Kristumiut siulliit silarsuarlu

UKIUT 2000-t missaat matuma siorna Kangiani Qiterlermi nuannernerpaamik pisoqarsimavoq. Guutip ernituata qilak qimassimavaa ukiualunni inuiaat akornanni inuussalluni. Inuit amerlanersaasa qanoq qisuariarfigaat? Apustili Johannes ima akivoq: ’Silarsuarmiippoq taanna [Jesus], silarsuarlu taassumuuna pinngorpoq, silamiulli ilisarinngilaat. Pigisaminut [Israelimut] pigaluarpoq, pigisaasali ilassinngilaat.’ — Juánase 1:10, 11.

Silarsuup Jesus, Guutip ernera, ilassinngilaa. Sooq? Jesusip pissutaasut ilaat eqqartorpaa ima oqarami: ’Silamiut . . . uumissorpaannga suliaat ajortuusut nalunaajaatigisarakkit.’ (Juánase 7:7) Naggataatigut silamiut taakkua — juutit upperisarsiornikkut siuttuisa ilaasa, kunngi Edomimiu naalakkersuisorlu Romamiu aqqutigalugit — Jesus toqussimavaat. (Lúkarse 22:66–23:25; apustilit suliait 3:14, 15; 4:24-28) Jesusimmi malinnittai? Silamiunit taakku akueriumaneqarnerunerpat? Naamik. Toqunissani sioqqullugu Jesusip ima mianersoqqusimavai: ’Silamiut ilagigunisi pisik asaqqajarpaat;  ilaginnginnamisili, uangali silamiunit qinerassi, taamaattumik silamiut uumissorpaasi.’ — Juánase 15:19.

Apustilit nalaanni

Jesusip oqaasii ilumoortuupput. Sapaatit-akunneri ikittuinnaat toqunerata kingorna apustilii parnaarunneqarlutillu, sioorasaarneqarlutillu unatarneqarput. (apustilit suliait 4:1-3; 5:17, 18, 40) Tamatuma kinguninnguani Stefanus ilungersortoq juutit eqqartuussisuunerinut, Sanhedrinimut, pisinneqarpoq ujaqqanillu milloorneqarluni toqutaalluni. (apustilit suliait 6:8-12; 7:54, 57, 58) Tamatuma kingorna kunngi Herodes Agrippa I-p apustili Jakob toqutsippaa. (apustilit suliait 12:1, 2) Paulus ajoqersuiartorluni angalanermini juutit Guutimik nalusut akornanni najugallit kajumissaarinerisigut malersorneqartarpoq. — apustilit suliait 13:50; 14:2, 19.

Kristumiut siulliit akerlilersugaaneq tamanna qanoq qisuariarfigaat? Siusissukkut upperisarsiornikkut siuttut apustilit inertermatigik Jesusip aqqa tunngavigalugu oqaluusseqqunagit, apustilit ima akipput: ’Guuti inunnit naalattariaqarneruvoq.’ (apustilit suliait 4:19, 20; 5:29) Akerlilersorneqaleraangamik taama isumaqartuaannarput. Taamaattoq apustili Paulusip kristumiut Romamiittut siunnersorpai ’oqartussaasunut qulliunerusunut naalattooqqullugit’. Aamma ima siunnersuivoq: ’Ajornanngippat sapinngisassinnik inuit tamaasa eqqissiveqatiginiarsigik.’ (Rûmamiut 12:18; 13:1, NV) Taamaattumik kristumiut siulliit oqimaaqatigiissitsiniarnermik artornartumik atatitsiniartuartariaqarsimapput. Guuti Naalakkamissut pingaarnerpaatut naalappaat. Tamannalu ilutigalugu naalakkersuisunut oqartussaasunut naalatsigitipput inuillu tamaasa eqqisseqatiginiarlugit.

