Sumi tamaani nakuuserneqarpoq

ANGUTIP aqqusinermi qulliup qorsunngornissaa utaqqillugu biilimini issiatilluni malugilerpaa anguterujussuaq talini quleralugit oqaasipiluutigaluni tungaannarminut ingerlasoq. Biilertup matuni parnaapallappai igalaanilu matupallallugit. Anguterujussuup tikiukkami biili aalatilerpaa matuilu ammariaraluartarlugit. Naggataatigut kamangaarami biilip igalaava saarleq tilluppaa sequmillugu.

Pisoq tamanna filmimeersuua? Naamik! Qeqertamiuna Hawaiimiittumi Oahumi, uiverneqarfiunngitsutut eqqissisimaffiusutullu ilisimaneqaraluartumi, angallannermi perulluliorneq.

Tamanna tupaallannanngilaq. Matuni parnaarsuutit, igalaanut assiaquttat, illorsuarni sissuertut allaallu inunnik angallassissutini allagartat ima allannillit: „Ingerlatitsisoq aningaasanik tigumiaqanngilaq“ — tamakkua tamarmik takutitsipput sumi tamaani nakuuserneqartoq.

Angerlarsimaffimmi nakuuserneq

Angerlarsimaffik qimarnguittut unganartutut isigineqartuarsimavoq. Tamannali sukkasuumik allanngoriartorsimavoq. Ilaqutariinni nakuuserneq — meeqqanik atornerluineq, aappamik unataaneq inuarnerlu — nunarsuaq tamakkerlugu nutaarsiassani qulequtaasarput.

Assersuutigalugu Manchester Guardian Weekly-mi ima allassimasoqarpoq: „Tuluit nunaanni meeqqat minnerpaamik 750.000-it angerlarsimafimminni nakuuserneq pissutigalugu sivisuumik kingunipilutsitsisinnaapput.“ Misissuinermi nalunaarummit tamatumani tunngavigineqartumi aamma nalunaarutigineqarsimavoq ’arnat apersorneqartut sisamaagaangata pingasut oqarsimasut meeqqatik nakuusernermik takusaqartinneqarsimasut, meeqqallu pingasuugaangata marluk anaanatik unatarneqartut takusimagaat’. Taamatuttaaq U.S.News & World Report naapertussagaanni USA-mi meeqqanik atornerlunneqarsimasunik sumiginnagaasunillu sullissisut missiliuussimavaat ’ukiut tamaasa meeqqat 2000-it, amerlanersaat sisamat inorlugit ukiullit, angajoqqaamik isumaginnitsimilluunniit assaanni toqusartut’, tassa angajoqqaaminnit sumiginnitsiminnilluunniit inuartarineqarlutik. Kisitsit tamanna angallanermi ajunaartunit aammalu ipillutik nakkarlutilluunniit toqusunit annerusoq nalunaarusiami oqaatigineqarpoq.

Angerlarsimaffimmi nakuusernernut ilaapput aappamik pinerliineq, soorlu ajatsinerit, patissinerit, isimmiinerit, toqqusassiinerit, unataanerit, savimmik aallaammilluunniit qunusiarinninnerit, allaallu toqutsinerit. Ullumikkullu angutit arnallu assigiimmik taamatut nakuusertarput. Misissuinermi paasineqarsimavoq aappariit akornanni nakuusernerit 25 procentiini angut pisuusartoq, 25 procentiinilu allani arnaq pisuusartoq, sinnerinilu aappariit assigiimmik pisuusartut.

Suliffimmi nakuuserneq

Angerlarsimaffiup avataani suliffik tassaasimagaluarpoq sumiiffik aaqqissugaalluarfiusoq inuit ataqqineqarfiat kusanartumillu iliorfigineqartarfiat. Taamaakkunnaarsimagunarporli. Assersuutigalugu, USA-mi eqqartuussinermut tunngasunut ministereqarfiup kisitsisitigut nalunaarusiaani erserpoq ukiut tamaasa inuit 970.000-init amerlanerusut suliffimminni peqqarniitsuliorfigineqartartut. Allatut oqaatigalugu „sulisut sisamaagaangata ataaseq suliffimmini peqqarniitsuliorfigineqarnissaminut ulorianartorsiortarpoq“, soorlu Professional Safety — Journal of the American Society of Safety Engineers-imi nalunaarusiami allassimasoqartoq.

 Eqqissiunnaarnartuuvoq suliffimmi peqqarniitsuliornerit assortuunnerinnaanatillu nikassaanerinnaanngimmata. „Sulisitsisunut sulisunullu allanut peqqarniitsuliortarneq USA-mi toqutsinermut pissutaasut amerliartortut ilagaat,“ nalunaarusiami tamatumani allassimavoq. 1992-imi suliffinni toqusut arfiniliugaangata ataaseq inuarnerusarpoq. Arnat pineqaraangata ajunaarnerit affangajaat inuarnerusarput. Aap, suliffiit siornatigut toqqissisimanartuusimagaluit maanna peqqarniitsuliornernik ulikkaarput.

