Pinngortitap ajunaarnersuaqartitsineri — Guutip pisuussutigai?

„GUUTI, qanoruna iliorfigigitsigut?“

1985-imi, novembarip ulluisa 13-ianni, Columbiami qaqqap aputeqartup Nevado del Ruizip innermik anitsineranit annattut ilaat taama oqarsimavoq, aserukkat qimerloortillugit. Marulluup sisoortup illoqarfik Armero matulluinnarpaa unnuap ataatsip ingerlanerani inuit 20.000-it sinnerlugit toqullugit.

Paasinarpoq annattut taama qisuariarmata. Pinngortitaarsuup nukingi mianernartut iliuuseqarfigisinnaanagit inuit  qangarsuarli Guuti tamakkununnga pisuutittarsimavaat. Inuit atugartuussuseqanngitsut pilliuteqartarsimapput, allaat inuit pilliutigalugit, immamut, qilammut, nunamut, qaqqanut navianartunullu allanut guutigititatik saammarsarniarlugit. Ullumikkuttaaq inuit ilaasa ajunaarnersuarnut pinngortitamit pissuteqartunut ’ersinngitsup piumasaa’ imaluunniit Guuti pisuutittarpaat.

Ajunaarnersuarnulli nunarsuaq tamakkerlugu inuit naalliunnerannik annaasaqarnerannillu kinguneqartartunut Guuti ilumut pisuua? Tamakku pilersittarpai? Tamanna paasiniarlugu ajunaarnersuit taamaattut misissornerusariaqarpavut. Aap, paasissutissat ilaat nalunngeriikkavut misissoqqissaartariaqarpavut.

Pinngortitap ajunaarnersuaqartitsineri — suuppat?

Tangshan Kinamiittoq nunap sajunnersuanit eqqorneqarmat Kinamiullu nalunaarusiaat malillugit inuit 242.000-it toqummata, aamma anorersuarujussuup Andrewip USA-mi Floridap kujataa Louisianalu eqqormagit dollarinillu milliardinik nalillit aserorlugit, ajunaarnersuit tamakku tusagassiuutitigut oqallisaaqaat. Nunalli sajunnera tamanna Tangshanip avannaata-kitaani 1100 kilometerisut tassannga ungasitsigisumi inoqajuitsumi Gobimi pisimagaluarpat, imaluunniit anorersuarujussuaq Andrew immaannarmi pitoraassimagaluarpat? Maannakkut eqqaamaneerutereersimassagaluarput.

Taamaattumik, ajunaarnersuit pinngortitamit pissuteqartut tassaannaanngillat pinngortitap nukinginut ersiutit sualuttut. Ukiut tamaasa nunap sajuttarneri tuusintilikkuutaat, annikitsut annertuullu, anoraasuarsuit ulussaarsuillu, qaqqat innermik anitsineri aammalu pinngortitap nukinginut aserornartunut ersiutit allat arlalippassuit kisitsisinik allattukkani malugineqarpiarnatik nalunaarsorneqaannartarput. Tamakkuli inuunermik pigisanillu annaasaqangaarnermik kinguneqaraangata ulluinnarnilu inuunermut kipititsisuullutik, ajunaarnersuarnik taaneqalertarput.

Malugisariaqarparput aseruineq annaasaqarnerlu tamatigut pinngortitarsuup nukingisa sualussusiannut naleqqiunneqarsinnaanngitsut. Ajunaarnersuaq annerpaaq pinngortitarsuup nukinginik sakkortunerpaanik tamatigut pissuteqartariaqanngilaq. Assersuutigalugu 1971-imi Californiami San Fernando nunap sajunnerani Richter-skala naapertorlugu 6,6-inik sakkortussusilimmi inuit 65-it toqupput. Aappaaguani Managuami Nicaraguamiittumi nunap sajunnerani 6,2-inik sakkortussusilimmi inuit 5000-it toqupput!

Taamaattumik ajunaarnersuit pinngortitamit pissuteqartut aseruinerujartuinnarnerat eqqarsaatigalugu ima aperisariaqarpugut: Pinngortitap nukingi peqqarniinnerujartuinnarpat? Imaluunniit inuit namminneq pisooqataanerpat?

