Naalagaanersuup Mikaelip inaarutaasumik ajugaanera

„Taamaalisukkut saqqummerumaarpoq Mikael inngili naalagaanersuaq illit [innuttavit ernerinik, NV] illersuisoq.“ — DANIEL 12:1.

1. Jehovap kisimi oqartussaanera silarsuarmi naalakkat ilarpassuisa qanoq isigisimavaat, soorlu Avannaata kunngia minitaanngila?

„[JEHOVA] taanna kinaammat naalassavara Israelikkullu aallarnissaat akueralugu?“ (2 Moses 5:2) Taama mitallerpaluttumik Farao Mosesimut oqarsimavoq. Faraop Jehova Guutitut qutsinnerpaatut akueriumanngilaa Israelillu tigusareqqaannarnissaa aalajangiusimallugu. Naalakkat aamma allat taamatut Jehovamut asissuerpaluttumik ersersitsisimapput, kunngillu Danielip siulittuutaani eqqartorneqartut tamatumunnga kajaqqajanngillat. (Jesaja 36:13-20) Aap, Avannaata kunngia suli ingasanneruvoq. Inngili oqarpoq: „Makitalluni anneruniarlunilu guutinut tamanut guutillu Guutigisaannut allaat tataannartumik mitallerumaarpoq. . . . Siuaasami guutigisaat soqutigissanngilai, aammattaarlu arnat guutinnarisaannik guutigineqartunilluunniit allanik soqutigisaqassanngilaq, guutinillu tamanit imminut annerutissaaq.“ — Daniel 11:36, 37.

2, 3. Avannaata kunngiata qanoq ililluni „siuaasami guutigisaat“ ajattorlugit „guuti“ alla qinersimavaa?

² Oqaatsit siulittuutaasut taakku eqquunnerattut Avannaata kunngiata „siuaasami guutigisaat“, Romamiut guutipilui kristumiuuneraqatigiillu guutiat ataasiullunilu pingasuusoq, ajattorpai. Hitlerip kristumiuuneraqatigiit nammineq siunertaminik angusiniarnermini atorsimavai nalunanngitsumilli pilersaarutigisimallugu ilagiinnik nutaanik, ilagiinnik tyskinik, taarsernissaat. Taassuma kingoraartaa guutiitsuulluinnartuuvoq. Taamaalilluni Avannaata kunngia imminut guutinngortippoq ’tamanillu imminut annerutilluni’.

³ Siulittuut nangippoq: „Taakkununnga taarsiullugu pallittaalisat guutiat ataqqiumaarpaa. Guuti taanna siuaasami nalusaat kuultimik sølvimillu ujaqqanillu erlinnartunik erlinnartuutinillu allanik ataqqinaaserumaarpaa.“ (Daniel 11:38) Iluamik oqaatigissagaanni Avannaata kunngiata nalitsinni sakkutooqarnikkut atortorissaarutit, „pallittaalisat guutiat“, tunaartarai. Naggatissap nalaani tamatigut „guuti“ tamanna aqqutigalugu annannissaq ujartorsimavaa, pilliivianilu aningaasatigut annertoqisumik pilliuteqarsimalluni.

4. Avannaata kunngia qanoq naammassisaqarsimava?

⁴ „Guutinik allanertanik guutisiorfiginnittut pallittaalisaminut inissikkumaarpai, guutiminillu guutisiorfiginnittut ataqqinarsisillugit amerlasuunut naalaganngortikkumaarpai nunaatinik akissarsiaqartillugit.“ (Daniel 11:39) Avannaata kunngiata sakkutooqarnikkut ’guutini allanertaq’ tunaartarilersimavaa ’ullunilu kingullerni’ sakkutooqarnikkut pissaaneqangaassutsini takutinniarlugu iliuuseqarluni. (2 Timûtiuse 3:1) Imminut tapersersuisut politikkikkut, aningaasaqarnikkut ilaannikkullu sakkutooqarnikkut akissarsisittarpai.

 „Naggatissap nalliuffissaa“

5, 6. Kujataata kunngiata qanoq ililluni Avannaata kunngia aporaateqatigisimavaa, Avannaatalu kunngia qanoq qisuariarsimava?