Romamiut naalagaanerata nalaani kristumiut

Ukiuni hundredelinni siullerni Romamiut naalagaaffianni kristumiut qularnanngitsumik iluaqutigisimavaat Pax Romana, imaluunniit eqqissineq Romamiut sakkutoorpassuinit atatinneqartoq. Inatsisitigut allatigullu aaqqissuussatigut aalajaatsumik ingerlatitsineq, aqqusernit pitsaasut aamma immakkut angalanerit pissutsinut naleqqiullugit isumannaatsut tamarmik kristumiussutsip siammarnissaanut periarfissaqarluartitsisimapput. Kristumiut siulliit qularnanngitsumik paasivaat innuttaaqatigiit qujassutissaqarfigalugit Jesusillu peqqussutaa manna eqqaamallugu: ’Kaasari tunisiuk kaasarip pissaanik.’ (Mákorse 12:17) Justinus Martyrip Romamiut kaasariat Antoninus Pius (138-161 u.n.k.) allaffigisimavaa kristumiut ’inunnit allanit kajuminnerullutik’ akileraartartut. (Justinos Martyr’s Forsvarsskrift for Kristendommen, kapitali 17) Ukiumi 197-imi u.n.k. Tertullianip Romamiut naalakkersuisui oqaluttuuppai akileraaruserisut „kristumiunut qujassutissaqartut“ peqqissaartumik akileraartarmata. (Tertullians forsvarsskrift for de kristne, kapitali 42) Ilaatigut taamaaliorlutik Paulusip oqartussaasunut qulliunerusunut naalannissamik siunnersuutaa malippaat.

Kiisalu kristumiut siulliit kristumiutut najoqqutassatik naapertorlugit sapinngisamik inoqatitik eqqisseqatiginiartarpaat. Tamannali imaannaanngilaq. Silarsuaq avatangiisiat ileqqorlunnermik ulikkaarpoq grækerillu Romamiullu guutipilussiornerat, aammalu kaasarisiorneq tamatumunnga ilannguteqqammersoq, atugaangaarput. Romamiut Guutimik nalusut upperisarsiornerat tassaanerusimavoq upperisarsiorneq naalagaaffimmit atuutsitaasoq, taamaattumillu upperisarsiornermut tamatumunnga ilaajumanngitsut naalagaaffiup akeraasut isigineqarsinnaapput. Tamanna kristumiunut qanoq kinguneqarpa?

Professori E. G. Hardy Oxfordimeersoq ima allassimavoq: „Tertullianip kristumiumut peqqissaarniartumut  ajornartorsiuterpassuit, tassa ileqqut guutipilussiornermut attuumassutillit, eqqartorpai: assersuutigalugu isumaqatigiissutissianut tunngatillugu uppernarsaaneq, nalliuttorsiornerni matunik qaammarsaaneq taamatullu, Guutimik nalusut upperisarsiorneranni pissusilersuutit tamaasa, timersornikkut unamminerit cirkusilu, silamiorpaluttumik [tassa Guutimik nalusuussutsimut tunngasumik] atuakkiornermik ilinniartitsisarneq, sakkutuujuneq naalagaaffimmilu atorfeqarneq.“ — Christianity and the Roman Government.