Kina imaluunniit kikkut pisuuppat?

Biibilip takutippaa Jehova Guuti tassaasoq sunik tamanik, aamma nunarsuarmi pinngortitap nukinginik, Pinngortitsisoq. (1 Moses 1:1; Nehemja 9:6; Eprîarit 3:4; sarĸúmersitat 4:11) Imali paasisariaqanngilaq suialaarninnguanut imaluunniit sialunnguanut tamanut pisuusoq. Ima paasisariaqarpoq inatsisinik assigiinngitsunik nunarsuarmik avatangiisiinillu aqutsisunik pilersitsisimasoq. Assersuutigalugu, Nalunaajaasup oqaasii 1:5-7-mi ingerlaatsit tunngaviusut nunarsuarmi uumassuseqarsinnaanissamut aalajangiisuusut ilaat pingasut eqqartorneqarput — seqernup nuisarnera tarrittarneralu, anorip erngullu kaaviiaarneri. Inuit maluginngikkaluarpassulluunniit pinngortitami kaaviaarnerit tamakku allallu, silap qanoq issusianut, geologiimut silaannaallu naasullu imminnut sunniuteqartarnerannut pisariaqartut,  ukiuni tuusintilikkuutaani ingerlajuarsimapput. Aap, Nalunaajaasup oqaasiinik allattup eqqartorpaa pinngortitat soraajuitsumik aalajaatsumillu pisarnerat taavalu inuit qaangiuttarnerat piugallartarnerallu qanoq assigiinngitsigisut.

Jehovap pinngortitap nukingi pinngortiinnarsimanngilai, aamma aqussinnaavai. Biibilimi qasseeriarluni eqqartorneqarpoq qanoq Jehovap siunertani naammassiniarlugu pissaanerit tamakku atorsimagai. Assersuutigalugu Mosesip nalaani Imaq Aappalaartoq avinneqarpoq Josuallu nalaani seqineq qaammallu unitsinneqarput. (2 Moses 14:21-28; Josva 10:12, 13) Jesus Kristusip, Guutip ernerata Messiasip neriorsuutigisap, aamma takutissimavaa pinngortitap nukingi aqussinnaallugit, soorlu Galilæap tasersuani anorersuaq atorsarortikkamiuk. (Mákorse 4:37-39) Oqaluttuat tamakku pissutigalugit qulakkeerparput Jehova Guutip erneratalu Jesus Kristusip nunarsuarmi maani uumassusilinnut sunniuteqartut tamaasa aqulluarsinnaagaat. — 2 Israelikkut kinguaariit oqaluttuarisaanerat 20:6; Jeremia 32:17; Matîuse 19:26.

Taamaammat, ullutsinni ajunaarnersuarni aserugaasimasunut annerusunut Guuti pisuutissinnaanerparput? Tamanna akiniarlugu paaseqqaartariaqarparput pinngortitap nukingi ullutsinni ilumut sakkortunerulersimallutillu aseruisinnaassuseqarnerulersimanersut.

Malugeriaruk atuakkami Natural Disasters — Acts of God or Acts of Man?-imi (Pinngortitap ajunaarnersuaqartitsineri — Guutip imaluunniit inuit piliaat?) qanoq allassimasoqartoq: „Panernersuit, qarsutsinersuit anoraasuarsuillu ulussaarsuarmik malitsillit eqqarsaatigalugit silap qanoq issusiata allanngorsimaneranut takussutissaqanngilaq. Geologiimillu ilisimatooq kinaluunniit oqarumanavianngilaq nunarsuarmi ingerlanerit qaqqanut innermik anitsisartunut, nunap sajuttarneranut tamannalu pissutigalugu ulussaarsuarnut attuumassuteqartut sualunnerulersimasut.“ Tamatumunngalu assingusumik atuakkami Earthshock-imi ima allassimavoq: „Nunavinni tamani qaqqat ineriartorsimaneranni pisimasorpassuarnut annerusunut minnerusunullu ersiutit qaqqani takuneqarsinnaapput, ullumikkut pigaluarunik tamarmik inuiannut ajunaarutaassagaluarput — ilisimatuullu qulakkeersimavaat siunissami peqqikkumaartut.“ Tassa nunarsuaq nukingilu ukiut ingerlaneranni allanngorsimanngillat. Kisitsisit atorlugit naatsorsueqqissaarnerit malillugit pinngortitap sulineri geologiimullu tunngasut allat annertusiartoraluarpataluunniit nunarsuup nukingi ullutsinni sualunnerulersimanatilluunniit navianarnerulersimanngillat.

