu kalusiuteriarlugit umiarsualivimmukarlutik. Sivitsunngitsoq qamutit kalittakkat umiarsualivimmi takornartaajunnaarput. „Taakku nioqqutissatsinnut ilisarnaatigilersimavavut,“ pionerit ilaat oqaluttuarpoq. „Isertarfilerisup takugaangamisigut isertarfik mappertarpaa, aalateriffigalutalu iseqqoriarluta ima suaartarluni: ’Oqaluffik sikkiliimasoq tikiuppoq!’“ Aamma ilaannikkut isertarfilerisoq pionerit takullugillu isertarfik mappiitigalugu ima suaartarpoq: „[Umiarsuit] Polenimeersut marluk Kinameersorlu ataaseq!“ Ikiuiumatussuseq tamanna iluaqutigalugu pionerit nalusanngilaat atuagassiat sumiusoortut  nassarlugit ikaassanerlutik. Aammali piffissaq eqqorlugu takkunnissaq pingaaruteqarpoq. Sooq?

Piffissaasukkut tusarliussassaqarluni piffissaasukkut pulaarneq

Inuttat ullaap tungaani ualikkulluunniit kaffisorneranni imaluunniit ulloqeqqarneranni pionerit oqaloqatigisinnaasarpaat. Igasorli piffissani allani sulisarfeqarpoq, umiarsuullu naalagaa officerillu ulloq tamaat naapinneqarsinnaapput. Aamma pionerit paasisimavaat tuluit umiarsuaat Rotterdamimi tulaqqasut tuluit nalunaaqutaannik, Hollandimit nalunaaquttap-akunneranik ataatsimik siulliusumik, malinnittuusut. Inuttat tuluit tuluunngitsut suliartoraangata nerisarfimmukaasarput. Taamaattumik umiarsulialiviup pioneria unneqqarissumik nalunaaqutaqartariaqarpoq.

Umiartortulli unillatsiarnitik Biibilimik eqqartuinermut atussallugit piumassuseqartarpat? „Amerlanertigut Naalagaaffimmik tusarliussamut ammasupilussuusarput,“ Geert, 31-nik ukiulik oqaluttuarpoq. „Tamatumunnga pissutaannguatsiarpoq inuit naalakkersuisuisa iluatsingitsoortarneri namminneq isiminnik takusimagamikkik.“ Assersuutigalugu, umiartortut ilaata Geert oqaluttuussimavaa karrerpassuit Etiopiamiunut kaattunut usingiarsimasatik qaammatit arlallit kingorna uteqqikkamik suli talittarfimmiittut naammattoorsimagitik, tippaassimasut teriarsuarnillu ulikkaartut. „Tupinnarpallaanngilaq umiartortorpassuit politikkimut tatiginnikkunnaarsimammata,“ Geert oqarpoq. „Taamaattumik silarsuaq tamakkerlugu naalakkersuisunik Biibilimi neriorsuutigineqartumik nuannarinnipput.“

 Peter isumaqataavoq. „Umiarsuup naalagaata tyskiusup ilaanni oqarfigaanga ukiut qulit sioqqullugu tamaannarsimagaluaruma inuttat anisissimassagaluaraannga, silarsuarmili pissutsit allanngornerat pissutigalugu Biibilip piffissaasukkut tusarliussaanik soqutiginnilersimasut.“ Umiarsuarmi igasoq Koreamiu oqaluttuarsimavoq umiarsuarsuaq supertankeri Iranip Irakillu sorsuunnerata nalaani suliffigisimasani Persiap Kangerliumanersuani ingerlaartilluni raketimik eqqorneqarsimasoq ikuallalerlunilu. Taamani neriorsuisimavoq annakkaluaruni Guuti ujarumaarlugu. Annassimavoq, kingornalu Rotterdamimi pionerit naapimmanni atuagassianik Koreamiusoortunik pissarsiarisinnaasaannik tamanik piumasimalluni.