Aap, kristumiut upperisaannik killuussinaveersaarluni Romamiut naalagaaffianni inuuniarneq artornarsimaqaaq. Atuakkiortoq Frankrigimiu katuuliusoq A. Hamman ima allassimavoq: „Qanoq iliuuseqarniaraanni kisianniuna guutimik naammattorsilluni. Kristumiut isummernertik pissutigalugu ullut tamaasa ajornartorsiortitaasarput; innuttaaqatigiit avammut killinganni inuusariaqarput . . . Angerlarsimaffimmi, aqqusinerni niueriartortarfimmilu ajornartorsiutit pisarput . . . Kristumiu Romamiutut innuttaagaluaruni innuttaanngikkaluaruniluunniit naalaffik inuusaliarluunniit saneqqukkaangamiuk nasaartartussaasimavoq. Qanoq ililluni malugineqarani taamaaliunngitsoorsinnaava, aammali qanoq ililluni guutipilunnut pallorfiginninngikkaluarluni taamaaliorsinnaava? Inuussutissarsiornerup iluani sulisuuguni aningaasanillu atortariaqarluni atukkiussisumut guutit aqqi tunaaralugit uppernarsaasussaasimavoq. . . . Naalagaaffimmi atorfinippat pilliinissaa naatsorsuutigineqartarpoq. Sakkutuunngussaguni qanoq ililluni upernarsaaneq sakkutuujunermilu pissusilersuutit ingalassimasinnaassavai?“ — La vie quotidienne des premiers chrétiens (95-197) (Ukiuni 95-197 u.n.k. kristumiut siulliit ulluinnarni inuunerat)

Innuttaalluaraluarlutik peqqarniitsuliorfigineqartut

Ukiumi 60-imi 61-imiluunniit u.n.k. Paulus Romami kaasari Neromit eqqartuunneqarnissaminik utaqqitillugu juutit siuttui kristumiut siulliit pillugit ima oqarsimapput: ’Immikkoorniaqatigiit taakku tamaginni assortorneqartut ilisimavavut.’ (apustilit suliait 28:22) Oqaluttuarisaanerup uppernarsarpaa kristumiut akerlilersorneqartarsimasut — naapertuilluanngitsumilli. Atuakkiamini The Rise of Christianity E. W. Barnes ima eqqartuivoq: „Kristumiussutsip allagaataani pisoqaanerusuni aalajangiisussaasuni kristumiut ilagiissaat ileqqorissaartutut inatsisinullu naalalluartutut allaatigineqarput. Kristumiut innuttaajumapput pitsaasut unneqqarissullu. Guutimik nalusut ileqqupilui assuarnartuliornerilu nigortarpaat. Inuunerminni sanilitut qanilaartuuniartarput ikinngutitullu ilumoorniartarlutik. Silatusaartooqqusaallutillu eqqiasuitsooqqusaallutillu minguitsumik inooqqusaapput. Ajortunngorsimasut inuunerluttullu akornanni inuugaluarlutik najoqqutassatik maleruaraangamikkik peqqusersuillutillu ilumoortuujuartarput. Kinguaassiuutitigut qutsissunik ileqqussaqarput: aappariinneq ataqqineqartarpoq ilaqutariittullu inuuneq minguitsuutinneqartarluni. Taama ileqqorissuseqartigigamik tassaasinnaanavianngillat innuttaasut ajornakusoortut. Taamaakkaluartoq narrugineqartuarlutillu, peqqarniitsuliorfigineqartuarlutillu uumigineqartuarsimapput.“

Soorlu silamiut Jesus paasisimanngikkaat kristumiuttaaq paasisinnaanngilaat uumissorlugillu. Taakkua kaasari Guutimillu nalusut guutigisaat guutisiorfigiumannginnamikkik guutimik upperisaqanngitsutut pasillerneqartarput. Ajunaarneqaraangat guutinik kamatsitsinerarlugit pasillerneqartarput. Isiginnaagassiat kanngunartuliornermik imallit sakkuaattartulluunniit aavinnaasumik unamminerat najuuffigiumannginnamikkik innuttaaqatigiinnut akerliusutut isigineqartarput, allaat ’inuiaat akeraat’-tut taaneqartarlutik. Assortuisut oqartarput kristumiut ’immikkoorniaqatigiit’ ilaqutariit avissaartittaraat taamaalillutillu innuttaaqatigiit allanngujuissusiannut aarlerinartuullutik. Tertullianip eqqartorpaa uiusut kristumiuunngitsut ilaasa nuliamik kristumiunngornissaannit allasiornissaat piumanerugaat.