⁵ Daniel 11:40a-mi ima allassimavoq: „Naggatissap nalliuffissaagut kujalliup kunngiata avannarliup kunngia saassutissavaa.“ Isumaqarsimagaluarpugut versi taanna kinguliilu siunissami eqquukkumaartut. Kisianni „naggatissap nalliuffissaa“ tassani pineqartoq Daniel 12:4, 9-mi eqqaaneqartutut isumaqarpat ilimagisinnaavarput oqaatsit taakku naggatissap nalaata ingerlanerani eqquutissasut. Piffissami tamatumani Kujataata kunngiata Avannaata kunngia saassussimavaa? Aap, ilaana. Sorsunnersuup siulliup kingorna eqqisseqatigiinnissamik isumaqatigiissut killilersuutaasoq ilumut tassaasimavoq ’saassussineq’, akiniaarusulersitsisoq. Sorsunnersuarmi kingullermi ajugaanerup kingorna Kujataata kunngiata atomimik sakkussiarsuit amiilaarnartut ingiarniussaminut saatsippai sakkutooqarnikkullu iligiit pissaaneqaqisut, NATO, akeqqaminut illuatungiliuttutut pilersillugit. Aamma ukiut ingerlaneranni kilitsissiaqarnikkut atortorissaarfioqisukkut kiisalu aallartitaqarnikkut sakkutooqarnikkullu iliuuseqarnertigut aporaateqatigisarpaa.

⁶ Avannaata kunngia qanoq qisuarpa? „[Avannaata kunngia] qamutit, hestit umiarsuarpassuillu atorlugit taassumunnga pitoraakkumaarpoq, nunallu tulleriiaarlugit iserfigissavai  kuuttut suppussisutut.“ (Daniel 11:40b) Ullussani kingullerni Avannaata kunngia avammut allerusussuseqartuarsimavoq. Sorsunnersuarmi kingullermi nazistit „kunngiata“ nunat sanilerisani tamakkersimavai. Sorsunnersuup naanerani „kunngi“ kingoraartaasoq nammineq killeqarfimmi avataanni pissaaneqaqisumik naalagaaffiliorsimavoq. Sorsunnerup nillertup nalaani nunani ataasiakkaani, Afrikami, Asiami Latinamerikamilu, sorsunnerni, illuatungeriit Avannaata kunngianit Kujataatalu kunngianit tapersersorneqarfigisaanni, Avannaata kunngiata ingiarniussisini akiorpaa. Kristumiut ilumoortut qinugai, suliaallu killilersorlugit (arlaatigut unitsinngikkaluarlugit). Sakkutooqarnikkut politikkikkullu saassussisarneragut nunarpassuit taassumannga aqunneqalerput. Inngilip siulittuineratorluinnaq pisoqarpoq: „Nunat alianaannersaannut [Guutip innuttaani anersaakkut pissutsinut] pitoraakkumaarpoq, [nunallu amerlasuut orlorarumaarput, NV].“ — Daniel 11:41.

7. Avannaata kunngiata avammut allerusussusianut suut killeqarfiusimappat?

⁷ Naalli Avannaata kunngiata — ingiarniussaanit isigalugu — siooranaraluarluni silarsuarmut naalagaassuseq angunngilaa. „Edomikkulli Moabikkullu Ammonikkullu amiakkui taassuma assaanit aniguiumaarput.“ (Daniel 11:42) Itsaq Edom, Moab Ammonilu Egyptenip Syriallu akornanniissimapput. Taakku assersuutaapput ullumikkut inuiaqatigiinnut peqatigiiffinnullu Avannaata kunngiata saperluni sunniuteqarfigeriaraluarsimasaanut.

’Egypten aniguissanngilaq’

8, 9. Avannaata kunngia allaat ingiarniuteqativissuarminut qanoq sunniuteqarsimava?

⁸ Inngili nangippoq: „Assani nunanut siluguppagu naalagaaffiup kujalliup [Egyptenip] inuinik aniguisoqassanngilaq. Pisuussutit toqqorneqarsimasut kuulti sølvilu Egyptenillu pisuussutai pigilissavai; allaat Libyamiut Etiopiamiullu maleruuttariaqalissapput.“ (Daniel 11:42b, 43) Allaat Kujataata kunngia, „Egypten“, Avannaata kunngiata avammut allerusussutsimik politikkianit aniguinngilaq. Assersuutigalugu Vietnamimi ajorsarujussuarpoq. ’Lybiamiummi Etiopiamiullu’? Nunat taakku Egyptenitoqqap sanilerisimasai tassaasinnaapput inuiaat „Egypten“-imut muteerniusumut sumiissutsimikkut saniliusut ilaannikkullu Avannaata kunngianik malinnittarsimasut, allatut oqaatigalugu ’maleruuttarsimasut’.

