Jehovap qimanngisaannarpaatigut

OQALUTTUARTOQ: NASHO DORI

Mbreshtan tassaavoq Albaniap kujataani qaqqani nunaqarfinnguaq, Grækenlandimut killeqarfianit ungasinngitsoq. 1907-imi tassani inunngorpunga. Tallimanik ukioqarlunga griikerit atuarfianni atualerpunga, sorsunnersuulli siulliup nalaani sakkutuut Italiamiut Albania isaaffigimmassuk atuarnera kipitinneqarpoq. Sorsunnersuup kingorna atuarnera ingerlaqqippoq, tamatumuuna Albaniamiutut.

NAAK angajoqqaama uppertuuallaanngikkaluarlutik Albaniami ilagiit ortodoksiusut ileqqui maleruartarpaat. Aatama qatanngutaa angut Mbreshtanimi palasiummat oqaluffimmi sulisarpunga, taamaalillungalu tassani qanoq pisoqartarnera takusarlugu. Ileqqulersuutaasartut siunertaqarpasinngillat, ilumoortuusaarniarnerlu iluarinngilara.

Albaniamiut ileqqorisaat malillugu angajoqqaama nuliassara, arnaq inuusuttoq, qinerpaat. Argjiro nunaqarfimmit eqqaaniittumit Grabovameerpoq, 1928-milu 18-inik ukioqartoq katippugut.

Sallusuissut Biibilimeersoq ilikkarpara

Tamatuma nalaani illora USA-mit tikeraartoq oqaloqatigalugu ilagiit ortodoksit pillugit ajuusaarutikka eqqartorpakka. „Amerikami, najugaqarfimma eqqaani, inoqarpoq oqaluffeqanngitsunik, taakkua Biibili atuaqqissaartarpaat,“ oqarpoq. Oqaluffeqanngikkaluarlutik Biibili atuaqqissaartarmassuk soqutigilerpakka. Taamaattumik aperaara Biibili pillugu atuakkanik uannut nassiussisinnaasoralugu.

Oqaloqatigiinnerput puiorsimagaluarpara, ukiorli ataaseq qaangiummat Milwaukeemit Wisconsinimiittumit poortukkamik nassinneqarpunga. Imarai atuagaq Guds Harpe (Guutip kukkilattariaa) Albaniamiutooq, aamma Napasuliaq Alapernaarsuiffik, griikerisooq. Atuagaq misissupallappara malugalugulu tassani ilagiit ilumoortut eqqaaneqartut. Tamanna iluarinngilara. ’Ilagiinnut sunulluunniit attaveqarusunngilanga,’ eqqarsarpunga. Taamaattumik atuagaq atuaqqissaanngilara.

1929-mi sakkutuunngorpunga Albaniamilu illoqarfiit pingaarnersaannut Tiranamut aallartitaallunga. Tassani Stathi Muçi biibilimik griikerisuumik atuartoq naapippara. „Naalagiartarpit?“ aperaara. „Naamik,“ akivoq. „Oqaluffik qimannikuuara. Biibilimik Atuaqqissaartartunut ilaavunga.“ Sapaammi sakkutooq alla uangalu Stathi ilagalugu ataatsimiigiarpugut. Ataatsimiinnermi ilikkarpara ilagiit ilumoortut tassaanngitsut oqaluffik imaluunniit upperisarsiorneq, tassaallutilli Kristusip kiffaasa tanitaasut ilagiissaat. Maanna atuakkami Guds Harpe-mi atuarsimasakka paasilerpakka.

1920-kkut qeqqata missaani Nasho Idrizi aamma Spiro Vruho USA-miit Albaniamut utersimapput sallusuissullu Biibilimeersoq ilinniarsimasartik allanut oqaluussissutigisarlugu. Tiranami Biibilimik Atuaqqissaartartorpaaluit ilagalugit ataatsimiigiartalerpunga. Erniinnaq paasilerpara Jehovap peqatigiissortai nanisimallugit. Taamaattumik 1930-mi, aggustip ulluisa sisamaanni, kuussuarmi ungasinngitsumi kuisippunga.