Umiarsuit amerlanersaat ulluni arlalinni umiarsualivimmi talinngasarput. Taamaattumik pionerit marloriarlutik, pingasoriarlutik arlaleriarlutilluunniit uteqqissinnaasarput sulereernerullu kingorna Biibilimik oqaloqatiginninnertik nangeqqissinnaasarlugu. Umiarsuarlu maskinamini ajoquteqarpat sapaatit-akunneri pingasut tikillugit pitussimalluni talinngasinnaasarpoq. „Soorunami tamanna umiarsuaatileqatigiinnut ajussaqaaq,“ pioneri qungujulalluni oqarpoq, „uagulli sulinitsinnut ajunngeqaaq.“ Taamatut pisoqaraangat Biibili pillugu oqaloqatiginnittarnermik saniatigut pionerit Peqatigiiffiup assilissanik seqersittakkanik oqalugiaataa, „Biibili — uagut nalitsinnut atuagaq“, nerisarfimmi takutittarpaat. Aamma umiartortut ilaat Rotterdamimi Jehovap Nalunaajaasuisa allamiutut oqaaserpassuit atorlugit atuaqqissaaqatigiinnerisa ilaannut najuuttarput. Tamanna maskiinap iluarsinissaata tungaanut sivisussuseqartarpoq. Taava biibilit matuneqartarput, umiarsuaq pituussaarneqartarpoq, umiarsuarlu umiarsulivimmit aanngartarpoq — pionerilli eqqarsaataannit aanngarneq ajorpoq.

Umiartortunik oqaluttuat nuannaajallannartut

Aviisini nalunaarsukkat umiarsualivimmiluunniit oqartussaasut qarasaasiaqarfiat  ikiortigalugit umiarsualiviup pioneeriisa umiarsuit pulaarfigereersimasatik qaqugu tikeqqissanersut aallaqqissanersullu misissortarpaat. Umiarsuaq tikeqqikkaangat pionerit umiartortunut pulaarasuartarput paaserusullugu kingullermernit qanoq pisoqarsimanersoq. Umiartortullu nuannaajallannaqisunik oqaluttuassaqartarput.

Umiartortup ataatsip atuakkat pâratîsime nuname nâgssáungitsumik inûsínauvutit umiarsuartik avalareermat umiartortoqatiminut tallimanut agguaassimavai, arfinillillu Biibilimik atuaqqissaaqatigineqartalersimapput. Aamma tassani kapitali ilaqutariittut inuunermut tunngasoq båndimut immiussimavaa inuttallu tamarmik iluaqutiginiassammassuk nerisarfimmi tusarnaartillugu. Umiarsuarmi allami umiartortup ataatsip, rigssalimut umiarsualiviup Antwerpenip eqqaaniittumut pulaarnikuusimasup, erfalasoq katinngat „Jehovap Nalunaajaasuisa Rigssaliat“-mik angisuunik allannilik nerisarfimmut siaariarlugu inuttat Biibilimut tunngasumik ataatsimiisissimavai. Erfalasup katinngatip tigoqqinnginnerani inuttat ataatsimeeqqinnissamut qaaqqusimavai. Sapaatip-akunnerani tulliuttumi erfalasoq katinngat siaarneqaqqippoq inuttallu ataatsimiisinneqaqqipput.

Pionerit aamma paasisimavaat umiartortut ilaasa atuagaatitik qimanneq ajoraat. „Isaacip, radiotelegrafistip Afrika kujallermiup, ineeraanut iseratta ingiffissaqanngilagulluunniit,“ Meinard oqaluttuarpoq. „Peqatigiiffiup atukkiai, atuagassialiai oqaatsinillu ujarlerfissiat quppeqqallutik sumi tamaaniipput.“ Aamma Isaacip apeqqutissani Biibilimut tunngasut piareersimatippai, pionerit takkuteqqinnissaat naatsorsuutigisimagamiuk.

Umiartortulli ilaasa pionerit imminnut ornigunnissaat naatsorsuutigiinnarneq ajorpaat. Unnuit ilaanni Geert sinitsillugu oqarasuaat sianerpoq.

„Ila kinamitaava?“ oqarasuaat tiguniarlugu satsiitigaluni Geert qatimaluppoq.

„Aluu, ikinngutinuna!“ illua-tungaani oqarpallappoq.

