Nunamut neriorsuutigisamut tikeraarneq sumik ilinniarfigisinnaagipput

BIIBILI naapertorlugu nuna neriorsuutigisaasoq immikkorluinnaq ittuuvoq. Nunami anginngitsumi tassani nunap isikkui assigiinngitsorpassuupput. Avannaani qaqqat aputillit; kujataani nuna kiattoq. Naggorissunik narsaqarpoq, inoqajuitsoqarluni, qatsissoqarlunilu inerititalinnik naatitsiffiusumik savanullu ivigartorfiusumik.

Portussutsimigut, silaannaap kiassusiasigut nunallu issortaasigut assigiinngitsorujussuummat orpiit, orpikkat naasullu allat assigiinngitsorpassuit naammattuugassaapput. Taakkua ilagaat qaqqani pueqqortuni naasinnaasut, allallu inoqajuitsuni kiattuni, aamma allat narsani kuuttalinni qaqqaniluunniit qaarsuinnangajanni naasinnaasut. Naasunik ilisimatuup missingersimavaa nunami tamatumani naasut assigiinngitsut 2600-t missaat nassaarineqarsinnaasut! Israelikkut siulliit nunamik alapernaarsuiartortitat naggorissuunera ingerlaannaq takusimavaat. Siallertartup qooruanit uteramik viinneqummik eqimasunik viinnissartalimmik ima angitigisumik angutinik marlunnik nammanneqartariaqartumik nassarput! Qooroq tulluartumik ateqarpoq Esjkol, isumaqartoq ’viinnissat eqimattat qooruat’. * — 4 Moses 13:21-24.

 Nunap tamatuma nunartaata pissusii assigiinngitsut misissorneroriartigik, ingammik kujataatungaa.

Sjefela

Nunap neriorsuutigisaasup kitaa Akullersuarmut sineriaqarpoq. Sjefela timmut 40 kilometerit missaanniippoq. Oqaaseq „Sjefela” isumaqarpoq „nuna pukitsoq“, nunali tamanna qattunertuujummat, qaqqanut Judap kangianiittunut sanilliullugu aatsaat pukitsumik taaneqarsinnaavoq.

Qupperneq 4-p ataaniittoq nunap assinga takuuk malugiullu Sjefala avatangiisiminut sanilliullugu qanoq inissisimanersoq. Kangiani Judap qaqqai ipput; kitaani Filisterit narsaat sinerissami ippoq. Biibilip nalaani Sjefala Guutip inuttaasa akeraasalu akornanniippoq. Akeqqat kikkulluunniit kitaaniit saassussisut Jerusalem, Israelip illoqarfiisa pingaarnersaat, tikinniarunikku Sjefala aqqutigeqqaartariaqarpaat.

Ukiuni 800-kkunni u.n.s. taamatut pisoqarpoq. Biibilimi oqaluttuarineqarpoq Aramæerit kunngiat Hazael ’Gatimut sorsukkiartortoq, [qularnanngitsumik Sjefelap killingani] Gatilu tiguarpaa. Hazael pilersaaruteqarpoq Jerusalem saassukkiartorniarlugu.’ Kunngip Joasjip Hazael erlinnartuutinik naalaffimmiittunik illussaarsuarmiittunillu akilerlugu unitsippaa. — 2 Kunngit 12:18, 19.

Tamanna ilinniarfigisinnaavarput. Hazaelip Jerusalem tiguarusuppaa, Sjefelali aqqutigeqqaartariaqarpaa. Taamatuttaaq Satan Diaavulup Guutip kiffaanik ’iisassarsiorpoq’, akunnermiliuttorli sakkortooq aqqusaaqqaartariaqarpaa — Biibilip najoqqutassiaanut ilumoornerat, soorlu najoqqutassiat ikinngutinut ajortunut pigisalerivallaarnermullu tunngasut. (1 Pîtruse 5:8; 1 Korintumiut 15:33; 1 Timûtiuse 6:10) Biibilip najoqqutassiaanut akerliusumik akuersineq sualuttumik ajortuliornermut aallarniutaasarpoq. Taamaattumik akunniusoq isumannaatsuutiguk. Biibilip najoqqutassiai ullumikkut maleruaraanni, taava aqagu Guutip inatsisai unioqqutinneqassanngillat.

Judap qatsissortaa

Tippasinnerusumiippoq Judap qatsissortaa. Qaqqartuujuvoq karrinik, uuliaqutinik viinnissanillu pitsaasunik naasoqarluartartoq. Qatsisuunera pissutigalugu, Juda qimaaffisaqqissuuvoq. Kunngi Jotam tamaani ’pallittaalisaliorpoq illussaarsualiorlunilu’. Ajornartorsiorfiusuni inuit isumannaatsumiinniarlutik taakkununnga qimaasinnaapput. — 2 Israelikkut 27:4.

Jerusalem, aamma Zionimik taaneqartartoq, Judap qatsissortaanut pingaarnernut ilaavoq. Jerusalem isumannaatsuunerup tungaatigut inissisimalluarpoq, avatangiisii sammivinnut pingasunut (kangimut, kitaanut kujammullu) qooruupput innaaqqissunik sivinganillit, avannamullu, Josefus naapertorlugu, qarmanik pingasunik sammiveqatigiinnik illersorneqarpoq. Qimarnguilli isumannaatsuujuaannassappat qarmat sakkullu kisimik naammanngillat. Ammattaaq imeqartariaqarpoq. Ungusaanermi pinngitsoorneqarsinnaanngilaq, imeqanngippammi innuttaasut ungusaasimasut sivitsunngitsoq tunniutiinnartariaqassapput.