Kristumiut isornartorsiorneqartarput naartuersittarnermut taamanikkut nalinginnaasorujussuusumut akerliummata. Taamaattoq akeraasa meeqqanik toqoraanerarlugit pasillertarpaat. Oqaatiginiartarpaat kristumiut ataatsimiinnerminni meeqqat pilliutaasut aavat  imertaraat. Aammali akeraasa pinngitsaaliniartarpaat pølsit aammik akullit nereqqullugit, nalunngikkaluarlugu taamaaliorneq nalunngeqatiginnissusiannut akerliusoq. Taamaalillutik assortuisut taakkua namminneq pasilliutitik assortorpaat. — Tertullians forsvarsskrift for de kristne, kapitali 9.

Immikkoorniaqatigiittut nutaatut asissugaasut

Oqaluttuarisaanermik ilisimatooq Kenneth Scott Latourette ima allassimavoq: „Kristumiussuseq aamma unammillertiminut [juutiussutsimut grækerillu Romamiullu upperisarsiornerannut] naleqqiulluni nutaaliaasutut pasillerneqarlunilu illaruaatigineqartarpoq.“ (A History of the Expansion of Christianity, Atuagaq 1, qupperneq 131) Ukiut 100-kkut aallartilerneranni oqaluttuarisaanermik ilisimatuup Romamiup Svetoniusip kristumiussuseq „upperisapalaaq nutaaq ajortoq“-mik taasimavaa. Tertullianip uppernarsarpaa taaguut kristumiu allaat uumigineqartartoq kristumiullu tassaasut upperisarsioqatigiit iluarisaanngitsut. Robert M. Grantip Romamiut naalagaaffiata ukiuni 100-kkunni kristumiunik isiginninninera eqqartorpaa ima allassimagami: „Isuma tunngaviusoq tassaavoq kristumiussuseq upperisaasoq pisariaqanngitsoq, immaqalu allaat ajoqutaannaasoq.“ — Early Christianity and Society.

Sukannerniakujuttumik peqatissarsiortutut pasillerneqartut

Atuakkiamini Les premiers siècles de l’Eglise (Ukiuni hundrelikkuutaani siullerni ilagiit) Sorbonnemi professoriusoq Jean Bernardi ima allassimavoq: „[Kristumiut] sumiluunniit kikkunulluunniit oqaluussisussaasimapput. Aqqusinerni pingaarnerni illoqarfinnilu, niueriartortarfinni angerlarsimaffinnilu — tikilluaqqusisunut tikilluaqqusinngitsunullu. Piitsunut aamma pisoorsuarnut pigisaminnik erloqisitaasunut tamanut. Nuimanngitsunut aamma Romamiut naalagaaffiata nunaataani naalagaasunut . . . Nunakkut immakkullu angalaartariaqarput, nunarsuup isua tikivillugu.“

Taamaaliorsimappat? Ilaana. Professorip Léon Homop eqqartorpaa inuit amerlanerit kristumiut siulliit iluarinngikkaat „tamaviaarlutik peqatissarsiortarmata“. Professori Latourette oqarsimavoq juutit ajoqersuerusussuseerussimasut, „kristumiulli ajoqersuerusussuseqaqaat taamaattumillu narraffigineqartarlutik.“

Ukiuni 100-kkunni ilisimaqqissaarniartup Romamiu Celsusip kristumiut oqaluusseriaasii isornartorsiorpai. Oqarpoq kristumiussuseq ilisimanngitsunut upperisaasoq ’sianiitsullu, inussiaasut, arnat meeraaqqallu kisimik uppertunngorsinnaasut’. Kristumiut pasillerpai inuit „uppiasut“ sunnernerarlugit, „eqqarsaqqunagit uppeqqullugit“. Oqarpoq ajoqersukkat nutaat ima oqarfigineqartartut: „Aperissanngilatit; uppiinnarit.“ Kisianni Origenes naapertussagaanni Celsusip nammineq miserratigisimanngilaa „inuinnaat kisimiunngitsoq Jesusip ajoqersuutaanut siulersorneqarlutik upperisarsiornera akuerisimagaat“.