Geertip eqqarsaraluarami kinaanersoq paasinngivippaa.

„Ikinngutit umiarsuarmiittoq,“ oqarpallaqqippoq.

„Unnuaannarsuaq nalunaaqutaq pingasunut!“ Geert nillerpoq.

„Aap, oqarnikuuvutimmi umiarsuarput Rotterdamimut tikiinnavissoq sianerfigissagikkit. Tikippunga!“ Kinguninngua Geertip ikinngutini Guutip oqaasianik soqutiginnittoq ornillugu anivoq.

„Karriutitit imaatigut nassiussukkit“

Aamma pionerit umiartortunit atuagassianik Biibililersaarutinik qujamasuutiginnittunit allagarsisarput. Aamakku ilaat:

’Atuagaq pâratîsime nuname nâgssáungitsumik inûsínauvutit atuarlugu aallartippara . . . Siornatigut paasisimanngisaannakkakka maanna paasiortulerpakka. Neriuppunga Rotterdamimut uteqqikkumaartugut.’ — Angelo.

’Atuagaq atuareerpara apeqqutissakkalu allakkatigut akisinnaasatit nassiuppakka.’ — Alberta.

’Maanna Biibili ullut tamaasa atuartarpara. Ilinnik ikinngutiginninnera nuannaarutigaara. Guuti pillugu uannik ilinniartitsisunik ikinngutitaarnera inuuninni pisimasut pitsaanerpaartaraat.’ — Nickey.

Allakkat killitsinnartut taamaattut Biibilimi Nalunaajaasup oqaasii 11:1-imi allassimasumik pionerit eqqaasippaat: „Karriutitit imaatigut nassiussukkit, taava immaqa kingunersuarileraluarpaguluunniit iluanaaruteqarfigiumaarpatit.“ Ingammillu umiartortut ilaat Jehovamik aalajangerfiginnikkaangata pionerit nuannaartarput.

Assersuutigalugu, umiartortup Polenimiup Stanislavimik atillip Peqatigiiffiup atuagaataani ilikkakkani assut nuannaarutigisimavai. Erniinnaq atuagassianik Biibililersaarutinik arlalissuarnik katersugaateqalersimavoq, aallaramillu tamaviisa atuarsimavai.  „Tulliani tusarfigeqikkatsigu,“ Meinard oqaluttuarpoq, „allakkamini oqaluttuarpoq kuisissimalluni.“

Folkertip, umiarsuaaqqami naalakkap, Naalagaaffimmik tusarliussaq Rotterdamimi tusaqqaarsimavaa. Qaammat ataaseq allortarlugu sapaatip-akunnerani ataatsimi umiarsualivimmi talinngasarpoq, ullunilu arfineq-marlunni taakkunani tulleriiginnarni Biibili atuaqqissaartarlugu. Qaammatini marlunni angalanissaa alla sioqqullugu aqqusaartugassaani rigssaalit adressii allattorlugit pionerit tunniussimavaat. Folkert rigssalinut tamakkununngartarpoq tikilluaqquneqarluarninilu killitsissutigeqalugu. Sivitsunngitsoq umiarsuaaqqap naalagaa taanna kuisippoq ilungersuussilluarlunilu Jehova kiffartuullugu.

Mike, tuluk sorsuummi officeriusoq, siornatigut Jehovap nalunaajaasuinik naapitaqarsimavoq umiartornerminilu nammineq Biibili atuaqqissaarsimallugu. Ilaanni umiarsuaq sorsuut inuttaaffigisani Rotterdamimi kisarmat, sikkilini patiguttartoq atorlugu rigssaaliliarsimavoq. Asanninneq ataasioqatigiinnerlu rigssaalimi takusani tupigusuutigisorujussuuai, ikinngutillu oqaluttuuppai suliffimminit soraarniarluni aalajangersimalluni. Naak ukiut sisamaannaat qaangiuppata annertujaartorsuarmik pensioneqalertussaagaluarluni aalajangernini attatiinnarpaa kingornalu kuisilluni.

