Sermip innerullu nunaanni oqaluussineq

ISLAND Atlantikumi avannarlermi Amerikap avannarliup Europallu akornata qeqqani ippoq. Qaasuitsup killingata kujatinnguaniippoq, Golfstrømmilli kissarnera pissutigalugu ilimagisamik kianneruvoq. Island sermip innerullu nunaannik taaneqartarsimavoq, Europami sermeqqortunersaanera nunarsuarmilu qaqqai anitsisartuunerpaajuneri pissutigalugit. Puilasullu kissartorpassuit ikuallassaateqarfiusut innernillu anitsisartut kissartunik aalartitsineri ikuallassaatillu gasitai nalunngilluarneqarput.

Europami qeqertat annersaasa tulliani innuttaasut 260.000 vikingit kinguaraat, ukiut 1100-it sinnerlugit matuma siornagut tassunga nunasisimasut. Islandimiut oqaasii itsaq vikingit nalaanni Skandinaviamiut oqaasii assigingajappaat. Islandimiut oqaluttuaatiminnik, ukiuni 1200-kkunniunerusumi allataasunik, atuarumatuujugamik oqaasii allanngunngingajassimapput.

Ukiuni 1500-kkunni Biibili Islandimiutut nutserneqartalerpoq. „Testamentitaaq“ 1540-mi Biibililu tamakkerluni 1584-imi saqqummerpoq. Inuit 90 procentii sinnerlugit Lutherikkut ilagiinnut, naalagaaffiup tapersersugaanut, ilaasortaapput. Naak angerlarsimaffiit tamangajammik Biibiliuteqaraluartut ikittut upperaat Guutip oqaaserigaa. Islandimiut amerlanersaat upperisarsiortunut paqumigisaqanngillat amerlanertigullu namminerisaminnik isumaliortuullutik.

Tusagassaq nuannersoq Islandimut annguttoq

Islandimiut Naalagaaffik pillugu tusagassamik nuannersumik tusaqqaartut Canadami najugaqarsimapput. Taakkua ilagaat Georg Fjölnir Lindal. Angajoqqaavi Islandimiuusimapput Islandimiutullu oqalussinnaalluni. Inuunini Jehovamut tunniussimatsiaannarlugu, piffissani tamaat atorlugu tusagassamik nuannersumik oqaluussisartunngorsimavoq. 1929-mi, 40-nik ukioqarluni, tusagassaq nuannersoq sermip innerullu nunaannut anguppaa.

Inummut ataatsimut suliassaq angeqaaq! Island avannaaniit kujammut 320 kilometerinik kangianiillu kitaanut 500 kilometerinik isorartutigaaq.  Sineriaa kangerluit ilanngullugit 6400 kilometerinik isorartutigaaq. Taamanikkut iluamik aqquserneqanngilaq biileqanngingajallunilu nutaanerusunilluunniit angallateqarnani. Taamaakkaluartoq qatanngutip Lindalip ukiut qulit ingerlaneranni qeqertaq angalaffigalugu tamakkersimavaa atuakkallu tuusintilikkuutaat siaruartersimallugit. Sinerissakkut umiatsiamik angalasarsimavoq, nunaannarmilu hiistit marluk, ataaseq imminut ataaserlu atuagassianut pigisaminullu atortarsimavai.

Ukiut 18-ingajaat qatanngut Lindal Islandimi kisimi nalunaajaasuusimavoq. Sulilluaraluarluni, ukiuni taakkunani Naalaffimmik aalajangiussisumik takunngilaq. Kisimiinnera marsip 25-at 1947-mut killeqarpoq Napasuliaq Alapernaarsuiffiup Biibilimik Atuarfianit Gileadimit atuarsimasut siulliit tikimmata. Katersuinermi sulisussanik qinnuteqarnera Jehovap akimmagu nuannaarnera takorloorsinnaavat. (Matîuse 9:37, 38) Qatanngutip Lindalip Islandimi kiffartornini 1953-imi Canadamut uternissami tungaasnut ingerlappaa.

Katersuinermi sulisut amerlanerit

Ajoqersuiartortitat 1947-mi tikittut qatanngutaapput qallunaat marluk. Ukiut marluk qaangiuttut ajoqersuiartortut allat tikipput. Ikinngutit ikittut Islandimut nuussimasut oqaluusseqatigalugit atuagassiat tuusintilikkuutaat siaruartersimavaat. Islandimiut amerlanerit atuarumatuujupput, amerlanngitsulli tusagassaq nuannersoq qisuariarfigaat. Ukiut 27-t siaruarterereerlutik imerterereerlutillu, qatanngutit qasusuitsut suliatik inerititaqartilerpaat. 1956-imi arfineq-marluk nutaat Naalagaaffimmik aalajangiussipput inuunertillu Jehovamut tunniulluinnarlugu.