Kingorna Mbreshtanimut uterpunga kamippaliortutut suliniarlunga. Pingaarnerusumilli Biibilimit sallusuissutsit ilinniarsimasakka allanut oqaluussissutigisarpakka. Ima oqaluttuuttarpakka: „Jesus Kristus oqaluffimmi inuusaliatut inngilaq. Uumavoq!“

 Assortuineqaraluartoq oqaluussivunga

1925-mi Ahmed Bey Zogu Albaniami naalakkersuilerpoq 1928-milu tassaalerluni kunngi Zogu siulleq. 1939 tikillugu naalakkersuivoq. Inuit pisinnaatitaaffiinut ministeriusup kristumiutut sulinerput akueraa. Taamaattorli ajornartorsiuteqarpugut. Musa Juka indenrigsministeriusoq Romami paavimut qanimut attaveqarpoq. Jukap aalajangerpaa upperisarsiornerit pingasuinnaat akuerisaassasut — musliimit, ortodoksit kiisalu katuullit. Politiit atuagaativut tiguniaraluarpaat oqaluussinerpullu unitsinniaraluarlugu, iluatsitsinatilli.

1930-kkut ingerlaneranni Beratimut, Albaniami illoqarfiit annerusut ilaannut, tikeraartarpunga, Mihal Svecip tassanngaanniit oqaluussinerput siulersormagu. Albania tamakkerlugu oqaluussilluni angalaarnerit piareersartarpavut. Ilaanni illoqarfimmut Shkodramut aallartitaavunga sapaatit-akunneri marluk oqaluussiartorlunga, tassanilu atuagassiarpassuit agguaassimavakka. 1935-mi arlaliulluta bussimik attartorluta Këlcyrëmut oqaluussiartorpugut. Kingusinnerusukkut illoqarfiit Permet, Leskovik, Erseka, Korça, Pogradec aamma Elbasan angalaarfigineqarput. Naggataatigut Tiranamut uterpugut Kristusip toqunerata eqqaaniarnissaanut piffissanngormat.

Anersaakkut inuussutissaqarluaratta anersaakkut pissatsinneqartarpugut, taamaattumillu qimagaasutut misiginngisaannarpugut. 1930-mit 1939 tikillugu Napasuliaq Alapernaarsuiffik griikerisooq aalajangersimasumik pisarpara. Ullut tamaasa minnerpaamik nalunaaquttap-akunnera ataaseq Biibili atuartassallugu anguniagaraara, ukiullu 60-it sinnerlugit taamaaliortarpunga isikujuulernera tikillugu. Aatsaat ungasinngitsukkut Biibili tamaat Albaniamiutut nutserneqarpoq, taamaammat qujamasuutigaara meeraallunga griikerisut ilinniarsimagama. Nalunaajaasut Albaniamiut allattaaq taamanikkut griikerisut atuarneq ilinniartarpaat Biibili tamaat atuarsinnaajumallugu.

1938-mi Argjiro kuisippoq. 1939-mi meeqqatta quliusut ilaat arfineq-marluk inunngoreersimapput. Ajoraluartumik taakkua ilaat pingasut meeraaraatillutik toqupput.

Sorsunnersuup kingulliup nalaani ajornartorsiutit

1939-mi apriilimi sorsunnersuup kingulliup siunitsiannguagut sakkutuut Italiamiut fascistiusut Albania saassuppaat. Tamatuma kinguninnguagut Jehovap nalunaajaasuisa sulinerat inerteqqutaalerpoq, Naalagaaffimmilli oqaluussisartut 50-it missaanniittut nalunaajaanertik ingerlatiinnarpaat. Sorsunnersuup kingulliup ingerlanerani atuagaatitta atuagassiaaraatittalu ilaat 15.000-it missaat arsaarinnissutigineqarput aserorterneqarlutillu.

Jani Kominop angerlarsimaffimmini pequusivingaatsiarsuarmi atuagarpassuit toqqortarai. Sakkutuut Italiamiut paasileramikku atuakkat tamakku USA-mi naqiterneqarsimasut, kamalerput. „Isumaqatissarsiortuuvusi! USA Italiamut akerliuvoq!“ taama oqarput. Qatanngutit angutit inuusuttut ilungersuussilluartut Thomai Vasili Camalu tigusaapput, paasineqarmallu atuakkat agguaattagaat Kominomeersuusut taannattaaq tigusaavoq. Erniinnaq uangattaaq politiinit qaaqquneqarpunga killisiorneqalerlungalu.