Meinard oqarpoq: „Ilungersornerup Mikep, Stanislavip, Folkertip allallu Jehovamut kiffartulernerminni ersersitaata umiartortunik taakkunatut ittunik ujaarlerluta umiarsualivimmi oqaluussiartortuarnissatsinnut kajumissisippaatigut.“

Suliniuteqarsinnaavit?

Nunarsuarmi umiarsuliviit annersaasa ilaanni ukiuni qulingiluani kiffartorsimanertik kingumut qiviarlugu ’umiarsualivimmut ajoqersuiartortitat’ arfinillit taakku isumaqatigiilluinnarput oqaluussisarfitsik tamanna unamminiarnartuuinnarani aammali assut pisuunngorsaataasoq. „Ullut tamarluinnaasa oqaluussereeraangatta,“ Meinard oqarpoq, „sikkilerluta angerlartarpugut misigaluta umiartortut tamakku pulaaqqinnissarput naatsorsuutigigaat.“

Immaqa uffa illit najukkanni umiarsualivimmi umiartortoqartoq pulaarneqarnissaminnik utaqqisunik. Immaqalu ilagiinni ilaaffigisanni utoqqaanertat aperissavaatsit suliamut unamminiarnartumut pisuunngorsaataasumullu tamatumunnga peqataarusussinnaanersutit. (wD 15/4 92)

[Qupp. 22-mi ungalusaq]

OQALUUSSINEQ INERTEQQUTAAFFIUSUNUT ANNGUTTARPOQ

Ukiut kingulliit ilaanni Rotterdam umiarsuarnit 2500-init nunanit Jehovap Nalunaajaasuisa sulinerata inerteqqutaaffigisaanneersunit aqqusaarneqartarsimavoq. Tamanna umiarsualiviup pioneeriisa nunanut tamakkununnga Biibilip tusarliussassaanik ingerlatitseqqinnissamut periarfissatut isigisimavaat.

Umiarsuit Asiameersut pulaarfigisamik siulliit ilaanni pionerit atuakkat nassatatik 23-t tamaasa agguaassimavaat, inuttallu ilaat atuakkanik pinngitsoortut naammagittaalliorsimasupilussuupput. Umiarsuarmili Asiameersumi allami aqumiut saqisuaraat mianersornerusimavoq. Pionerimit atuakkamik pissarsigami poortoriarlugu adressilerlugu pionerimut utertissimavaa. Sooq taamaaliortoq pionerip paasivaa. Nammineq tigumiassallugu nukappiaqqamut aarlerinarpallaaqaaq. Ulloq taanna atuagaq allakkatigut Kangianut nassiunneqarpoq.

Umiarsuarmi Afrikameersumi umiartortoq takkussimavoq atuakkat nunamini oqaluussisartut piumasaasa tulleriiaarlugit allassimaffiat nassarlugu. Taamanimiilli umiartortup taassuma kuffertini atuakkanik imalik angerlamut oqquttalerpaa. Umiartortoq Afrikap ilaanit allameersoq pakatserujussuarsimavoq pionerip atuaqqissaaqatigisartakkami atuakkat Ilaqutariilluni inuuneq pilluarnartoq qanoq anguneqarsinnaasoq-t pingasuinnaat tunniummagit. „Ikippallaaqaat,“ kamalluni oqarsimavoq. „Qatanngutit taavaniittut atuakkat 1000-it atorfissaqartippaat!“ Pionerilli akuersitippaat atuakkat 20-kkaaginnarlugit nassartassagai, taassumunnga namminermut isumannaatsussaq pillugu.

Pionerit misigisaannut killitsinnarnerpaanut ilaavoq paasigamikku umiarsuaq nunamit Jehovap nalunaajaasuisa upperisartik pissutigalugu malersugaaffigisaannit tamannalu pissutigalugu suliffimminnik pigisaminnillu annaasaqarfigisartagaanneersoq tikissimasoq. Paasigamikku umiarsuarmi tassani pilittaasumut ikiortaasut ilaat qatanngutaasoq umiarsuup naalagaanut saaffiginnipput qinnuigalugulu umiarsuaatigut ikiuiniutinik nassitsisinnaanerlutik. Umiarsuup naalagaa akuersivoq, ullullu arlalialuit qanngiummata poorsuit atisanik, kamippannik pisariaqartunillu allanik imallit hundredit Jehovap nalunaajaasuinut nunami tassaniittunut ingerlanneqarput.