⁹ Avannaata kunngiata ’Egyptenip pisuussutai toqqorneqarsimasut pisimavai’, imaluunniit pissaaneqarfigisimavai? Kujataata kunngia ajugaaffigisimanngilaa, silarsuarmilu pissutsit 1993-imi taamatut isikkoqartillugit taamaaliornissaa ilimananngilaq. Kujataatali kunngiata aningaasatigut iluaqutissaminik qanoq atuineranut annertuumik sunniuteqarsimavoq. Ingiarniuteqatiminut siooralluni Kujataata kunngia ukiut tamaasa aningaasarpassuarnik pilliuteqartarsimavoq sakkutooqarneq annertoqisoq, umiarsuit sorsuutit silaannakkullu sorsuutit ingasalluinnartut atatinniarlugit. Tamanna eqqarsaatigalugu oqarsinnaavugut Kujataata kunngiata aningaasaqarnikkut aaqqissuussaanera Avannaata kunngiata ’pissaaneqarfigisimagaa’ imaluunniit aqussimagaa.

Avannaata kunngiata sorsukkiartornera kingulleq

10. Kunngit marluk taakkua akornanni pissaaneqarniuunnerup naggataa inngilip qanoq oqaluttuaraa?

¹⁰ Kunngit marluk taakkua akornanni pissaaneqarniunneq naassaanngitsussamut ingerlajuassava? Naagga. Inngili Danielimut oqarpoq: „Kisianni kangianit avanaanillu tusakkani [Avannaata kunngiata] annilaarutigilissavai, uumitsallunilu aallassaaq inuppassuit toqorarlugit nungutillugit. Tupissaarsuanilu immap qaqqallu illernartup qaqqanit tamanit alianaannersaasup akornanni nappartissavaa. Naggatissaali  nalliutissaaq, ikiortissaqassanngilarlu.“ — Daniel 11:44, 45.

11, 12. Ungasinngitsukkut politikkikkut pisut suut Avanaata Kujataatalu kunngiisa akornanni pissaaneqarniunnermut attuumassuteqarpat, sunullu akissutissarsinissarput suli amigaatigaarput?

¹¹ Tamakku siunissami pisussaapput, tamaattumik sukumiisumik oqaatigisinnaanngilarput siulittuut qanorpiaq ililluni eqquutissasoq. Qanittukkut kunnginut marlunnut taakkununnga politikkikkut allanngorneqarsimavoq. USA-p nunallu Europap kangianiittut akornanni akiuunneq nuanniitsoq unissimavoq. Aammalu Sovjetunioni 1991-imi atorunnaarsimavoq, nassaassaajunnaarlunilu. — Takuuk Vagttårnet 1. marsi 1992-imoortoq, quppernerit 4 aamma 5.

¹² Avaannata kunngia maannakkut kinaava? Tassaava nunat ilaat Sovjetunioniusimasumut ilaasimasoq? Imaluunniit arlaleriarluni taamaaliortareersimanermisut kinaassutsini allanngortilluinnarsimavaa? Tamanna akisinnaanngilarput. Daniel 11:44, 45 eqquuppat kina Avannaata kunngigissavaa? Kunngit marluk taakkua akornanni ingiarniunneq aallarteqqissava? Atomimillu sakkussiarpassuit nunat ilarpassuini nassaassaasut qanoq pissappat? Piffissap kisimi apeqqutit tamakkua akisinnaavai.

13, 14. Kunngit marluk taakkua siunissaat pillugu qanoq ilisimasaqarpugut?

¹³ Ataaserli nalunngilarput. Avannaata kunngia ungasinngitsukkut sorsukkiartussaaq ’kangianit avannaanillu tusakkani annilaarutigilerunigit’. Taamatut sorsukkiartussaaq nammineq ’naggatissami nalliutinngitsiarnerani’. Biibilimi siulittuutit allat misissorutsigik ’tusakkat’ suut pineqarnersut paasisinnaavarput.

