Nutaarsiassat nuanniitsut amerliartuinnarput

MALUGISIMAVIUK inuppassuit nutaarsiassanik nuanniitsunik qulequttat nutaarsiassanit nuannersunit soqutiginerusaraat? Aviisini pinngortitarsuarmi ajunaarnersuaq pillugu qulequtaq aammalu atuagassiani oqaatissuaanerit saqqummersinneqartut tamarmik nutaarsiassanit nuannersunit pisiarineqarnerusarput.

Ullumikkut nutaarsiassat nuanniitsut amigaataanngillat. Imali isumaqartoqarsinnaavoq: Immaqa aviisiliortut killisiuillutik nutaarsiassat nuanniitsut nanissallugit — nutaarsiassallu nuannersut sumiginnassallugit — ilinniartitaasimapput.

Oqaluttuarisaanermi taamaattoqartuaannarsimavoq

Aap, ukiut hundredelikkuutaat ingerlaneranni nutaarsiassat nuanniitsut nuannersunit amerlanerusarsimaqaat. Oqaluttuarisaaneq naalliuutinik, pakatsisinneqarnermik ernumatsatsinneqarnermik inuit atortagaannik ulikkaarsimavoq.

Assersuutit ilaannaat eqqarsaatigeriartigik. Atuakkami Chronicle of the World-mi, Jacques Legrandimit allanneqarsimasumi, pisimasut assigiinngitsut nalunaarutigineqarput soorlu aviisiliortunit ullormi pisimaffimminni saqqummersinneqartut. Nalunaarutit taakku uppernarsarneqarluartut takutippaat nunarsuarmi inoqartillugu nutaarsiassat nuanniitsut qanoq nalinginnaatigisimasut.

Nalunaarut siulleq Grækenlandimeersuuvoq, ukiumi 429-mi u.n.s. pisimasoq. Athenimiut Spartamiullu sorsuunnerat pillugu ima nalunaaruteqarpoq: „Illoqarfik namminersortoq Potidaea Athenimiunit ungusisunit ajugaaffigineqarpoq, tassani ima kaannersuaqartigimmat inuit allaat toqusortamik timaat nerisimammatigik.“ Ila, nutaarsiat nuanniissusii!

Ukiut hundredellit siulliit ukiunik naatsorsueriaatsitta siornagut sammeriarutsigik ukiumi 44-mi u.n.s. marsip ulluisa 15-ianni Romami Julius Cæsarip toquneranik nalunaarut erseqqilluinnartoq nanivarput. „Julius Cæsar toqunneqarpoq. Ullumi, marsip 15-ani, naalakkersuisut illuanut aggertilluni perlulioqatigiinnianit, ilaatigut qanittumik ikinngutigisaminit, kapineqarluni toqutaavoq.“

 Ukiuni hundredelinni tulliuttuni nuanniitsumik nutaarsiassaqartuaannarpoq. Assersuutigalugu 1487-imi uissuumminaqisoq manna Mexicomiit tusarliunneqarpoq: „Aztekerit illoqarfiata pingaarnersaanni Tenochtitlanimi aatsaat taama uissuummernartigisumik pilliutiginnittoqarpoq, inuit 20.000-it Huitzilopochtlimut, sorsunnerup guutianut, uummatertik annaammassuk.“

Inuup peqqarniissusia pissutigiinnarnagu aammattaarli mianersuaassusia pissutigalugu nuanniitsumik tusagassaqartarsimavoq. Londonimi ikuallannersuaq tassaagunarpoq ajunaarnersuit ilaat taama ittoq. 1666-imi, septembarip ulluisa 5-at, tuluit nunaannit Londonimiit ima nalunaaruteqarpoq: „Kiisami, ullut unnuillu sisamat qaangiuttut, Londonimi ikuallannersuaq unitsinneqarpoq Yorkip hertuugiata sakkutuut umiartortut paassat atorlugit illut ikuallalersussaagaluit qaartimmatigik. Illoqarfiup ilaani 160 hektariusuni oqaluffiit 87-it illullu 13.000-it nungussimapput. Tupinnartumik inuit qulingiluaannaat toqusimapput.“