„Angutit uku nalunngiligit?“ aperipput.

„Aap,“ oqarpunga.

„Suleqatigaagit?“

„Aap,“ akivunga. „Jehovamut nalunaajaasuuvugut. Naalakkersuisut assortornianngilavut. Attaviitsuuvugut.“

 „Atuagassianik taama ittunik agguaassisimavit?“

Angerama saviminernik paffequtserneqarpunga, 1940-milu juulip ulluisa arfernanni parnaarussaallunga. Tassani nunaqqatima ilaat tallimat ilagaakka — Josef Kaci, Llukan Barko, Jani Komino kiisalu qatanngutigiit Camakkut. Parnaarussivimmi nalunaajaasut allat pingasut naapippavut — Gori Naçi, Nikodhim Shyti aamma Leonidas Pope. Tamatta qulingiluaalluta ininnguamut 1,8x3,7 meteriusumut parnaarussaavugut.

Ullualuit tamatuma kingorna kalunnernik ataatsimut qilersorneqarpugut illoqarfimmullu Permetimut aallarunneqarluta. Qaammatit pingasut qaangiummata parnaarussivimmut Tiranamiittumut nuunneqarpugut tassaniillutalu qaammatit arfineq-pingasut eqqartuussisunut sassartinneqarsimanata.

Naggataatigut sakkutuut eqqartuussiviannut sassartitaavugut. Qatanngut Shyti uangalu qaammatini 27-ni parnaarussassanngortitaavugut, qatanngut Komino qaammatini 24-ni, allallu tamarmik qaammatit qulit qaangiummata iperagaapput. Parnaarussivimmut Gjirokastramiittumut aallartinneqarpugut, 1943-milu qatanngutip Gole Fllokop iperagaanissarput isumagaa. Tamatuma kingorna ilaquttakkalu illoqarfimmut Permetimut nuuppugut, tassanilu ilageeqarfinnguami nakkutilliisunngorpunga.

Naak sulinerput inerteqqutaagaluartoq nunanilu sanilerisatsinni sorsunneqaraluartoq sapinngisamik Naalagaaffik pillugu tusarliussamik oqaluussinerput naammassiniarlugu iliuuseqartarpugut. (Matîuse 24:14) 1944-mi nalunaajaasut 15-it parnaarussivimmiipput. Taamaattorli ukiuni artornartuni tamakkunani Jehovamit qimagaasutut misiginngisaannarpugut.

Silarsuarmut attaviitsuunerput misilinneqarpoq

Naak sorsunnersuaq 1945-mi naagaluartoq ajornartorsiuteqartuarpugut, ingasakkiartuinnarlutillu. 1946-mi decembarip 2-ani qinersineqarmat pinngitsoorani qinerseqataanissaq aalajangerneqarpoq. Peqataajumanngitsoq naalagaaffiup akeraatut isigineqalissaaq. Permetimi ilagiitsinni ilaasortat ima aperisalerput: „Qanoq iliussaagut?“

Ima akivakka: „Jehova tatigigussiuk qanoq iliornissassinnik aperisariaqanngilassinga. Nalunngereerparsi Jehovap innuttai silarsuarmut attaviitsuusut. Silarsuup inuisa ilaginngilaat.“ — Juánase 17:16.

Ulloq qinersiffik nalliuppoq, naalagaaffimmullu sinniisuusut illutsinnut ornigupput. Eqqissillutik aallarniipput: „Kaffisoqatigiinniarta oqaloqatigiissagatta. Nalunngiliuk ullumi susoqartoq?“

„Aap, ullumi qinersisoqarpoq,“ akivunga.

„Tuaviortariaqaraluarputit inortuiumanatit,“ ilaat oqarpoq.

„Naamik, qinersiartussamaanngilanga. Jehova qinereerparput,“ akivunga.