¹⁴ Malugiulli oqaatigineqanngimmat Avannaata kunngiata iliuusissai tamakku tassaasut Kujataata kunngianut saassussinerit. Ingiarniuteqativissuata ’naggatissinnavianngilaa’. Taamatuttaaq oqaatigineqanngilaq Kujataata kunngia Avannaata kunngianit suujunnaarsinneqassasoq. Kujataata kunngia (siulittuutini allani nassummut kingullermut nersummi puttuttumut assersuunneqartoq) suujunnaarsinneqassaaq, „inuulli assaasigut pinnani“ Guutip naalagaaffiatigut. (Daniel 7:26; 8:25) Aap, naggataatigut nunami kunngit tamarmik Harmagedonimi Guutip naalagaaffianit suujunnaarsinneqassapput, aamma Avannaata kunngia suujunnaarsinneqassalluni. (Daniel 2:44; 12:1; sarĸúmersitat 16:14, 16) Pisut inaarutaasumik sorsunnermik kinguneqartut Daniel 11:44, 45-mi eqqartorneqarput. Tupinnanngilaq Avannaata kunngia ’naggatissani nalliuppat’ ikioriartorneqassanngimmat!

15. Apeqqutit pingaaruteqartut suut maanna iserfigissavavut?

¹⁵ Siulittuutit allat suut „tusakkat“-nik Avannaata kunngianik ’inuppassuit toqorarlugit nungutikkiartorlugit’ sorsukkiartortitsisunik paasinarsisitsippat? Kikkuuppallu „inuppassuit“ taassuma nungutikkusutai?

Kangianit tusakkat

16. (a) Harmagedoninnginnerani maluginiarnartoq suna pissava? (b) ’Kunngit seqernup nuisarfianit pisut’ kikkuuppat?

¹⁶ Inaarutaasumik sorsunneqannginnerani, Harmagedoninnginnerani, sallusuissummut ilumoortumut akerarsuaq — arnatut atortittartutut ittoq, Babylon Angisooq, silarsuarmi upperisarsiornerit eqqunngitsut ataatsimut isigalugit — suujunnaarsinneqarallassaaq. (sarĸúmersitat 18:3-8) Taassuma suujunnaarsinneqarnera Guutip kamannerata puugutaata arfernata Eufratip kuussuanut assersuutaasumut kuineqarneratut siumut assersuutigineqarpoq. Kuussuup ernga paqqerpoq ’kunngit seqernup nuisarfianit pisussat aqqutissaat iluarsarneqaqqullugu’. (sarĸúmersitat 16:12) Kunngit taakku kikkunuku? Jehova Guuti Jesus Kristusilu! *

17. (a) Babylonimik Angisuumik suujunnaarsitsinissaq pillugu Biibilimi qanoq oqaluttuunneqarpugut? (b) ’Kangianit tusakkat’ suussagunarpat?

 ¹⁷ Babylonip Angisuup suujunnaarsinneqarnera sarĸúmersitat-ni uumassuseqarpaluttumik oqaluttuarineqarpoq: ’Nassuillu qulit takusavit [’kunngit’ naggatissap nalaani naalakkersuisut] nersutillu [nersut aappalujattoq FN-imut assersuutaasoq] uersartoq taanna uumissorumaarpaat suerullugu tamataarullugulu, neqaalu neriumaarpaat, innermillu ikikkarumaarpaat.’ (sarĸúmersitat 17:16) Aap, naalagaaffiit ’neqitorujussuartarput’! (Daniel 7:5) Soorli pissaanillit, ilaatigut Avannaata kunngiata, Babylon Angisooq suujunnaarsissavaat? ’Guutip uummammiuliutimmagu isumaliuunni suliareqqullugu.’ (sarĸúmersitat 17:17) Oqariaatsimi ’kangianit tusakkat’-mi pineqarsinnaavoq Jehovap, periaaseq qinikkani atorlugu, nunarsuarmi siuttunik upperisarsiornikkut atortittartorsuarmik nungutitsinissamik uummammiuliutititsinera. — Daniel 11:44.

