Ajornartoortunik ikiuiniarneq kristumiutut asanninnerup ersernera

’QATANNGUTIGIIT [tamaasa, NV] asasigik,’ apustili Peterip uppeqatini taama kajumissaarsimavai. (1 Pîtruse 2:17) Asanninnerup tamatuma ammip qalipaataatigut, inuttut atugarisatigut inuiaassutsikkullu assigiinngissutit ajugaaffigisussaavai, inuillu qatanngutigiiussutsimut piviusumut ataasinngortillugit. Kristumiut siulliit akornanni timip piisigut ajorsaateqartoqaleraangat kristumioqataasorpassuit ikiuutissaminnik apustilinut aatsisarsimapput, taakkualu pisariaqartitsisunut ingerlateqqittarsimavaat. Oqaluttuarineqarpoq ’suut tamaasa pigeqatigiittarsimagaat’. — apustilit suliait 2:41-45; 4:32.

Asanninneq taama ittoq ersersimavoq Jehovap Nalunaajaasuisa Siulersuisoqatigiivisa 1991-ip naalernerani Napasuliaq Alapernaarsuiffiup peqatigiiffiata Europap kitaani immikkoortortaqarfii kajumissaarmatigik qatanngutitik Europap kangianiittut, ilaatigut Sovjetunioniusimasup ilaaniittut, ajornartoortut inuussutissanik atisanillu isumageqqullugit. Immikkoortortaqarfiit pineqartut ilaannit nalunaarutit maanna ilanngutissavavut.

Sverige

Decemberip 5-iani 1991-imi Sverigemi ilagiit 348-sut tamarmik allaffigineqarput immikkut pisariaqartitsinermik tamatuminnga ilisimatinneqarlutik. Ingerlaannarluinnaq qisuariarneqarpoq. Ullut marlussuit qaangiutiinnartut biilersuaq usisaat Ruslandimi Skt. Petersborgimukarluni aallarpoq, qajuusanik, nerisassanut uuliamik, neqinik qillertuusarmiunik, immunnik panertunik assigisaannillu ataatsimut 15 tonsinik usilluni. Biili usisaat apuuffimmini Jehovap nalunaajaasuinit usingiarneqarpoq, usiilu poortukkat 750-it pisariaqartitsisunut agguaanneqarlutik. Kingorna aamma biilit usisaatit marluk Ruslandimi qatanngutinut nerisassanik pajuttut tikipput. Sverigemit nassiunneqartut katillutik 51,5 tonsinit amerlanerusimapput.

Atisat kamippaallu qatanngutit tunisiumatullutik tunissutigisaat ilimagisamit amerlanerujussuupput. Karsit atisanik imallit rigssalini qaleriiaaginnavipput. Amerlasuut namminneq atisaminnik tunissuteqarput. Allat pisiaminnik. Qatanngut angut jakkinik qarlittalinnik tallimanik tunissutissaminik pisisimavoq. Pisiai sumut atorneqassasut pisiniarfimmi pisortap tupaallaqaluni paasigamiuk jakkitariinnik suli tallimanik tunissutitut ilavai. Qatanngut alla karsimut alersinik, aaqqatinik qungasequtinillu pisisimavoq. Pisiai sumut atugassaanersut paasigamiuk pisiniarfiup piginnittaata atisat attariit nutaat 30-t attariit marluinnaat akiinik akilersillugit neqeroorutigisimavai. Pisiniarfimmi pisortaasoq kamippannik kamippannillu takisuunik nutaanik 100-nik tunissuteqarsimavoq.

Atisat tamarmik immikkoortortaqarfimmukaassorneqarput, tassanilu immikkoortiterneqarlutillu poortorneqarlutillu nassiussuunneqarput. Atisat — usisaassuarnut 40-nut naammattut — Betelimi inissapilorujussuaq ulikkaarsimavaat! Qatanngutit angutit arnallu sapaatit-akunnerini arlalinni angutit atisaannik, arnat atisaannik meeqqallu atisaannik immikkoortiteripput karsinullu poortorlugit.  Biilit usisaatit assigiinngitsut 15-it Ruslandimut, Ukrainemut Estlandimullu atisanik isumannaatsumik assartuipput.