Ukiut qulit kingulliit ingerlaneranni Naalagaaffimmik oqaluussisartut marloriaammik amerlisimapput. Massakkut arfineq-marlunnik ilageeqarpoq ataatsimilu avinngarusimasumik immikkortoqarluni, tusagassamik nuannersumik oqaluussisartut katillugit 280-iupput. Qeqertaq angalaarfigeriartigu ilagiivilu tikeraarlugit.

Illoqarfiit pingaarnersaasa eqqaani

Qatanngutit angutit arnallu ukiorpassuarni qasusuillutik sulisimasut pilluaqqusaalluarsimapput. Maannakkut Reykjavíkimi, illoqarfiit pingaarnersaanni, marlunnik alliartortunik ilageeqarpoq. Rigssalimi, immikkoortortaqarfiup allaffiata ilaani, 1975-imi atoqqaartittumi ataatsimiittarput.

Friðrik Adalu 1956-imi arfineq-marluk kuisittut ilagaat. „Eqqaamavara qaliani ineerannguami ajoqersuiartortitat najugaanni ataatsimiittarluta.“ Friðrik oqarpoq. „Ini aqqaneq marlunnik issiaveqarsinnaavoq, ilaannikkut amerlanerusut takkukkaangata, ineeqqamut tullermut matu ammartarparput. Ullumikkut ilagiit marluk rigssali ulikkaaraangassuk allaanerussusia!“

 Siullermik ataatsimeersuartoqarmat Friðrikip nerisitsineq isumagaa. „Nammineerlunga sulisarpunga, saniatigullu oqalugiaatissat ullormut pingasut sisamalluunniit oqalugiaatigisarpakka. Igaffimmi suligaangama saaliaquteqartarpunga. Oqalugiarfissara nalliutileraangat jakkilipallariarlunga inersualiartarpunga. Saaliaqutima peernissaanik qatanngutit arlaleriarlutik eqqaasittarpaannga. Massakkut 400-t 500-llu akornanni ataatsimeersuartunut ilaasarput, ilaasarputtaaq utoqqaanertat oqalugiarsinnaasut. Aammattaaq nerisassanik isumaginnittuni piumassutsiminnik ikiuisorpassuaqartarpoq.“

Ilagiit Reykjavíkimut qaninnerit Keflavíkimiipput, kimmut kilometerit 50-t missaanni ungasissulimmi. Lavap akornatigut ingerlavugut. Islandip 10 procentia lavamik qallerneqarsimavoq. Nunami naasut takoqqaakkavut ivigarsuupput, lavami nutaanginnerusumi paarnaqarpoq pukitsunillu orpigaqarluni.

Keflavíkimi ilagiit 1965-imi pilersinneqarsimasut 19-inik ilaasortaqarput. Eqqaaniippoq timmisartut mittarfissuat, amerikamiullu sakkutooqarfiat. Naak nalunaajaasut sakkutooqarfimmi illumiit illumut angalaarsinnanngikkaluartut Biibilimik atuaqqissaartarnerit amerlasuut tassani ingerlanneqarsimapput, amerlasullu sallusuissut ilikkarsimavaat.

Ilagiit allat Selfossimiipput, Reykjavíkimiit kimmut 55 kilometerinik ungasitsigisumi. Tamanna naggorissuuvoq nersutaateqarfiulluni savaqarlunilu, tassaniipportaaq Islandimi immuleriviit annersaat. Hveragerði, illoqarfeeraq qoorumi alianaatsumiittoq, aqqusaarparput. Ungasianiilli uunartut aalaat tamani tamaani qummukaartut takuavut. Tamanna nunami uunartoqarfiunerpaavoq, taamaanneralu atorluarniarlugu naatsiivinnik illorpassuaqarpoq, tomatinik, agurkinik naasunillu assigiingitsunik illunik naatitsiveqarluni.