Avanaanit tusakkat

18. Avannaata kunngiata aamma kikkut saassutissavai, naggatissanilu nalliuppat sumiissava?

¹⁸ Aammali allat Avannaata kunngiata kamannermigut saassutissavai. Inngili oqarpoq ’tupissaarsuani immap qaqqallu illernartup qaqqanit tamanit alianaannersaasup akornanni nappartissagaa’. (Daniel 11:45) ’Imaq’ Danielip nalaani tassaavoq Imaq Akullersuaq, ’qaqqarlu illernartoq’ tassaalluni Zion, Guutip naalaffiata inigisimasaa. Taamaalilluni siulittuutip eqquunnerani Avannaata kunngia kamassimaqisoq sakkutooqarnikkut Guutip innuttaanut saassussissaaq! Oqariaaseq ’immap qaqqallu illernartup qaqqanit tamanit alianaannersaasup akornanni’ anersaakkut paasillugu tassaavoq Guutip kiffaasa tanitaasut, inuiaat Guutimut takornartaasut ’imaannit’ qaqisimasut Zionillu qaqqaani qilammiittumi Jesus Kristusimut naalakkersuisooqataanissaminnik neriugisaqartut, akornanni anersaakkut pissutsit. — Jesaja 57:20; Eprîarit 12:22; sarĸúmersitat 14:1.

19. Ezekielip siulittuutaa naapertussagaanni tusakkat Gogip saassussineranik kinguneqartut suusinnaappat? (Ataani ilanngussaq takuuk.)

¹⁹ Ezekiel, Danielip nalaani inuusimasoq, aamma siulittuisimavoq ’ullussani kingullerni’ Guutip innuttai saassunneqarumaartut. Oqarpoq akeqqersimaarnerit Gogimit Magogimeersumit, Satan Diaavulumit, aallartinneqarumaartut. (Hisĩkiale 38:16) Gog assersuutikkut sumit aggissava? Ezekiel aqqutigalugu Jehova oqarpoq: ’Illit nunamit avannarlerpaamit illit nunagisannit aggissaatit.’ (Hesekiel 38:15) „Avannaanit“ tusakkat taamaalillutik tassaasinnaapput Satanip ilassarsiornera, Avannaata kunngianik kunnginillu allanik Jehovap innuttaanik saassussititsisoq. * — Naleqqiuguk sarĸúmersitat 16:13, 14; 17:14.

20, 21. (a) Sooq Gogip inuiaqatigiit, ilaatigut Avannaata kunngia, Guutip innuttaanik saassussinissamut kamassaassavai? (b) Saassussinera iluatsissava?

²⁰ Gog taamatut saassusserujussuarnermik aallartitsivoq ’Israelimi Guutip pigisaani’, savat allat amerlangaartut ilagalugit silarsuarminut ilaajunnaartuni, atugarissaarneq pissutigalugu. (Galâsiamiut 6:16; Juánase 10:16; 17:15, 16; 1 Juánase 5:19) Gogip kamannini ’inuiaqatigiinnut aallarussaaffimminnit katersugaasunut nersutaatinik pigisanillu allanik pigisaqartunut’ saatsissavaa. (Hesekiel 38:12; sarĸúmersitat 5:9; 7:9) Oqaatsit taakkua eqquunnerattut Jehovap innuttai siumukarnermik aatsaat taama angitigisumik misigisaqarput. Europami, Afrikami Asiamilu nunat ilarpassuini inerteqquteqarfigineqarfigisimarasaluaminni maanna kiffaanngissuseqarlutik pallorfiginnipput.  1987-ip 1992-illu akornanni ’erlinnartuutit’ inuianneersut millioninit amerlanerusut Jehovamik pallorfiginnittarfimmut ilumoortumut aggiasimapput. Anersaakkut qanilaarlutillu pigissaarput. — Haggaj 2:7; Jesaja 2:2-4; 2 Korintumiut 8:9.

²¹ Kristumiut anersaakkut atugarisaat Gogip ’nunatut illersoriarfissaqanngitsutut’ tiguaruminartutut isigaa, sapinngisanilu tamaat nungutinniarsarai inuiannut tamakkiisumik pissaaneqalerniassagami. (Hesekiel 38:11) Sapersissaarli. Jehovap innuttai saassukkunikkik nunap kunngiisa ’naggatissartik tikissavaat’. Qanoq ilillutik?

Kunngit pingajuat

22, 23. Gog saassussippat kia Guutip innuttai illersoriartussavai, qanorlu kingunilimmik?

