Guutip oqaasia ’tupinnartuliortarpoq’

OQALUTTUARTOQ: THÉRÈSE HÉON

Ullut ilaanni 1965-imi tuniniaasartut suliffissuannut iserpunga Napasuliaq Alapernaarsuiffik aamma Iteritsi! tuniniaasunut neqeroorutigiartorlugit. Aniartorniarlunga tunuttungalu qanngorpallarujussuarpoq. Aqerloq isikkama eqqaannut tuppoq. „Tassa taamatut Jehovap nalunaajaasui pineqartussaapput,“ tuniniaasut ilaannit mitallerpaluttumik oqartoqarpallappoq.

Misigisaq tamanna annilaarutigeqaara — kisianni ima sakkortutiginngitsumik allaat piffissaq tamaat kiffartorumajunnaarlunga. Biibilimit ilikkakkakka ima nuannaarutigitigaakka suulluunniit taamatut kiffartorninnit unitsissinnaananga. Sooq taamaannersoq nassuiaatigilaarallarlara.

Juulimi 1918-imi inunngorpunga, tamatumalu kinguninngua angajoqqaakka illoqarfinnguamut Cap-de-la-Madeleinemut, Canadami Quebecimiittumut, tupinnartuliorfiusartutut tusaamasaasumut nuupput. Illernartuut Niviarsiamut Mariamut pigititaasoq tamaaniittoq avataanit ornigarneqartarpoq. Niviarsiamut Mariamut tupinnartuliarineqarnerartartut uppernarsarneqarsinnaanngillat, illoqarfilli alliartorluni 30.000-it sinnerlugit inunikkiartortillugu Guutip oqaasia inuit amerlasuut inuuneranni tupinnartuliortarsimavoq.

 20-t missaannik ukioqartunga upperisarsiornermik soqutiginninnera ataatama maluginialersimavaa biibilinilu uannut tunniullugu. Tupattorujussuuvunga Mosesimik allakkat aappaat-ni, kapitali 20-mi, assilialianik pallorfiginninnermik avoqqaarinninneq atuarakku. Erngerlunga ilagiit katuullit ajoqersuutaat tatigiunnaarpakka naalagiartarnerillu najuuffigisarunnaarlugit. Inuusalianik pallorfiginnikkusunngilanga. Ataatama oqarnera suli tusaqqoortarpara: „Thèrèse, naalagiaqataassavit?“ „Naamik, Biibili atuarakku,“ akivara.

Biibilimik atuarneq inuuninnut ilaajuarpoq 1938-mi septemberimi katikkaluaramaluunniit. Uiga, Rosaire, unnuarsiukulasarmat ileqquliuppara sulinerani Biibilimi atuartarlunga. Sivitsunngitsoq isummerpunga Guuti innuttaqarsimassasoq, ujalerpakkalu.

Guutip innuttaanik ujarlernera

Meeraallunga oqaluffimmi ilikkarsimasakka pissutigalugit sininnissara ersigisarsimavara anniarfimmi iternissara annilaanngatigalugu. Ersinera akiorniarlugu imminut oqarfigisarpunga Guuti asannittoq taama ajortigisumik pititsinavianngitsoq. Imminut tuppallersarlunga Biibilimik atuartuarpunga sallusuissut ujarlugu. Aap, angutitut Etiopiamiutut atuakkaminik paasisaqanngitsutut ippunga. — apustilit suliait 8:26-39.

Qatanngutiga Andrè nulialu najugaqarfitsinni quleriinni ataatsimik appasinnerusumi najugaqartut 1957-ip missaani Jehovap nalunaajaasui ilagalugit Biibilimik atuaqqissaartalerput. Ukussannut oqarpunga Jehovap nalunaajaasuinik takkuttoqaraangat qilaamikkut kasuttortaqqullugu, taava matup qaqugukkut mappinnginnissaa ilisimaniassagakku. Ullulli ilaanni ilisimatissallunga puigorsimavaa.

Matu ammarpara, silatitsinniipporlu Kay Munday, pioneeri, Jehovap nalunaajaasuisa ilaat piffissaq tamaat oqaluussisartoq. Nassuiaappaanga Guuti nammineq ateqartoq, aqqalu tassaasoq Jehova. Ingerlaqqimmat oqaatigisai ilumoornersut Biibilimi (Douay-ip nutsigaani) misissorpara. Tamannalu ilumoortoq paasigakku nuannaartorujussuanngorpunga. — 2 Moses 6:3; Matîuse 6:9,10; Juánase 17:6.