Ilagiit assigiinngitsut suleqatigiinnerat pinnagu

Kristumiut siulliit aamma isornartorsiorneqartarsimapput Guutimik ilumoortutuamik sallusuissut pigineraramikku. Ilagiit assigiinngitsut suleqatigiinnerat imaluunniit upperisanik akuleriissitsineq akueriumanngilaat. Latourette ima allassimavoq: „Upperisarsiornerit amerlanerit taamanikkut piusut assiginagit [kristumiut] upperisarsiornernik allanik assortuisuupput. . . . Guutisiornerit allat annertuumik akaarinninnerannut akerliullutik oqartarput namminneq sallusuissutituaq pigalugu.“

Ukiumi 202-mi u.n.k. kaasari Septimius Severus aalajangiivoq kristumiut ajoqersuganngortitsiortoqqusaajunnaarlugit. Tamatumali upperisartik  pillugu nalunaajaanerat unitsissinnaanngilaa. Inernera Latourettep allaatigaa: „[Kristumiut siulliit] Guutimik nalusuussuseq taamanikkullu innuttaaqatigiinnut ileqqulersuutinullu ileqqunut nalinginnaasunut tunngasut akueriinnarumannginnamikkik, ataqatigiinneq aaqqissuussaanerlu innuttaaqatigiinnut akerliusut ineriartortissimavaat. Kristumiunngorniarlutik silarsuarmut ilaajunnaartariaqaramik ima upperluartigisariaqarput malersugaanissamut nakussatsissinnaallutik ajoqersuganngortitsinissamullu ilungersorsinnaallutik.“

Oqaluttuarisaanerup takutilluarpaa kristumiut siulliit amerlanertigut innuttaasut pitsaasut inoqatiminnik tamanik eqqisseqatiginninniartut, taamaattorli ’silamiut ilaginagit’. (Juánase 15:19) Oqartussaasunik ataqqinnittuupput. Kaasarilli inertermatik oqaluusseqqunatik allamik iliorsinnaanngillat oqaluussiuarlutilli. Inuit allat tamaasa eqqisseqatiginiartarpaat kisianni ileqqussanik najoqqutassat guutipilussiornerlu eqqarsaatigalugit eqqortuusup akerlianut akuersiinnarumanatik. Taamaattumik Kristusip siulittuutigisimasaatut narrugineqartarlutillu, peqqarniitsuliorfigineqartarlutillu uumigineqartarlutillu malersorneqartarput. — Juánase 16:33.

Silarsuarmit immikkoortuarpat? Imaluunniit piffissap ingerlanerani kristumiuunerartut ilaat allamik isumaqalersarpat? (wD 1/7 93)

[Qupp. 4-mi issuagaq]

„Kristumiussuseq aamma unammillertiminut naleqqiulluni nutaaliaasutut pasillerneqarlunilu illuaruaatigineqartarpoq.“

[Qupp. 6-mi issuagaq]

„Kristumiut isummernertik pissutigalugu ullut tamaasa ajornartorsiortitaasarput; innuttaaqatigiit avammut killinganni inuusariaqarput.“

[Qupp. 3-mi assiliartaq]

Kristumiut Romamiut kaasariat guutigisaallu guutisiorfigiumannginnamikkik guutiitsuunerarneqarput

[Suminngaanneernera]

Museo della Civiltà Romana, Roma

[Qupp. 7-mi assiliartaq]

Kristumiut ukiuni hundredelinni siullerni inuusut tusaamasaapput ilungersorlutik Naalagaaffimmik oqaluussisartuugamik

 [Qupp. 2-mi suminngaanneernera]

Saqqaa: Alinari/Art Resource, N.Y.