Tassaniipput Naalagaaffimmik oqaluussisartut ikittut sulilluartulli 19-iusut. Ilagiit 1988-imi pilersinneqarmata Sigurður Guðrúnilu Svava Reykjavíkimiit ikiuiartorlutik tassunga nuussimapput. Sigurður maannakkut tassani kisimi utoqqaanertaavoq. Ukiut qulit matuma siornagut Sigurðdur Jehovamut nalunaajaasuunngikkallarluni nipilersortartuusimavoq ilisarisimaneqarluartoq, nipilersoqatigiinni assigiinngitsuni tumerparpaartuusimavoq. Ullumikkut igalaanik qilersaaneq nipilersuutinillu ilinniartitsineq inuussutigai. Nipilersortartutut inuusimanera ajornartorsiuterpassuarneq nassataqartarsimavoq, soorlu nakorsaatinik atornerluineq, imerajunneq aappariinneranillu aseruineq. Maannakkut inuunermini siunertarqarluni Jehovamullu kiffartorluni, iluarusussusia!

Kangialiarneq

Selfoss qimallugu kilometerit 680-it ingerlanialerpugut, aqqusernup atuagassatta annertunersaa amippoq maniillunilu ujaraaraannaq. Ilagiit tullii ornitavut illoqarfimmi Reyðarfjörðurimi kangiata sineriaaniippoq. Akunnerup affaa ingerlareerluta Hekla, Islandimi qaaqqat innermik anitsisartut tusaamasaanersaat, nuiarput. Ukiuni hundredelinni matumani sisamariarluni innermik anitsisimavoq.

1973-imi Vestmannaeyjarimi navianartorsiortitsisumik innermik anitsisoqarpoq. Akunnialuinnaat ingerlaneranni inuttaasut 5.300-t nutsertitsineqarput. Illoqarfik iluarsaanneqareermat inuttaasut uterarput. Maanna nalunaajaasut marluk tassani najugaqarput, tusagassarlu nuannersoq inuiaqatigiinnguanut taakkununnga oqaluussissutigaat. Akunnerit marluk ingerlaqqereerluta isigisaq kusanangaartoq Vatnajökull, Islandip sermersuisa annerpaartaat, 8300 kvadratkilometerinik annertutigisoq, tikipparput. Aqqutaanilu qorlortut kuuillu amerlasuut sanioqquttarpavut.

Akunnerit qulit ingerlareerluta ornitarput tikipparput. Reyðarfjörðurimi, Islandip ilagiivisa nutaanersaanni, oqaluusisartut aqqaneq-marluk naapippavut. 1988-imi ajoqersuiartortitat angerlarsimaffianik pilersitsinissap tungaanut tamaani nalunaajaasoqanngilaq. Kjell Iirisilu, aappariit ajoqersuiartortitat svenskit 1963-imiilli Islandimi kiffartorsimasut, inunnut 15.000-inut ajoqersuiartortitaasimapput. Amerlasuut sinerissami, 500 kilometeritut isorartutigisumi, aalisartut nunaqarfiini najugaqarput.

Kjell oqaluttuarpoq: „Qularutissaanngilaq Islandip ilaani maani Naalagaaffimmik sulineq Jehovap pilluaqqusimagaa. 1993-imi januaarip aallaqqaataani ilageeqalerpoq, Biibilimillu atuaqqissaartarnerit  siumukarluartut amerlasuut ingerlappavut. Naak qatanngutip Lindalip nalaanisulli hiisterluni angalasarneq allangorsimagaluartoq, qaqqatigut aqquserni sermilinni angalaniarneq oqitsuinnaaneq ajorpoq aamma atortorissaarutilinnik biileqaraluarluni. Ataatsimik aqqusinikkut sermiinnaakkoorluta anorip sisoortilermatigut marloriarluta pingasorianngikkutta ulikarpugut. Ajoqusinnginnatta nuannaaqaagut!“

Ukiut 30-t Islandimeereerluni, Iiris oqarpoq: „Ukiut ingerlaneranni nunanit allaniit oqaluussiartortoqartarpoq. Naak assigiingitsunik pissuteqarlutik aallartariaqartaraluarlutik, ikkussuinerni imerterinernilu peqataalluarsimapput. Nuannaarutigaarput maaniiginnarsinnaagatta, maannami katersuineq takusinnaagatsigu. Maanittaaq sulineq Jehovap ingerlalertortippaa.“

Amerliartornerup pissutaasa ilagaat nutaat suleqatiminnut nalunaajaasarnerat. Atlip ajoqersuiartortitsisunit sallusuissut ilikkarpaa suliffimminilu allat oqaluuttalerlugit. Suliqatai marluk oqaluussisartuupput, 1992-imilu aggustimi ataaseq nulianilu kuisipput. Suleqataasalu pingajuat Biibilimik nalunaajaasullu atuaqqissaartarpoq.