Qatanngut Peqatigiiffiup biilianik usisaammik arfineq-pingasoriarluni Sovjetunioniusimasumut ingerlatsisimasoq oqarpoq: „Apuunnitsinni qatanngutitsinnit ilassineqarnerput akissarsiaavoq nuanningaartoq. Killitsinnaqisumik eqitaarlutalu kunissortarpaatigut, naallu pigisakikkaluaqalutik kristumiutut tunisiumatussutsimik ilinniagassamik asseqanngitsumik uagutsinnut tunissuteqarput.“

Finland

Naak Finlandimi suliffissaqarniarnikkut aningaasatigullu ajornartorsiorneqaraluaqisoq taavani qatanngutit 18.000-it missaanniittut qatanngutiminnik Sovjetunioniusimasumiittunik ikiuinissaminnut piumassuseqaqaat. Inuussutissanik 58 tonsinik karsini 4850-iniittunik Sankt Petersborgimut (Ruslandimi), Estlndimut, Letlandimut, Litauenimut Kaliningradimullu (Ruslandimi) nassiussipput. Biilinilu usisaatini inissaq sinneruttoq 12 kubikmeterimut atisanik ulikkaaruserpaat. Kiisalu biilit biilillu usisaatillit atornikut 25-t Naalagaaffiup sulineranut tunissutigineqarput.

Inuussutissanik pissarsisut ilagaat Sankt Petersborgip ilaani Slantimi ilagiit 14-inik oqaluussisartullit. Pissarsiaminnik pingaartitsinertik allakkaminni ersersippaat: „Ilagiitsinni qatanngutinik arnanik utoqqarnik qulinik ilaqarpugut. Ilarpassuavut napparsimaqaat nerisassarsiniarlutillu tunuleriaani nalunaaquttap-akunnerpassuini utaqqisinnaanatik. Ataatattali qilammiusup ulluni ajornakusoortuni makkunani nikallunnginnissarput isumagaa uummativullu nuannaarnermik ulikkaarlugit. Atuaqqissaartitsinerit 43-t ingerlattarpavut.“ Qatanngut arnaq Sankt Petersborgimeersoq poortugaq ikiuutisiani tigugamiguk killitsingaarami ammannginnerani nalunaaquttap-akunnerini marlunni qiaqqaarallarsimavoq.

Danmark

Danmarkimi Jehovap nalunaajaasuiniit 16.000-init inuussutissat 64 tonsiusut karsini 4200-niittut, atisat pitsaasut karsit 4600-t kamippaallu nutaat 2269-it usisaatit 19-eriarlugit Ukrainemut assartorneqarput. Qatanngutip Tysklandimiittup biilit usisaatit tallimat immikkoortortaqarfimmut atukkiussimavai, kingornagullu qatanngutinut Ukrainemiittunut tunissutigineqarput. Biilimik ingerlatitsisut ilaat angerlamut apuukkami oqarpoq: „Paasivarput tunniussatsinnit annertuneroqisumik angerlaassaqarluta. Ukrainemi qatanngutitta asannissusiata ikiuukkumassusiatalu uppernerput nakussatseqaa.“

Biilinik ingerlatitsisut Sovjetunioniusimasumi aqqusernit sinaanni ujajaanianut mianersortariaqarsimapput. Qallunaat biilii usisaatit taavani ingerlaarnissaat ullunik marlussunnik sioqqullugu aqqutissaanni ujajaaniartoqarsimavoq. Biilit usisaatit ingerlaaqatigiit tallimat ikiuiniaqatigiinnit allaneersut inuussutissanik usillutik ingerlaartillutik ujajaanianit qulimiguulimmeersunit eqqarasuartartunillu aallaasilinnit unitsinneqarsimapput. Ujajaaniat biilit usisaatit tallimat tamaasa tigusimavaat, biilimillu ingerlatitsisut aqqusernup sinaanut qimaannarsimallugit. Naak tamakku aarlerinarsinnaagaluartut taamaattoq qallunaat immikkoortortaqarfiannit nassiussat qatanngutinut apuulluarneqarput. Ingerlatitsisut ilaata allagannguaq ilungersortumik tuluttut allanniarneqarsimasoq angerlamut apuuppaa: „Asasavut qatanngutivut angutit arnallu qallunaat. Ikiuutisi tiguavut. Jehovap akilerilisi.“

Holland

Hollandimi immikkoortortaqarfimmit inuussutissat poortukkat 2600-t 52 tonsit nassiunneqarput. Biilinit usisaatinit ingerlaaqatigiinnit immikkoortunit marlunnit Ukrainemut assartorneqarput. Tamatigut biilit usisaatit arfinillit Ukrainemut qimaannarneqartarput, Tysklandimit qatanngutinit Kangiani  Naalagaaffiup sulineranut tunissutaammata. Inuussutissat amerlanersaat Ukrainemi qatanngutinit Moskvamut, Sibiriamut allanullu pisariaqartitsiffiunerusunut nassiussuunneqarput. Aamma 736 kubikmeterimut atisat kamippaallu qatanngutinit Hollandimiunit nassiunneqarput. Biilinit usisaatinit ingerlaaqatigiinnit 11-nit inuinnaat biilianit ataatsimit ingerlaqatigineqartunit Ukrainemi Lvivimukaanneqarput.