Kayip pulaaqqimmanga katuullit ataasiullunilu pingasuussutsimik ajoqersuutaat, tassa Guuti pingasunik kinaassusilik Guutimi ataatsimiittoq, oqaloqatigiissutigaarput. Kingusinnerusukkut nammineq biibiliga atuaqqissaarpara uppernarsiniarlugu ataasiullunilu pingasuussusermik imaqanngitsoq. (apustilit suliait 17:11) Misissuinerma takutippaa Jesus Guutimit qulangerneqarsimasoq. Jesus pinngortinneqarsimavoq. Aallartiffeqarpoq, Jehovali taamaannani. (Tussiaat 90:1,2; Juánase 14:28; Kulorsamiut 1:15-17; sarĸúmersitat 3:14) Ilikkakkakka naammagisimaarpakka, Biibilimullu tunngasunik oqaloqatigiittarnerput nuannaarutigiuarlugu.

Ullut ilaanni 1958-imi — novembarip qaammataani perluttorsuugaa — Kayip unnuk taanna ataatsimeersuaararnissamut inimi attartukkami ingerlanneqartussamut qaaqquaanga. Ilaavunga, sammineqartullu nuannaralugit. Naammassimmat nalunaajaasut ilaata ornippaanga, oqaloqatigiinnitsinnilu aperaara: „Kristumiu ilumoortoq illumiit illumut oqaluussisussaava?“

„Aap,“ akivoq, „nutaarsiassaq nuannersoq oqaluussissutigineqartussaavoq, aamma Biibilip takutippaa inuit angerlarsimaffiini pulaartarluni oqaluussisarneq pingaaruteqartuusoq.“ — apustilit suliait 20:20.

Akissutip tamatuma annertuumik nuannaarutissippaanga. Qularunnaarsippaanga Guutip innuttai nassaarisimagikka. Oqarsimagaluarpat: „Naamik, tamanna pisariaqanngilaq“, apeqqusersimassagaluarpara ilumut sallusuissut nassaarisimanerlugu, nalunnginnakku Biibilimi illumiit illumut oqaluussineq pillugu qanoq allassimasoqartoq. Taamanernit anersaakkut siuariartupallappunga.

Ataatsimeersuaararnerup kingorna illoqarfimmi sanilitsinni Trois-Rivièresimi Jehovap nalunaajaasuisa ataatsimiittarnerinut najuuttalerpunga. Kay oqaluussisartoqataalu, Florence Bowman, Cap-de-la-Madeleinemi Jehovamut nalunaajaasutuaapput. Ullut ilaanni oqarpunga: „Aqagu oqaluussiartoqatigissavassi.“ Tamanna tusaramikku nuannaaqaat.

Illoqarfimmi najugarisanni nalunaajaaneq

Isumaqarsimagaluarpunga kikkulluunniit Biibilip tusarliussaanik tusarumassasut, taamaanngitsorli paasigasuarpara. Kay Florencelu allami oqaluussisussanngortitaariarmata illoqarfimmi illumiit illumut Biibilimi sallusuissut pillugu oqaluussisussatut kiserngoruppunga. Nangaanngivillunga ukiut marluk oqaluussinera ingerlappara, 8. juuni 1963-imi kuisinnissama tungaanut. Ulloq tamanna feriepioneritut allatsippunga, kiffartorneq immikkut ittoq ullumikkut ikiorti-pioneeritut taasagaat.

Ukioq ataaseq feriepioneritut ingerlaannarpunga. Tamatuma kingorna Delvina Saint-Laurent neriorsuivoq pioneerinngussaguma sapaatipakunneranut  ataasiarluni Cap-de-la-Madeleinemukarluni oqaluussiartoqatigisassallunga. Taamaattumik pioneerinngornissannik qinnuteqarpunga. Kisianni pioneerinngornissannut sapaatit-akunneri marluinnanngortullu aliasuutigeqisannik Delvina toquvoq. Maanna qanoq iliussaanga? Aap, qinnuteqaat immersoreersimavara, taamaatikkusunngilaralu. Taamaattumik oktobarimi 1964-imi pioneeritut aallartippunga. Ukiuni tulliuttuni sisamani kisimiillunga illumiit illumut nalunaajaasarpunga.

Cap-de-la-Madeleinemi katuullit ilungersuussisut akeqqersimaakulaqaat. Ilaasa politiit aggeqqusarsimavaat nalunaajaanera unitsinniarlugu. Soorlulu aallarniininni eqqaagiga tuniniaasartoq qunulersinniarlunga isikkama eqqaannut igissimavoq, tamannalu illoqarfimmi assut aalassaataavoq. Illoqarfiup tv-kkut aallakaatitsiviata pisimasoq tamanna taasimavaa ’Jehovap Nalunaajaasuinik nungusaaniarneq’-mik. Pisimasorli tamanna iluaqutaasumik nalunaajaateqartoqarneranik kinguneqarpoq. Ukiut qulit qaangiummata tuniniaasartup, uannik aallaanninniartup, qanigisaa Jehovap nalunaajaasunngorpoq.