Timersornerup aliikkusersuinerullu iluini nakuuserneq

Timersorneq aliikkusersornerlu inuup inuunermini ilungersunarnerusunut nukissaqalerumalluni sukisaarsaatitut inuummarissaatitullu atortussaagaluarpai. Ullumikkulli aliikkusersuineq niuerneruvoq dollarsinik milliardilikkuutaanik isertitaqarfiusartoq. Tamanna sapinngisamik annertuumik iluanaarutigiumallugu aliikkutassiortartut suut tamaasa atortarpaat. Tamakkununnga ilaavoq nakuuserneq.

Atuagassiaq niuernermut tunngasoq Forbes naapertorlugu computerimik pinnguaatit ilaata sorsunnermut tunngasup ilaatigut imaraa sakkutuup akeqqani alittorlugu niaqua qimerlualu piiarai isiginnaartut ima suaartartillugit: ’Toquguk! Qaa, toquguk!“ Nioqqutissiortup unammillertaasup computerimik pinnguaat tamannarpiaq aamma sanasimavaa pisoq peqqarniitsoq tamanna ilanngunnagu. Paasinarsisimavoq pinnguaatit peqqarniitsuliortortaqarnerusut pisiariumaneqarnerusut. Taamaalilluni iluanaaruteqarluartoqartarpoq. Computerimik pinnguaatit tamakku saqqummersinneqaqqaarmata sapaatit-akunneri marluk siulliit ingerlaneranni tamatuminnga nioqqutissiortut dollarsinik 65 millioninik iluanaaruteqarput. Iluanaarutaasinnaappat nakuuserneq aamma ussassaarutitut atorneqarsinnaasarpoq.

Timersornermi nakuuserneq allarluinnaavoq. Timersortartut ajoqusiisinnaagaangamik usorsisimaarutigigajuttarpaat. 1990-imi ishockeymik unamminermi ataatsimi unioqqutitsinerit aatsaat taama amerlatigalutik 86-iupput. Perulluliornerit pissutigalugit unammineq nalunaaquttap-akunnerini pingasuni affarmilu kipitinneqarallartariaqarsimavoq. Unammisut ilaat kiinnami saarngata innarlernera, isimi igalaasaata innarlerneqarnera kilerujussuarninilu pissutigalugit suliarineqartariaqarpoq. Nakuusernermut tamatumunnga suna pissutaava? Unammisut ilaat oqarpoq: „Unamminermi puffassimaarfioqisumi, paggiseqattaarfioqisumi ajugaareerluni angerlaraanni misiginartarpoq ilit qanittuararsuanngorlugit. Pagginnerit pissutigalugit soorlumi tassa anersaakkut ittumik misigisaqarluni.“ Ullumikkut timersornermi nakuuserneq tassaaginnanngilaq ajugaaniarluni iliuuseq. Tassaalersimavoq anguniagaq.

Atuarfinni nakuuserneq

Atuarfik meeqqat timikkut isumakkullu ineriartornissaminnik aallussilluarfissaattut isigineqartuarsimavoq. Ullumikkulli atuarfik toqqissisimanartuinnaajunnaarsimavoq. 1994-imi Gallupip misissuisitsinerata takutippaa USA-mi atuarfinni naalagaaffiup kommunillu pigisaanni ajornartorsiutit annerpaartaat tassaasut nakuuserneq pinerlunniaqatigiillu; ajornartorsiutit tamakku allaat aningaasatigut ajornartorsiutinit 1993-imi, ukiup siuliani ajornartorsiutit annersaattut nalunaarutigineqarsimasunit, annerulersimapput. Qanoq ingasatsigilersimava?

Misissuinermi atuartut ima apersorneqarmata: ’Atuarfimmi eqqaaniluunniit nakuuserfigineqarsimavit?’ atuartut sisamaappata ataaseq angertarpoq. Ilinniartitsisut quliugaangata ataaseq angertarpoq. Misissuinerup aamma takutippaa atuartut 13 procentii, nukappiaqqat niviarsiaqqallu, ilaannikkut sakkulisarlutik atuarfiliartartut. Amerlanersaat oqarput taamaaliuinnartarlutik kakkagitinniaannarlutik imaluunniit imminnut illersorniarlutik. Ilinniartitsisulli ilaat atuartoq 17-inik ukiulik illuinnarsuutaanik arsaarniartillugu sakissamigut allaaneqarsimavoq.

Kulturi nakuuserfiusoq

Ilumut, sumi tamaani nakuuserneqarpoq. Angerlarsimaffimmi, suliffimmi, atuarfimmi aamma aliikkusersuinermi kulturi nakuuserfiusoq takuneqarsinnaavoq. Tamanna inuppassuit sungiussimavaat isumaqarlutik tamanna pissusissamisoortoq — namminneq eqqorneqarnissartik tikillugu. Taava ima aperisarput: „Nakuuserneq qaquguluunniit atuukkunnaassava?“ Akissutaa paaserusuppiuk? Taava ilanngutassiaq tulliuttoq atuarniaruk.