Tysklandikkoorlutik Polenikkoorlutillu sivisuumik ingerlaareerlutik ingerlaaqatigiit Ukrainep ilanngaserisoqarfia imaaliallaannaq qaangerpaat, ualikkullu nalunaaqutaq pingasunut Lvivip illoqarfiata ilaa angullugu. Ingerlatitsisut ima nalunaaruteqarput: „Piffissap sivikitsuinnaap ingerlanerani qatanngutit angutit 140-t usingiaaqataajartorlutik takkupput. Qatanngutit maniguuttut takku Jehovamik tunaartarinninnertik ersersippaat aallartinnginnerminni qinoqatigiillutik. Naammassigamik katersuuteqqipput Jehova qutsaviginiarlugu. Qatanngutit taavanimiut iluarusutsilluta pimininnguaminnik inoroorsaarfigereeramisigut aqqusinersuarmut qaniorpaatigut inuulluaqqunnginnitsinnilu aqqusernup sinaani qinoqatigiillutik.

Angerlamut aqqussuani sivisuumi kingumut qiviarluni eqqarsaatigisassarpassuaqarpoq — Tysklandimi, Polenimi Lvivimilu qatanngutit inoroorsaassusiat, uppissusiat nukittooq qinunissamillu pingaartitsissusiat, naak pissakikkaluarlutik uagutsinnik inissaqartitsillutillu nerisitsisarneri, ataasioqatigiissusiat qanimullu ataqatigiissusiat, kiisalu qujamasussusiat. Aamma eqqarsaatigaavut nunatsinni qatanngutivut angutit arnallu tunisiumatungaarlutik ikiuisimasut.“

Schweiz

Schweizimi immikkoortortaqarfiup nalunaarusiani Jâko 2:15, 16 issuarlugu aallartippaa: ’Qatannguteqarussi angummilluunniit arnamilluunniit tamaqanngitsunik ullormut neqissanik ajorsartunik, arlassilu oqarfigippagit: „Eqqissillusi aallaritsi, kissassarlusilu qaarsillarsarniaritsi,“ timaasalu iluaqutissaannik tuninagit, sumut iluaqutaava?’ Nalunaarusiaq nangippoq: „Jehovap Nalunaajaasuisa  Siulersuisoqatigiivisa qatanngutitsinnik pissakilliortunik timip piisigut ikiuinissatsinnik kajumissaarmatigut allassimaffik taanna eqqaavarput.

Ingerlaannaq tamarmik ulapputilerput! Ullut marluinnaat qaangiuttut inuussutissat poortukkani 600-niittut 12 tonsit biilinik usisaatinik Tysklandimit Ukrainemi Naalagaaffiup sulineranut tunissutaasunik Ukrainemut aallarunneqarput. Apuulluarneqarsimasut tusaratsigu maani qatanngutit tamarmik nuannaaqaat. Taamaalinerani ilagiit atisanik katersuersuataarput, erniinnarlu immikkoortortaqarfik karsinik, kuffertinik pooqattanillu ulikkaarluinnarneqarpoq! Aamma karsini meeqqat atisaannik imalinniipput Schweizimiut meerartaasa pinnguaat avannaarsuani ikinngutiminnut ilisarisimanngisaminnut nassiussaat. Sukkulaatit ikinngitsut atisat akorninut iliorarneqarsimapput.“

Tamakkorpassuilli qanoq ililluni assartorneqassappat? Nalunaarusiami allassimavoq: „Frankrigimi immikkoortortaqarfimmit ikiorserneqarpugut, biilinik usisaatinik marlunnik ingerlatitsisunillu sisamanik atukkerneqarluta. Aamma maani immikkoortortarfitta biilia usisaatilik allallu sisamat qatanngutitsinnit maanimiunit pigineqartut atorlugit Ukrainemut nassiussassat 72 tonsit assartorneqarput.“ Ingerlaaqatigiit ataatsimut 150 meterinik takitigisut Lvivimi peqqumaasivimmut apuulluarput, qatanngutinit usingiaajartortunit hundredet missaanniittunit utaqqineqarlutik. Usisaatinik ingerlatitsisut oqaluttuarput oqaatsitigut paaseqatigiissinnaannginertik akornutaanngitsoq qatanngutit tikitamik kiinaat qujamasuppalungaarmata.