Sunami pillugu taava ajunaarnersuit tusartakkavut akulikinnerulerlutillu aseruinerulersimappat? Pinngortitap nukingi pisuunngippata inuit pisuusimassapput. Ilisimatuullu miserratigisimanngilaat inuit iliuuserisartagaat pissutaallutik avatangiisivut ajunaarnersuarnit navianartorsiortinneqarnerulerlutillu eqqorneqarnerusalersimasut. Nunani siuarsarniakkani nerisassaaleqineq pissutigalugu nunalerisut narsaatinnguatik iluanaarutigisariaqartarpaat orpippassuilluunniit pingaaruteqaraluartut nungusarlugit narsaatiliortariaqartarlutik. Taamaaliornikkulli nuna naggorissoq nungusarneqartarpoq. Inuit amerliartuinnarmata illoqarfiit ilaat piitsoqarfiusut inissiapalaaqarfiillu navianaateqarfiusuni pilersinneqartarput. Allaat nunani siuarsimasuni inuppassuit mianersoqquneqaraluarlutik imminnut navianartorsiortittarput — soorlu Californiami nunami sajoqqajaaffiusumi San Andreasimik taaneqartumi millionillit inuusut. Tamatumani anorersuarujussuaqalerpat, qarsutsinersuaqalerpat imaluunniit nuna sajulerpat, ilumut oqartoqarsinnaanerpa „ajunaarnersuaq pinngortitamit pissuteqartoq“?

 Assersuutigalugu Afrikami Sahelimi panernersuaq taaneqarsinnaavoq. Amerlanertigut isumaqartarpugut panernersuaq (taamaattumillu kaannersuaq) siallissaarsimanermik imissaaleqinermillu pissuteqartartoq. Kaannersuarli imissaaleqinermik pissuteqarnerpa? Atuakkami Nature on the Rampage-imi ima allassimasoqarpoq: „Ilisimatuut ikiuiniaqatigiillu paasisimasaat malillugit ullumikkut kaannersuaq panernersuaqarneranik pissuteqarnani nunamik naggorissumik imermillu atornerluinermik pissuteqarluni atajuarpoq. . . . Sahelimi puilasuitsup alliartuinnarnera inuit pisuussutigaat.“ Afrikap kujataani aviisimi The Natal Witness-imi ima allassimavoq: „Kaannersuaq tassaanngilaq nerisassaaleqineq, tassaavorli nerisassanut anngussinnaannginneq. Allatut oqaatigalugu piitsuussutsimut attuumassuteqarpoq.“

Aamma ajunaarnersuit allat pissutigalugit aserugaanerit taama oqaatigineqarsinnaapput. Misissuinerit takutittarpaat nunani piitsuni ajunaarnersuit pissutigalugit toqusoqarnerusartoq nunanut pisuunerusunut naleqqiullugu. Assersuutigalugu: Misissuinerit ilaat malillugu 1960-imit 1981 tikillugu Japanimi nunap sajuttarneri ajunaarnersuillu allat 43-it pisimapput; inuit 2700-it toqupput, tassa ajunaarnersuarni agguaqatigiissillugit 63-it toqupput. Ukiunili tamakkunani Perumi ajunaarnersuit 31-it pisimapput 91.000-it toqusimallutik, ajunaarnersuit agguaqatigiissillugit pinerit tamaasa 2900-it toqullutik. Sooq taama assigiinngissuteqarpa? Pinngortitarsuup nukingi tamakkununnga pisuugaluarput, pingaartumilli inuit innuttaaqatigiissutsimik, aningaasatigut politikkikkullu aaqqissuussaanerat inuunermik pigisanillu annaasaqarnerit taama assigiinngitsiginerannut pissutaapput.

