Inuunerit siumut aalajangeriikkanit aqunneqarpa?

„ALA NÒ DON.“ Oqariartaaseq taanna bambarisut, Afrikami killermi Malimi atorneqartoq isumaqarpoq: „Guutip suliaa.“ Silarsuup ilaani tamaani oqariaatsit taamaattut nalinginnaaqaat. Wolofitut ima oqariartaaseqarpoq: „Yallah mo ko def“ (Guuti taamaaliorpoq). Nagguveqatigiinni Dogon-mik taaneqartuni sumiorpalussutsit ilaanni ima oqartarput: „Ama biray“ (Guuti pisuuvoq).

Nunani allani toqusoqaraangat alianartumilluunniit eqqugaasoqaraangat oqariaatsit imaattut tusarneqarajupput: „Piffissaa nallerpoq,“ aamma: „Guutip piumasaa“. Afrikami killermi ussatit imaattut: „Inuk siulittuivoq, Guuti aalajangiivoq,“ tamanut angallatinut pisiniarfiillu allagartaannut qalipanneqarajupput. Amerlasuut tamakku isumaqartinngilaat. Fatalismemik, piumaartussat siumut aalajangeriigaaneranik upperisaqarnermik sorlanissimasumik ersersitsigajupput.

The World Book Encyclopedia-mi fatalisme ima nassuiarneqarpoq: „Nukinik inuup aqussinnaanngisaanik piumaartussanut aalajangiisunik upperisaqarneq“. „Nukit“ suut pineqarpat? Ukiut tuusintillit matuma siorna Babylonimiut isumaqarsimapput inunngornermi ullorissat inissisimanerat inuunerup sinneranut sunniisorujussuusut. (Naleqqiuguk Jesaja 47:13.) Griikeritoqqat naapertorlugit guutinit arnanit pingasunit pissaanilissuarnit inuunermik ujalussialiortunit, takissusiinit aalajangiisunit kipisisunillu inuuneq aqunneqarpoq. Kristumiuuneraqatigiilli palasii inuit ataasiakkaat inuunerata Guutimit aqunneqarneranik isumataartuupput.

Assersuutigalugu „iluartuutitap“ Augustinip katuuliusup ulloriarsiortut „isumaat kukkusut toqunartullu“ itigartissimavai. Taarsiulluguli isumaqarpoq „isumaatsuliornerpaajusoq Guutip piviusuunera upperissallugu siunissamilu piumaartussanik ilisimasaqarnera  miserratigiitigalugu“. Augustin isumaqarsimavoq Guuti ajugaqanngitsutut taaneqassaguni „suut tamaasa siumut ilisimasariaqarai“, tamannalu isumaqarpoq „suut tamarmik siumut aalajangeriigaasut“. Naak suut tamaasa pinnginnerani Guutip nalunngikkaluarai inuit piumasaminnik iliorsinnaatitaanerat Augustinip tunngavilersorluni isummani saqqummiulluarniarsimavai. — The City of God, Atuagaq V, kapitalit 7-9.

Ukiut hundredelikkuutaat tamatuma kingorna naaggaartut teologi Johannes Calvin ingerlaqqippoq isumaqarlunilu ilaat „qilammiup naalagaaffianut qitornassatut kingornussisussatullu [Guutimit] siumut aalajangeriigaasut“, allalli „kamanneranit pisussatut“ siumut aalajangeriigaasut.

Ullumikkut inuppassuit inuunerat siunissap siumut aalajangeriigaaneranik upperisaqarnermik aqunneqarput. Ousmane, Afrikami killermi angut inuusuttoq, atuarfimmi atuartut pikkorinnersaasa ilagisimavaat, naggataarutaasumilli soraarummeeramik angusinngitsoorpoq. Ukioq ataaseq uteqqiisariaqaannarani, aammalu ilaquttaminut ikinngutiminullu peqqusiileqivoq. Ikinngut tuppallersarniarlugu oqarsimavoq Guutip piumasarigaa. Ousmanep arnaata aamma ernermi naammassisaasa pitsaanngitsuunerannut siumut aalajangeriigaasut pisuutippai.

Aallaqqaammut misiginneqataaneri Ousmanep nuannaarutigai. Angusinngitsoornissaa ilumut Guutip piumasarippagu susinnaanngilaq. Angutaali allatut isumaqarpoq. Ousmane oqarfigaa soraarummeernermini angusaqarnerlunnini nammineq pisuussutigigaa — Guuti pinnani. Ousmanep ilinniagassani sumiginnartarsimavai.

Tamatuma siunissap siumut aalajangeriigaaneranik upperisaa aalassatsippaa, pissutsillu misissorneruniarlugit aalajangerpoq. Ilanngutassiap tulliuttup atuarneratigut illit aamma taamaaliornissannut qaaqquatsigit.