Østrig

Qatanngutit Østrigimiut inuussutissanik 48,5 tonsinik, atisanik karsinik 5114-inik kamippannillu 6700-inik Lvivimut Usjgorodimullu Ukrainemiittunut nassiussipput. Aammalu nerisassanik 7 tonsinik, atisanik karsinik 1418-inik kamippannillu 465-inik Beogradimut, Mostarimut, Osijekimut, Sarajevomut Zagrebimullu Jugoslaviaasimasumiittunut nassiussipput. Immikkoortortaqarfimmit nalunaarusiami allassimavoq: „Biilit usisaatit 12-it aallartitatta 34.000 kilometerit ingerlavigaat. Usisaatit amerlanersaat qatanngutip erneratalu biileerniarfiutillit isumagaat.“

Atisanik katersuiniarneq pillugu nalunaarusiami allassimavoq: „Ataatsimeersuartarfik katersukkanik ataatsimoortitsivittut qitiusutut atorparput. Usit tulleriiaaginnaviit inissaarunnissaata tungaanut tikiussorneqarput. Mosesip nalaani pisimasutut qatanngutivut qinnuigisariaqarsimavavut nassuiussuiunnaaginnaqqullugit. (2 Moses 36:6) Allaat avataaneersut aningaasanik tunissuteqarput, namminneq oqarnerattut ’nalunnginnamikku taamaalillutik tunissutitik pisariaqartitsisunut apuutissasut’. Aamma silamiut suliffeqarfiinit papkassinik akeqanngitsunik tunineqarpugut.“ Qatanngutit angutit arnallu immikkoortiterillutillu poortueqataasut qulingiluaniit 80-inut ukioqarput. Allaat qilernerusanik ilullinillu jakkinut qarlittariinnut tulluuttussarsiortarput.

Nalunaarusiaq nangippoq: „Østrigimi oqartussaasut killeqarfimmilu oqartussaasut ikiuukkumasorujussuupput, assartuinerlu sapinngisamik ajornakusuunngitsumik ingerlanneqarniassammat pappiaqqanik pisariaqartunik ikiorsiisarlutik.“

Italia

Romamit nerisassat 188 tonsit biilinik usisaatinik ingerlaaqatigiinnik Østrigekkoorluni, Tjekkoslovakiakkoorluni Polenikkoorlunilu Sovjetunioniusimasumukaanneqarput. Ingerlaaqatigiinni tamani arfinilinnik biilinik ingerlatitsisoqarpoq, ataatsimik mekanikereqarluni, ataatsimik autoelektrikereqarluni, ataatsimik oqalutseqarluni, ataatsimik nassiussanik aaqqissuillunilu ingerlatitsisartoqarluni, ataatsimik igasoqarluni, ataatsimik nakorsaqarluni, ingerlaaqatigiinnik siulersuisoq biilimik jeepertoq kiisalu qatanngut ataaseq initalimmik biilertoq.

 Inuussutissat nioqquteqartartunit assigiinngitsunit arfineq-marlunnit pisiarineqarsimapput. Immikkoortortaqarfik allappoq: „Niuerniarfitta tusaramikku pisiavut sumut atorneqassasut ilaat tunissuteqarumapput. Nioqquteqartartut silamiut pastanik qaqorteqqasunillu kilonik hundredelinik arlalinnik oqimaatsigisunik kiisalu papkassinik tunissuteqarput. Ilaasa biilit usisaatit assakaasuinut kalunnernik aputikkoorutinik tunivaatigut aningaasanilluunniit tunissuteqarlutik.