Sumik aaqqiissutissaqarpa?

Ukiut ingerlaneranni ilisimatuut ilisimasakkaallu ajunaarnersuit akiorniarlugit iliuusissaminnik nassaarniartarsimapput. Nunap ilua misissortarpaat paasiniarlugu nunap sajuttarneri qaqqallu innermik anitsisartut qanoq pilersartut. Satellittit atorlugit silap allanngoriaasia misissortarpaat anoraasuarsuit anorersuarujussuillu malittariniarlugit imaluunniit qarsutsinersuit panernersuillu siulittuutiginiarlugit. Misissuinerit tamakku iluaqutigalugit paasisaqalersaramik neriugaat pinngortitarsuup nukingi tamakkua sunniuteqarnerisa ilaat millissisinnaajumaarlugit.

Suliniutit tamakku imminnut akilersimappat? Pinngortitanik illersuiniaqatigiit teknikkikkut atortorissaarutit nutaaliat atorlugit nakkutilliineq akisooq pillugu ima oqaaseqarsimapput: „Taamaaliorneq pissutissaqarluarsinnaavoq, aningaasanilli nukinnillu naleqarpallaaruni — ajunaartut inuuffigisaanni navianaatit ajunaarnersuarnut ajornerulersitsisut sumiginnarnissaannut patsisissarsiuutaannaappat — taava iluaqutaanani ajoqutaannaavoq.“ Assersuutigalugu iluaqutaavoq paasigatsigu Bangladeshimi kuussuit akornanni nunanngortitat navianartorujussuusut qarsutsineqarfioriaannaallutillu ulussaarsuaqarfioriaannaagamik, taamaattorli inuit millionilikkuutaat tassani inuusariaqarlutik. Taamaattumik ajunaarnersuaqartarpoq inuillu hundredetusindetilikkuutaat toqusimapput.

Teknikkikkut paasisaqarneq killilimmik naleqartarpoq. Aamma inuit navianartuni inuusariaqaqqunagit imaluunniit avatangiisinut ajoqutaasunik inooriaaseqartariaqqunagit piareersimaneqartariaqarpoq. Allatut oqaatigissagaanni innuttaaqatigiissutsimik, aningaasatigut politikkikkullu aaqqissuussaaneq maanna atuuttoq allanngortinneqarluinnartariaqarpoq pinngortitarsuup nukingi aseruisut millilissagutsigik. Kina taamaaliorsinnaanerpa? Pinngortitarsuup nukinginik Aqutsisinnaasoq kisimi taamaaliorsinnaavoq.

 Guutip iliuuseriumaagai

Jehova Guutip malunnaatit kisiisa iliuuseqarfigissanngilai. Aamma ajornartorsiutit pissuterpiaat iliuuseqarfigissavai. Politikkikkut, niuernikkut upperisarsiornikkullu aaqqissuussat piumatuumik naqisimannittumillu ingerlanneqartut ’inunnut ajoqutaasumik pissaaneqarpallaartut’ suujunnaarsissavai. (Nalunaajaasup oqaasii 8:9) Biibilimik ilisimannittup kialuunniit siulittuuterpassuit Guutip nunarsuaq ajussutsinit naalliuutinillu minguiarniarlugu nunarsuarmillu eqqissineqarfiusumik naapertuilluassuseqarfiusumillu pilersitseqqinniarluni akuliunnissaanik tikkuartuussisut maluginngitsoorsinnaanngilai. — Tussiaat 37:9-11, 29; Jesaja 13:9; 65:17, 20-25; Jeremia 25:31-33; 2 Pîtruse 3:7; sarĸúmersitat 11:18.