Avannamut

Reyðarfjörður qimallugu kitaaliarpugut. Ilagiit tullii kilometerinik 300-nik ungasitsigipput, illoqarfimmi Akureyrimi. 1950-kkut aallartissimalersut piffisartik tamaat atorlugu oqaluussisartut tamaanga aallartinneqarsimapput. Aallaqqaaterpiaaniilli oqaluussineq palasit ilaannit akerlerineqaqaaq. Aviisitigut inuit Jehovap nalunaajaasui pillugit mianersoqquneqarput. Illoqarfimmilu najugaqartorpassuit anersaarsiortartunut peqataasarput. Pionerilli ajoqersuiartortitallu assigiinngitsut qasusuinneri nikallujuinnerilu pisuullutik, ullumikkut ilagiinni 35-nik sulilluartunik asannittunillu oqaluussisartoqarpoq.

Friðrik, tassani utoqqaanertat ilaat, aalisartuusimavoq. 1982-imi ataatsimeersuarnermut ilaareerluni, paasisimavaa sallusuissutaasoq. Akureyrimut uterami aalajangersimavoq ilaquttaminut, ikinngutiminut suleqatiminullu nalunaajaaniarluni. Friðrik ilagiinnut piffissaqarnerujumalluni aalajangersimavoq aalisartuujunnaarniarluni. Peeqqani Helga oqarfigisimavaa Jehovamut nalunaajasunngorniarami, katitsinnatik inooqatigeeqqissinnaanagu. Friðrikip Helga Biibilimik atuaqqissaarnissaa kissatigisimavaa ’uppinngitsumik katitaqarsinnaannginnami’. (1 Korintumiut 7:39) Tupaallaatigisaanik Helga atuartalersimavoq. Aprilimi 1983-mi katipput kingunitsiannguallu kuisillutik. Friðdrikillu arnaata qatanngutaatalu sallusuissut aamma akuerisimavaat.

Akranes, Akureyrimiit kilometerinik 350-nik ungasitsigisoq, qaqqarsuit qooruillu alianaaqisut pingasut aqqusaarlugit ornitatta kingulersaraat. Maani aqquserniortoqarsimavoq, aqqutigisimasatta annersaanut maniitsumut amitsumullu sanilliullugu aqqutigijuminaqaaq. Islandip ilagiivisa minnersaat Akranesimiippoq — oqaluussisartut tallimat, utoqqaanertat marluk. Ilaqutariit marluupput, ilagiinnit annerusumit Reykjavíkimit, illoqarfeeqqamut kiffartuusinermik pisariaqartitsinerusumut nuussimasut. (apustilit suliait 16:9, 10) Maanna ukiut marluk sinnerlugit qasusuillutik tusagassamik nuaanersumik oqaluussisimapput, qularutiginagu Jehovap naajartortikkumaarai. — 1 Korintumiut 3:6.

Amerliartornissamut isumalluarneq

Illuni naatitsiviliani nunap kissarneranik kiassarneqartuni qullernillu qaamaqquteqartuni, Islandimiut naasorisssaasui paarnat naatitallu assigiinngitsorpassuit naatissinnaasarpaat. Taamatulli nalunaajaasut sallusuissummik, ilalaartumik kajumissaarillaqissusermik Jehovallu anersaavata pilluaqqusineranik sakkulerlutik, Islandimi sulinerup kingunera nuanningaartoq misigisinnaasimavaat.

Ukioq manna inuit 542-t Kristusip toquneranut eqqaaniaanermut ilaasimapput, Biibilimillu atuaqqissaartarnerit 200-ngajaat ingerlanneqartarput. Aammattaaq oqaluussiffigineqarsimanngitsumi kiffartoriartornissamut kajumissaarinerup qisuariarfigineqarluarsimammat inuit savatut ittut qeqertami tassaniitut tamarmik Paarsisup annerup, Jesus Kristusip, nipaa tusarumaaraat qularutiginngilarput. (Juánase 10:14-16) Ukiuni 64-ini kingullerni sermip innerullu nunaanni aalajaallutik Naalagaaffimmik oqaluussisartut qasusuillutik oqaluussinerisa kingunerat nuanneqaaq! (wD 15/9 93)

[Qupp. 24-mi nunap assinga]

(Allassimasut qanoq inissisimanersut naqitami takuneqarsinnaavoq)

Akureyri

Akranes

Keflavík

Selfoss

Vestmannaeyjar

Reyðarfjörður

Hekla

Geysir

VATNAJÖKULL

REYKJAVíK

[Suminngaanneernera]

Nunap assinga Jean-Pierre Biard-mit