Italiami qatanngutit ikiuinissaminnut periarfissaq tamanna nuannaarutigeqaat. Aamma meeqqat tunissuteqarusussimapput. Nukappiaraq tallimanik ukiulik aningaasamik anginngitsunnguamik nassiussisimavoq, neriullunigooq  ’qillertuusamut ammassassuarnik imalimmut angingaarami qilammut apissittumut’ Ruslandimi qatanngutit pissaannut naammassasoq. Niviarsiaraq atuarfimmi karakterigissaarnini pillugu aatakkuminit aningaasanik tunisissimavoq angajoqqaaminut tunissutissarsiutissaminik. ’Kisianni,’ niviarsiaraq allappoq, ’nalunngilara qatanngutima ilarpassui uattulli nerisagissaartiginngitsut, taamaattumillu eqqarsarlunga angajoqqaannut tunissutigisinnaasara pitsaanerpaaq tassaasoq qatanngutinik ikiuineq.’ Niviarsiaraq aningaasamik angingaatsiartorsuarmik tunissutinut nakkaatitsivimmut ikisisimavoq. ’Neriuppunga karakterigissaartuassallunga, aningaasanik tunissuteqaqqinniassagama,’ niviarsiaraq oqarsimavoq. Immikkoortortaqarfiup nalunaarusiamini naggataatigut eqqaavai Ukrainemi qatanngutit allagarpassui qujaniutaasut, qatanngutit Italiamiut pingaartitsinerminnik ersersitsinerpassui ikiuutissanillu katersuinermut nassiussuinermullu atatillugu misigisarpassuit nuannersut killitsinnaqalutillu qiimmassaataaqalutillu ataasiussuseqalernaqisut.

Ataatsimeersuaqataasorpassuarnut nerisassat

Jehovap Nalunaajaasuisa Sovjetunioniusimasumi ataatsimeersuarnerat nunanit tamalaanit peqataaffigineqartoq siulleq Kirov Stadionimi Sankt Petersborgimi Ruslandimiittumi junip 26-aniit 28-nut 1992-imi ingerlanneqarpoq. Ataatsimeersuarneq immikkut ittoq tamanna, „Qaammaqqusersuisut“-mik quleqataqartoq, inunnit 46.000-init nunanit 28-neersunit najuuffigineqarpoq. Tamanna ’qatanngutigiinnik tamanik’ kristumiutut asanninnermik ersersitsinissamut periarfissaasimavoq. — 1 Pîtruse 2:17, (NV).

Nerisassat tonsit arlallit Danmarkimit, Finlandimit, Sverigemit Europallu kitaani nunanit allaneersut ataatsimeersuaqataasunut USSR-iusimasumeersunut tuusintilikkuutaanut akeqanngitsumik agguaanneqarput ataatsimeersuarnermi nerisassaattut. Aamma ataatsimeersuarneq naammassimmat angerlalermata aqqutaani nerisassaannik taqusserneqarput.

Nalunaarusiani tamakkunani erserpoq tunisiumatussuseq sammivimmut ataasiinnarmut, kangimuinnaq samminngitsoq. Tassami iluamik oqaatigalugu taartigeeqatigiinneqarpoq. Inuussutissat atisallu kangiamiunut tunissutigineqarput, kitaamiunullu tunissutaapput asanninnermik ersersitsinerit killitsinnartut misigisallu uppernikkut nakussatsinnartut Jehovap kiffaasa tuusintilikkuutaat ukiuni qulikkuutaani naqisimaneqarlutillu annikilliortitaasarsimasut akornanni nikallujuissutsimut aalajaassutsimullu takussutissaasut. Qatanngutigiit kangianiittut kitaaniittullu tamarmik Jesusip oqaasiisa uku ilumuussusiat misigisimavaat: ’Tunisineq tigusinermit pilluarnarneruvoq.’ — apustilit suliait 20:35. (wD 1/2 93)

[Qupp. 27-mi nunap assinga]

1. Finlandimit: Sankt Petersborg, Rusland; Tallinn aamma Tartu, Estland; Riga, Letland; Vilnius aamma Kaunas, Litauen; Kaliningrad, Rusland; Petrosavodsk, Karelen

2. Hollandimit: Lviv, Ukraine

3. Sverigemit: Sankt Petersborg, Rusland; Lviv, Ukraine; Nevinnominsk, Rusland

4. Danmarkimit: Sankt Petersborg, Rusland; Lviv, Ukraine

5. Østrigemit: Lviv, Ukraine; Beograd, Mostar, Osijek, Sarajevo, Zagreb (Jugoslaviaasimasumi)

6. Schweizimit: Lviv, Ukraine

7. Italiamit: Lviv, Ukraine

[Qupp. 29-mi assiliartat]

Atisat karsini, Sverigemi immikkoortortaqarfimmi

Ikiuutissanik usilersorneq

Inuussutissat poortukkap ataatsip imai

Baconit skinkellu Danmarkimit

Ingerlaaqatigiit: usisaassuit 11-t biililu ataaseq

Poortukkat kuffertillu Østrigimi immikkoortortaqarfimmi

Usisaassuaq Lvivimi Ukrainemiittumi usingiarneqartoq