[Qupp. 23-mi ungalusaq]

UMIARSUARMIT UMIARSUARMUT ARNATUT OQALUUSSINEQ

„Aallaqqaammut Peterilu angalaarnissatsinnut nangaagaluarpunga,“ Karin, pionerit arnartatuaat, oqaluttuarpoq. „Tusartarnikuugakkumi umiartortut peqqarniillutillu aalakoorajuttuusut, paasivarali amerlanersaat inussiarnersupilussuusut. Umiartortup paasigaangamiuk nuliariittugut nuliami meeqqamilu assingat takutittarpaa ilaquttanilu eqqartulerlugit. Taamaalilluta atuakkat Ilaqutariilluni inuuneq pilluarnartoq qanoq anguneqarsinnaasoq amerlaqisut siaruartersimavavut.

Aamma aappariitut umiarsuarmut oqaluussiartoraanni inuttat nuliaat arnallu allat napparsimasunik paarsisutut sulisut attaveqarfiginissaat ajornannginnerusarpoq. „Amerlanertigut takornartanut ilasseraartuusanngikkaluarput,“ Karin oqaluttuarpoq, „uangali takugaangaminnga oqaloqatigilernissaat ajornannginnerusarpoq.“

Oqaluussiffigisartagaanni tamaani suna unamminiarnarnerpaava? „Allunaasamik tummeraliat,“ Karin akivoq. „Aallaqqaammut tamakkukasiit uninngatitassaanngitsut uumigisaqaakka.“ Nangiarnini qaangersimavaa? „Aap. Ilaanni allunaasamik tummeraliakkut majuarneq sapilersunga umiartortorpaaluit Paraguayimeersut isiginnaarlutik suaartalerpaannga: ’Sapernavianngilat. Guuti tatigiinnaruk.’ Taamatut oqartoqareermat allatut ajornartumik majuartariaqarama majuaannarpunga,“ Karin illaatigaluni oqarpoq. Kakkageqalugu uia oqarpoq: „Ukiuni sisamani allunaasanik tummeraliarpassuit aqqutigisareerlugit maanna umiartortutut sungiusimatigalugit ingerlavigisarpai.“

Karin uialu Peter USA-mi Atuarfiup Gileadip 89. klassianut ilaasimapput. Septemberip 28-ani 1990-imi oqaluussiffissaminnut nutaamut, Ecuadorimut, nunamut aamma umiarsualiveqarfiusunik illoqarfilimmut, aallarput. Qularnanngilaq sungiussiaarsimassasut.

[Qupp. 25-mi ungalusaq]

UMIARTORTUUIT?

Umiarsuup inuttaaffigisavit talinnganerani Jehovap Nalunaajaasuisa tuluttut ataatsimiinnerisa ilaannut najuukkusukkuit pitsaassaaq rigssalit adressiisa qassinullu ataatsimiiffissat tulleriiaarlugit allannerat una toqqussagukku:

Hamburg: Schellingstrafe 7-9; arfininngorneq 16.00; oqarasuaat 040-4208413

Hongkong: 26 Leighton Road; sapaat 9.00; oqarasuaat: 5774159

København: Edisonsvej 6; arfininngorneq 16.00; oqarasuaat: 31 23 47 57

Marseille: 5 Bis, rue Antoine Maille; sapaat 10.00; oqarasuaat: 91 79 27 89

Napoli, Castel Volturno (Napolimit avannamut 40 km); Via Napoli, Via Salernop aamma Parco Campaniap teqeqquani; sapaat 14.45; oqarasuaat: 081/5097292

New York: 512 W. 20 Street; sapaat 10.00; oqarasuaat 212-627-2873

Rotterdam: Putsestraat 20; sapaat 10.00; oqarasuaat: 010-41 65 653

Tokyo: 5-5-8 Mita, Minato-ku; sapaat 16.00; oqarasuaat: 03-3453-0404

Vancouver: 1526 Robson Street; sapaat 10.00; oqarasuaat: 604-689-9796