Nutaarsiassat nuanniitsut eqqarsaatigalugit aamma nunani amerlasuuni nappaalanersuaqarsimaneq eqqartorneqartariaqarpoq — soorlu assersuutigalugu 1830-kkunni koleramik nappaalanersuaq. Tamanna pillugu ima qulequtaqarpoq: „Kolera aliortukkatut Europami ersiortitsivoq.“ Nalunaarut piviusorpalaartoq nutaarsiassamik ajornerusumik ilimasaarilluni allaatiginnippoq: „Kolera, 1817 tikillugu Europami naluneqanngitsoq, Asiamiit kitaanut siaruaatilerpoq. Ruslandimi illoqarfissuarni, soorlu Moskvami St. Petersborgimilu, inuppassuit toqoreersimapput — eqqorneqartut amerlanersaat tassaapput illoqarfissuarni piitsut.“

Ukiuni nutaanerusuni amerliartuinnartut

Naak nutaarsiassat nuanniitsut oqaluttuarisaanermi aalajangersimasumik inuunermut atuukkaluartut, ersarippoq maanna 1900-kkunni ukiuni kingullerni amerliartuinnarsimasut, aap, nuanniitsunik nutaarsiassaqarneroqaaq.

Ukiuni hundredelinni makkunani nutaarsiassat ajornerpaartaat qularnanngitsumik tassaapput sorsunneq pillugu nutaarsiassat. Oqaluttuarisaanermi sorsunnerni marlunni annerni — tulluartumik taaneqartartut sorsunnersuaq siulleq sorsunnersuullu aappaa — siooranartumik nalunaaruteqartarpoq. Tassaappulli ukiuni hundredelinni makkunani pilluaatsuni nutaarsiassat nuanniitsut ilaannaat.

Qulequttat makku nalaatsornerinnakkut toqqarneqarsimasut eqqarsaatigikkit:

1923, septembarip 1-at: Tokyo nunap sajunnersuanik eqqorneqarpoq — inuit 300.000-it toqusimapput; 1931, septembarip 20-at: Ajornartorsiorfik — tuluit aningaasamik nalinga millisinneqarpoq; 1950, juunip 25-at: Korea avannarliup kujalleq saassutilerpaa; 1956, oktobarip 26-at: Ungarnimiut Sovjetunionimut pikitsitsipput; 1963, novembarip 22-at: John Kennedy Dallasimi aallaaneqarluni toqunneqarpoq. 1968, aggustip 21-at: Russit sakkutuut Pragimi pikitsitsinermut akuliupput; 1970, septembarip 12-iat: Timmisartut tigusarineqartut puilasuitsumi qaartinneqarput; 1974, decembarip 25-at: Anoraasuarsuup Tracyp illoqarfik Darwin aserorpaa — inuit 66-it toqupput; 1975, apriilip 17-iat: Kommunistit sakkutuuisa Cambodia ajugaaffigalugu tiguarpaat; 1978, novembarip 18-at: Guyanami inuppassuit ataatsikkut imminorput; 1984, oktobarip 31-at: Indira Gandhi aallaaneqarluni toqunneqarpoq; 1986, januaarip 28-at: Avataarsualiartaat aallartinneqarnermini qaarpoq; 1986, apriilip 26-at: Sovjetunionimi atomimik nukissiorfik ikuallappoq; 1987, oktobarip 19-iat: Aktiet naleerukkiartorput; 1989, apriilip 25-at: Alaska uuliamik mingutitsinersuarmit eqqorneqarpoq; 1989, juunip 4-at: Beijingimi ’eqqissinerup qilammeersup illoqannginnersaani’ sakkutuut akerliliisut toqorarpaat.

Aap, oqaluttuarisaanermi tamatigut nuanniitsunik nutaarsiassaqartarsimavoq, nutaarsiassallu nuannersut amerlavallaanngillat. Nutaarsiassat nuanniitsut ukiuni nutaanerusuni amerliartuinnartillugit nutaarsiassat nuannersut ikiliartuinnarput.

Sooq taamaappa? Aammalu taamaattuaannassava?

Ilanngutassiami tulliuttumi apeqqutit tamakku sammineqassapput.

[Qupp. 3-mi suminngaanneernerat]

WHO/Røde Korsi