Guutip oqaasia ’tupinnartuliortarpoq’

Ukiut ingerlanerini takusimavara qanoq Cap-de-la-Madeleinemiut sallusuissummut Biibilimeersumut akerliunerujussuat arriitsumik nungukkiartortoq. 1968-ip missaani Jehovamut Nalunaajaasut allat illoqarfimmut nuupput, illoqarfiullu inui Biibilimik soqutiginnikkiartulerput. 70-ikkut aallartinneranni atuaqatigineqartartut amerliartupiloorput. Ilaanni oqaluussisartut allat qinnuigisariaqarsimavakka uanga atuaqatigisartakkama ilaat arlallit atuaqatigisaleqqullugit, illumiit illumut oqaluussinermut peqataajuarniassagama.

Ullut ilaanni arnap inuusuttup atuagaq Biibilimik atuaqqissaarnermut ikiuut, Sandheden der fører til evigt liv, neqeroorutigisarput tiguaa. Inooqataa, André, oqaloqatigiinnermut peqataavoq. Inupalaatut isikkoqarpoq pinerlunniartartuullunilu. Biibilili pillugu oqaloqatigiinnermi soqutiginnilerpoq, Biibilimillu atuaqqissaarneq aallarnerneqarpoq. Sivitsunngitsoq ikinngutini ilikkakkaminik oqaluttuuttalerpai.

Piffissap ilaani pinerluttut sisamat Biibilimik atuaqqissaaqatigisarpakka, ilaallu ataaseq oqaaseqarpiarneq ajorpoq tusarnaaqqissaartarlunili. Taanna Pierremik ateqarpoq. Unnuat ilaanni nalunaaqutaq marluk missaanni uigalu matukkut kasuttortumit itertinneqarpugut. Takorluulaariaruk: Silatitsinniipput pinerlunniartartut sisamat uannut apeqqutissaqartut. Qujanartumik Rosairep taama piffissaanngitsigisukkut takkuttoqartarnera naammagittaalliuutigineq ajorpaa.

Aallaqqaataani angutit taakkua sisamat ataatsimiittarnivut najuuffigisarpaat. Kisianni André Pierrelu kisimik ataatsimiigiartuaannarput. Inuunertik Guutip maleruaqqusaanut naapertuuttunngorsarpaat kuisillutillu. Maanna marluullutik ukiut 20-it sinnerlugit aalajaallutik Jehovamut kiffartorsimapput. Atuaqqissaarlutik aallartikkamik pinerluttuliortarnermikkut tusaamasaapput politiinillu marsigarineqarlutik. Ilaatigooriarlutik politiit ataatsimiinnerup nalaani imaluunniit Biibilimik atuaqqissaarnitta kingorna takkuttarput apeqqutigalugit. Nuannaarutigaara ’inuit assigiinngitsut tamaasa’ nalunaajaaffigisarsimagakkit, tassuunalu misigalugu qanoq Guutip oqaasia inummik allanngortitsisinnaasoq ilumut tupinnartuliatut misinnartumik. — 1 Timûtiuse 2:4.

Kiffartornerma aallaqqaataani paasitinneqarsimasuuguma Cap-de-la-Madeleinemi naalagaaffilersaartarfeqalissasoq, Jehovallu innuttaanik ulikkaartalerumaartoq, upperisimanavianngikkaluarpara. Nuannaarutigeqisannik illoqarfimmi sanilitsinni Trois-Riviéresimi ilagiit ikittunnguusimasut ilagiinnut arfinilinnut siumukarluartunut amerlisimapput, ilagiillu arfinillit taakkua naalagaaffilersaartarfinni pingasuni, ilaatigut Cap-de-la-Madeleinemiittumi, ataatsimiittarput.

Inuit 30-t missingi nuannaarutigisannik tunniulluinnarnissaannut kuisinnissaannullu ikiorsimavakka. Maannakkut 78-inik ukioqarpunga, pilluaatigeqaaralu inuunera Jehovamut tunniulluinnarsimagakku. Miserratigissanngilarali ilaatigut nikallungasarsimagama. Nikallungaffikka anigorniarlugit Biibili qupperartarsimavara qiimassaataasinnaasunik atuarlunga. Ullut tamarluinnaasa Guutip oqaasia atuartarpara. Ingammik isumaqarpunga Juánase 15:7 qiimmaallannartuusoq. Tassani allassimavoq: ’Uanniittuarussi oqaatsikkalu ilussinniittuarpata taava sumik piumasassinnik qinugussi taama pineqassaasi.’

Neriuppunga Rosaire silarsuassami nutaami qanittukkut pilersinneqartussami takoqqissinnaajumaarlugu. (2 Pîtruse 3:13; sarĸúmersitat 21:3,4) 1975-imi toqunnginnermini assut siuariartorluarsimavoq kuisinnissani siunertaralugu. Uanga aalajangiusimavara piffissaq tamaat oqaluussisartuujuarnissara Jehovallu suliaani nuannaaruteqartuarnissara.