Tamatumarpiaamuna qinnutiginissaa Jesus Kristusip ajoqersukkaminut ilinniartitsissutigisimagaa ima: ’Naalagaaffiit tikiulli;  peqqusat qilammisut nunamissaaq pili.’ (Matîuse 6:10) Messiasip naalagaaffiata inuit naammalluinnanngitsut naalakkersueriaasii tamaasa peerlugit kingoraassavai, soorlumi pruffiiti Daniel siulittuisimasoq: „Naalagaaffinnguit taakkua inuutillugit Guutip qilammiusup naalagaaffik qaqugumulluunniit atasussaq pilersikkumaarpaa, kingornalu inuiaat allat naalagaaffimmik pilersitsisinnaassanngillat. Guutip naalagaaffiata naalagaaffiit taakku tamaasa aserussavai sequmisillugit, namminerli soraajuitsumik atassaaq.“ — Daniel 2:44.

Ullumikkut naalagaaffiit sapigaat suut Guutip naalagaaffiata aaqqissavai? Pisussat Biibilimi tiguartinnaqisumik siumut oqaluttuarineqarput. Quppernerni makkunani takutinneqartutut kaannersuit piitsuussuserlu atuukkunnaassapput, ’karrilli naammangaartut nunami naasimassapput, qaqqat qaanni aalataarumaarput’.  „Narsap orpii inerititaqartissavakka nunalu naatitaqartillugu. Eqqissisimallutik nunaminni najugaqassapput.“ (Tussiaat 72:16; Hesekiel 34:27) Avatangiisit pillugit Biibili ima oqarpoq: „Inoqajuitsoq naggorluttorlu tipaatsussapput. Nuna naasuitsoq qiimmattassaaq . . . puilalerumaarmata erngit puilasuitsumi, kuunnguillu kuulerumaarlutik naasuitsumi. Sioqqat uunaannaasut imeqarfinngussapput nunalu imerusuttoq puilasulinngorluni.“ (Jesaja 35:1, 6, 7) Inuillu akornanni sorsuttoqassaassaaq. — Tussiaat 46:10.

Biibilimi paasitinneqanngilagut Jehova Guutip qanoq ililluni tamakku tamaasa naammassiumaarai qanorlu ililluni pinngortitap nukingi ajunaarnersuaqartitsisarunnaarsillugit aaqqikkumaarai. Qularnaapporli naapertuilluartumik naalakkersuinerup ataani inuusussat ’sulilussinnassanngitsut qitorniussanatillu tassanngaannaq toqusussanik, tassaagamik kinguaariit Jehovap pilluaqqusai qitornaminnik najorteqartussanngorlugit’. — Jesaja 65:23.

Atuagassiami matumani aammalu Napasuliaq Alapernaarsuiffiup Peqatigiiffiata naqitigaataani allani Jehovap Nalunaajaasuisa Guutip naalagaaffiata 1914-imi qilammi pilersinneqarsimanera innersuussutigiuartarpaat. Naalagaaffiup tamatuma innuttani nunarsuaq tamakkerlugu nalunaajaanermi ukiuni 80-ingajanni siulersorsimavai, ullumikkullu Guutip neriorsuutigisai, tassa ’qilaat nutaat nunalu nutaaq’, iserfigilluinnalerpavut. Pinngortitap nukingisa ajunaarnersuaqartitsisarnerinnaanniunngitsoq inuiaat aniguisinneqassapput, aammali anniaatinit naalliuutinillu ukiuni 6000-ini naalliuutaasimasunit aniguisinneqassapput. Taamanikkussamut ilumut oqarsinnaassaagut ’siulliit peertut’. — 2 Pîtruse 3:13; sarĸúmersitat 21:4.

Uagummi nalitsinni? Pinngortitap ajunaarnersuaqartitsereernerani allatigulluunniit aseruinersuaqareernerani annikilliortut iluaqutissaannut Guuti iliuuseqartareersimava? Aap, ilaana, amerlanerilli naatsorsuutigisaattut periaaseqarnani. (wD 1/12 93)

[Qupp. 8, 9-mi assiliartat]

Inuit iliuuserisartagaasa pinngortitap ajunaarnersuaqartitsisarnerata aarlerinartua annertusisissimavaat

[Suminngaanneernerat]

Laif/Sipa Press

Chamussy/Sipa Press

Wesley Bocxe/Sipa Press

Jose Nicolas/Sipa Press