„Ajunngilaq. Taava illua’tunngiliuttut qinersinnaavatit.“

Nassuiaavunga Jehovap nalunaajaasui naalakkersuinermut attaviitsuulluinnartuusut. Tamanna paasilermassuk tatineqarnerulerpugut. Ataatsimiittarunnaarnissarput peqqussutigineqarpoq, taamaattumillu isertortukkut ataatsimiittalerpugut.

Illoqarfimmut najugarinikuusatsinnut uterpugut

1947-mi ilaquttakkalu Mbreshtanimut uterpugut. Decembarimi ualikkut qiianaqisoq Sigurimi-mut (politiinut isertortunut) qaaqquneqarpunga. „Nalunngiliuk sooq qaaqqugitsigit?“ politiip aperaanga.

„Immaqa uannik unnerluussisunik tusarsimavusi,“ akivunga. „Kisianni Biibilimi allassimavoq silamiut uumissussagaatigut, taamaattumik unnerluussisoqaraluarpat tupigusuutiginngilara.“ — Juánase 15:18, 19.

„Biibili pillugu oqaluttuutissanngilarma,“ kipitippaanga. „Taamaalioraluaruit unatassaqaakkit.“

Politiip ilanilu allaffik qimappaat silataanili qiianaqisumi utaqqeqqullunga. Kingusinnerusukkut allaffimmut iseqqeqquneqarpunga oqarfigineqarlungalu angerlarsimaffitsinni ataatsimiititseqqissanngitsunga. „Nunaqarfinni inuit qassiuppat?“ aperivoq.

„Inuit 120-it“, akivunga.

„Taakku sumik upperisaqarpat?“

„Ilagiinnut Albaniamiunut ortodoksinut ilaapput.“

„Illimmi?“

„Uanga Jehovamut nalunaajaasuuvunga.“

„Inuit 120-it aqqut ataaseq ingerlavigaat, illilli alla ingerlavigaajuk?“ Taava peqquaanga oqaluffimmi naneruutinik ikitseqqullunga. Oqarfigigakku taamaaliorsinnaananga anaatamik unatalerpaanga. Naggataatigut unnuakkut nalunaaqutaq ataatsimut iperagaavunga.

Atuagassianik pilersorneqarnerput kipitinneqarpoq

Sorsunnersuaq kingulleq naammat Napasuliaq Alapernaarsuiffik allakkerisarfikkut pisaqqilerparput, kingusinnerusukkulli pisarunnaarlugu. Taava unnuit ilaanni qulinngulersoq politiit isertortut qaaqqoqqippaannga. „Atuagassiaq griikerisooq nassiunneqarpoq, nassuiarsinnaaviuk sunaasoq?“

„Griikerit oqaasiinut pikkorippallaanngilanga,“ akivunga. „Sanilera pikkorinneruvoq, immaqa taassuma ikiorsinnaavaasi.“

„Naamik, illit nassuiassavat,“ politeeq oqarpoq Napasuliaq Alapernaarsuiffik-up normuisa ilaat griikerisuut nittartiutigalugit.

„Aa, uannukartunuku!“ oqarpunga. „Soorunami nassuiarsinnaavara. Atuagassiat tamakku Brooklynimiit New Yorkimiittumit nassiussaapput. Jehovap Nalunaajaasuisa qullersaqarfiat tassaniippoq. Uanga Jehovamut nalunaajaasuuvunga. Kukkusumilli adressilerneqarsimagunarput. Atuagassiat uannut nassiunneqartussaagaluarput, ilissinnuunngitsoq.“

Atuagassiat uannut tunniukkumanngilaat, taamanerniillu 1991 tikillugu, ukiut 40-it qaangiummata, Albaniami atuagassiat Biibililersaarutit pisinnaanngilavut. Ukiorpassuit taakku ingerlaneranni oqaluussisarpugut Biibiliinnaq atorlugu. 1949-mi nalunaajaasut 20-it missaat parnaarussivimmiipput; ilaat ukiut tallimat parnaarussaassallutik.