²² Ezekiel oqarpoq Gogip saassussinissaa Jehova Guutip innuttaminik illiiartornissaanut ’Israelillu qaqqaani’ Gogip sakkutoorpassuinik nungutitsinissaanut kalerrisaarutaassasoq. (Hesekiel 38:18; 39:4) Tamatuma inngilip Danielimut oqaasiinik eqqaasippaatigut: „Taamaalisukkut saqqummerumaarpoq Mikael inngili naalagaanersuaq illit [innuttavit ernerinik, NV] illersuisoq. Ullullu annikilliornartut nalliukkumaarput inuiaqaleqqaarneranit ullut makku tikillugit nalisineqanngitsut. Ullulli taakku nalliuppata inuiaqatitit annaanneqassapput - inuit Guutip allattaaviini allassimasut tamarmik!“ — Daniel 12:1.

²³ 1914-imi Jesus — sorsuttartoq qilammiu Mikael — Guutip qilammi naalagaaffiani kunnginngorpoq. (sarĸúmersitat 11:15; 12:7-9) Taamanimiilli ’Davidip innuttasa ernerinik illersuilerpoq’. Ungasinngitsukkulli Jehovap aqqani ’saqqummerumaarpoq’ kunngitut sorsuttartutut ajugaaffigineqarsinnaanngitsutut ’akiniutissarlu aggiullugu Guutimik ilisimasaqanngitsunut Naalakkattalu Jesusip iivangkiiliuanik naalakkumanngitsunut’. (2 Tásalûníkamiut 1:8) Nunarsuarmi inuiaqatigiit tamarmik, ilaatigut kunngit Danielip siulittuutaani eqqartorneqartut, ’nimaarumaarput’. (Matîuse 24:30) ’Danielip innuttaasa ernerinut’ suli ajortumik eqqarsaateqartillutik ’Mikaelimit naalagaanersuarmit’ naassaanngitsussamut suujunnaarsinneqassapput. — sarĸúmersitat 19:11-21.

24. Danielip siulittuutaanik misissueqqissaarnerput manna uagutsinnut qanoq sunniuteqartariaqarpa?

²⁴ Mikaelip Guutiatalu Jehovap ajugaanissarsuat qilanaarinnginnerparput? Ajugaanerammi kristumiut ilumoortut ’annaanneqarnerannik’ nassataqassaaq. (Naleqqiuguk Malaki 3:19-21.) Taamaattumik siunissaq pissangalluta utaqqivarput apustilip Paulusip oqaasii eqqaamallugit: ’Oqaaseq oqaluussissutiguuk, iluarisaasukkulluunniit iluarisaanngitsukkulluunniit suliuarit.’ (2 Timûtiuse 4:2) Oqaatsit inuussutaasut aalajangiusimaniartigik piffissaqarallartillutalu Jehovap savaatai suliniarluta ujarlugit. Inuuneq pillugu arpannitsinni apuuffissamut apuulluinnalerpugut. Akissarsiassaq aajunaararsuaq. Tamatta naggatissamut aalajaannissarput aalajangiusimaniartigu taamaalillutalu annaanneqartunut ilaalluta. — Matîuse 24:13; Eprîarit 12:1. (wD 1/11 93)

[Quppernerup ataani ilanngussat]

Eqqaamaviuk?

□ Kujataata kunngiata qanoq ililluni Avannaata kunngia naggatissap nalaani maani aporaateqatigisimavaa?

□ Kunngit marluk taakku akornanni pissaaneqarniunneq pillugu suna suli ilisimanngilarput?

□ Harmagedoninnginnerani pisussat suut Avannaata kunngianut attuumassuteqarpat?

□ ’Mikaelip naalagaanersuup’ qanoq ililluni Guutip innuttai illersussavai?

□ Danielip siulittuutaanik atuaqqissaarnerput qanoq qisuariassutigisariaqarparput?

[Atuaqqissaarnermi apeqqutit]

[Qupp. 28-mi assiliartaq]

Avannaata kunngiata guuti siuaasami guutiinit allaanerusoq pallorfigisimavaa

[Suminngaanneernera]

Qulleq saamerleq qeqqanilu: UP/Bettmann; alleq saamerleq: Reuters/Bettmann; alleq talerpilleq: Jasmin/Gamma Liaison