Ajornartorsiutit annertusiartorput

1950-ikkunni inuit allagartamik sakkutooqarnermik tapersersuinerminnut takussutissaasumik tigumiaqartussanngortinneqarput. Jehovalli nalunaajaasuisa allagartat taamaattut atorumanngilaat. Taamaattumik qatanngut Komino uangalu qaammatit marluk parnaarussaaqqippugut.

Ukiuni naalagaaffiup upperisarsiornerit ilaannik akuerinniffigisaani killilimmik kiffaanngissuseqarpugut. Kisianni 1967-imi upperisarsiornerit tamarmik inerteqqutaalerput Albanialu nunatut upperisarsiortoqarfiunngitsutut nalunaarutigineqarpoq. Nalunaajaasut ataatsimiititsisarnertik ingerlatiinnarniarsaraat, tamannali ajornakusoortorujussuuvoq. Kavaajavut isertortumik kaasarfilerpavut, biibili mikisunnguaq toqqorsinnaajumallugu. Taava asimukartarpugut atuarniarlugu.

Nalunaajaasut Tiranamiittut ilaat Biibilimik atuartarnertik pissutigalugu tigusaapput, taakkua ilaat pingasut ukiuni tallimani pinngitsaaliissummik sulisitsivinni ungasissuni sulisussanngortinneqarlutik. Tamanna ilaqutaannik annertuumik eqquivoq. Uagut nunaqarfinnguami inuusugut aallarunneqanngilagut navianartutut isigineqannginnatta. Kisianni attaviitsuunerput pissutigalugu ativut naalakkersuisutigut nerisassanik ikiorneqartussat allattorsimaffiannit peerneqarput. Taamaattumik inuuniarneq artornartorujussuuvoq. Meeqqattalu ilaat marluk toqupput. Kisianni Jehovamit qimagaasutut misiginngisaannarpugut.

Albaniami siooraneq nalinginnaaqaaq. Kikkut tamarmik nakkutigineqarput, politiillu isertortut kinaluunniit isummaminik naalakkersuisunit allaanerusumik saqqummiisimasoq nalunaarsortarpaat. Taamaattumik sulinerput pillugu allagaqarnissarput mianersuutigisorujussuuarput. Marluinnaalluta pingasuinnaallutaluunniit naapeqatigiissinnaavugut anersaakkut kajumissaaqatigiinniarluta. Oqaluussinerpulli unitsinngisaannarparput.

Qatanngutit paatsiveerutsinniarlugit politiit isertortut sallullutik tusaamaneqalersippaat nalunaajaasut Tiranamiittut ilaat nuimanerusoq kilitsissiaasoq. Tamanna ilaasa uppernerminnik annaasaqaatigaat, avissaartuutsitsingaatsiarlunilu. Biibililersaarutinik nutaanik peqannginnatta Jehovallu peqatigiissortai  takussaasut attaveqarfiginnginnatsigik ataasiakkaat sioorallutik nakkaannarput.

Kiisalu oqartussaasunit tutsiuppoq Spiro Vruho, Albaniami kristumiu utoqqaanertaq assut ataqqisaasoq, imminorsimasoq. „Takuuk,“ oqarput, „allaat Vruho nakkaannarpoq.“ Kingusinnerusukkut paasinarsivoq qatanngut Vruho toqunneqarsimasoq.

1975-imi Argjirolu qaammatialuit Tiranamiippugut ernerput najorlugu. Qinersinerup nalaani oqartussaasut ima sioorasaarpaatigut: „Qinersinngikkussi ernersi suliffimminit soraarsitaassaaq.“

„Ernerma ukiuni 25-ni suliffini suliffigisimavaa,“ akivunga. „Taanna ilaqutaalu pillugit sukumiisumik allattugaqarpusi. Ukiut 40-it qinersisimanngilanga. Inuit pillugit allattukkani tamanna allanneqartarpoq. Allanneqarsimanngippat allattukkasi amigaateqassapput. Allanneqaraluarpalli taava ukiorpassuit partiimut ilumoorsimanngilasi ukiorpassuarni suliffeqarnera akuerigassiuk.“ Tamanna tusaramikku oqarput Mbreshtanimut utissagutta suliassaq tamanna taamaatissagitsik.

Allanngornersuit

1983-imi Mbreshtanimiit Laçimut nuuppugut. Kingornalu, 1985-imi, kisermaassilluni naalakkersuisuusoq toquvoq. 1946-miilli pinngitsaaliissummik qinersineqaqqaarmat taanna naalakkersuisimavoq. Kingusinnerusukkulli inuusaliaq taassuma assinga Tiranami illoqannginnersamit peerneqarpoq, soorluttaaq inuusaliaq Stalinip assinga peerneqartoq.

Ukiut qulillit arlallit sulinitsinnik inerteqqutaaffiusut ingerlaneranni nalunaajaasut amerlaqisut peqqarniitsuliorfigineqarsimapput ilaallu toqutaasimallutik. Angutip nalunaajaasut ilaat aqqusinermi naapitani ima oqarfigisimavai: „Ukiuni kommunistit nalaanni tamatta Guuti tunupparput. Jehovap nalunaajaasui kisimik taassumunnga ilumoortuarput misilinneqaraluarlutik malersorneqaraluarlutillu.“

Kiffaanngissuseqarnerujartorpugut, 1991-imilu juunimi oqaluussisartut qulingiluat kristumiutut kiffartornertik nalunaarutigaat. 1992-imi juunimi, qaammat ataaseq inerteqqutaajunnaarfiup kingorna, 56-it oqaluusseqataapput. Ukioq tamanna siusinnerusukkut nuannaangaarluta takusimavarput Kristusip toquneranik eqqaaniaalluni nalliuttorsiornermi 325-it najuuttut. Maannalu 600-t sinnerlugit oqaluussisartoqarpoq, 1995-imilu apriilip 14-ani 3491-it eqqaaniaanermut najuupput! Ukiuni kingullerni inuusuttorpassuit ilagiitsinnut ilaasortaalermata nuannaarnera oqaatigineqarsinnaanngilaq.

Ukiorpassuit tamakku ingerlaneranni Argjiro Jehovamut ilumoortuarpoq uannullu unneqqarittuarluni. Parnaarussaagaangama imaluunniit oqaluussiartorlunga aallaraangama ajuusaaruteqarani naammagittarlunilu ilaquttatta pisariaqartitaat isumagisarpai. 1993-imi ernitta ilaat taassumalu nulia kuisipput. Nuannaarutigingaarparput.

Guutip naalagaaffia kisiat

Nuannaaqaanga takullugit Jehovap peqatigiissortai Albaniami ataasiussuseqarluarlutik anersaakkut siumukartut. Simonitut utoqqalisutut misigaanga, taassuma immikkut pisinnaatitaaffittut Jerusalemimi toqunini sioqqutitsiarlugu Messias qangali neriorsuutigisaq takusimammagu. (Lúkarse 2:30, 31) Maannakkut naalakkersuineq suna piumaneruneriga aperineqaraangama ima akisarpunga: „Kommunistiussuseq kapitalismiluunniit piumanngilakka. Inuit imaluunniit naalagaaffiup nuna pigineraat uannut pingaaruteqanngilaq. Naalakkersuisut aqqusiniliortitsisarput, nunaqarfinni ungasissuniittuni kallerup inneranik pilersitsisarlutik aaqqissugaanerlu isumagalugu. Kisianni Jehovap naalakkersuinera, taassuma naalagaaffia qilammiittoq, tassaavoq Albaniami nunarsuarlu tamakkerlugu ajornartorsiutinut aaqqiissutissatuaq.“

Guutip kiffaasa nunarsuaq tamakkerlugu Guutip naalagaaffianik oqaluussissutiginninnerat inunnit pinngilaq. Tassaavorli Guutip suliaa. Uagut kiffaraatigut. Naak Albaniami ajornartorsiuterpassuit atortariaqaraluarivut sivisuumillu Jehovap peqatigiissortaanit takussaasunit avissaaqqasimagaluarluta, Jehovap qimanngisaannarpaatigut. Anersaavata tamatigut najorpaatigut. Tamatigut siulersorpaatigut. Inuunera tamaat tamanna misigisimavara. (wE 1/1 96)