Jerusalem Siloamip tasianit imilersorneqarpoq. Ukiuni 700-kkunni u.n.s.Assyriamiunit saassunneqartinnatik kunngi Ezekias Siloamip tasia illersorniarlugu qarmap avataagut qarmaliorpoq, illoqarfimmut ilanngutillugu.  Puilasullu illoqarfiup avataaniittut milissorpai, Assyriamiut ungusisut imissaaleqitinniarlugit. (2 Israelikkut 32:2-5; Jesaja 22:11) Ezekiasili taamaaliuunnanngilaq. Imissamaatissaqarniarluni Jerusalemimut imeq aqqutiliorpaa.

Itsaq sanaartukkat annersaannik taaneqarsimasumik, Ezekias Gihonip puilasuaniit Siloamip tasianut sulluliorsimavoq. * Taanna 2 meteringajattut portutigaaq 533 meteritullu takitigaluni. Eqqarsaatigeriaruk sulluliaq kilometerit affaattuut takitigisoq, qaarsumi sulluliaq. Ullumikkut ukiut 2.700-t missaata kingorna Jerusalemimut tikeraat torrallallugu sanaaq, nalinginnaasumik Ezekiasip sulluliaanik taaneqartartoq, aqqutigisinnaavaat. — 2 Kunngit 20:20; 2 Israelikkut 32:30.

Jerusalemip imermik pilersorneqarnera illersorniarlugu allisarniarlugulu Ezekiasip ilungersuuteqarnera pingaartumik ilinniarfigisinnaavarput. Jehova ’puilasuuvoq imivimmik imilik’. (Jeremia 2:13) Eqqarsaatai, Biibilimi allassimasut, inuunartuupput, tamatumalu erseqqissarpaa nammineerluni Biibilimik atuaqqissaartarnerup pingaaruteqarnera. Atuaqqissaarnermulli piffissaqarniarneq taamatullu atuaqqissaarnerup nassatarisaanik ilisarsinermik pigisaqalerneq ajornakusoorsinnaavoq. Nammineerlutit atuaqqissaarneq piffissaqarfigineruniarlugu ullormut ulapputigisanni ’sulluliortariaqarsinnaavutit’. (Ussatit 2:1-5; Evfisumiut 5:15, 16) Taava pilersaarusiat eqqortittariaqarpat atuaqqissaarneq pingaarnernut ilaatillugu. Imermik pilersorneqarnerit erlinnartoq kimilluunniit sumilluunniillu akornuserteqinagu. — Filípimiut 1:9, 10.

Inoqajuitsut

Judap qaqqartaasa kangianiippoq Judap inoqajuitsortaa, Jesjimonimik taaneqartartoq isumaqartoq „inoqanngitsoq“. (1 Samuel 23:19) Immap Uumaatsup eqqaa naggorluttuuvoq ippii qaarsuullutik maniitsuullutillu. Tamanna 24 kilometeriinnarni 1200 meterinik sivinganeqarmat, Judap inoqajuitsortaa kanannamut sialuttalimmut oqquisimavoq taamaattumillu annikitsuinnarmik siallertarpoq. Ullormi saammaannartitsivimmi ukiumoortumik savaasaq angutiviaq Azazelimut aallartinneqaraangami qularnanngitsumik inoqajuitsumut tassunga aallartinneqartarpoq. Tamaangalu David Saulimit qimaavoq. Tamaani Jesus ullut 40-t nerisaqanngereerluni Diaavulumit usserneqarpoq.  — 3 Moses 16:21, 22; Tussiaat 63:1; Matîuse 4:1-11.

Judap inoqajuitsortaaniit kujammut kitaani 160 kilometerit missaanniippoq Paranip inoqajuitsortaa. Israelikkut ukiuni 40-ni Ægyptenimiit nunamut neriorsuutigisamut ingerlaarneranni tammaarneri amerlasuut tamaani pipput. (4 Moses 33:1-49) ’Inoqajuitsoq navianartoq pulateriaarsunik toqunartulik skorpioninillu uumasulik, nuna parnunnikoq imeqanngitsoq’, Mosesip allaatigaa. (5 Moses 8:15) Tupinnarpoq Israelikkut arlalinnik millioniliusut aniguisinnaammata! Jehovalli isumagilluarsimavai.

Tamatuma eqqaasippaatigut Jehovap aamma uagut isumagisinnaagaatigut silarsuarmi maani anersaakkut inerititaqanngiffiusumi. Immaqa assersuutaasumik ’pulateriaarsuit skorpionillu’ akornanniippugut, inuit toqunartunik eqqarsaatitsinnik mingutitseriaannaasunik oqalunnnissaminnut nangaassuteqanngitsut. (Evfisumiut 5:3, 4; 1 Timûtiuse 6:20) Naak akornusersorneqaraluarlutik Guutimut kiffartorniarlutik ilungersuuteqartut nersortariaqarput. Ilumoortuarnerat Jehovap nakussatitsisarneranut nalunaajaataalluarpoq.

Karmelip qaqqaa

Karmel isumaqarpoq „paarnanik naatitaqarfik“. Avannamut nuna naggorissoq, 50 kilometeritut takitigaaq, viinnissaqarfinnik, uuliaqutilinnik orpinnillu inerititalinnik qalleqqavoq. Qaqqaq saarleq alutornangaarami puiugassaanngilaq. Jesaja 35:2-mi ’Karmelip takorannissusia’ Israelip pilerseqqinneqartup naggorinnerata alutornarneranut assersuutigalugu allaatigineqarpoq.

Pisimasut maluginiarnartut arlallit Karmelip qaqqaani pisimapput. Tassani Baalip pruffiitii Eliasip unammillerpai Jehovallu qutsinneruneranut uppernarsaatitut ’Jehovap innera qavannga nunamut tuppoq’. Aammattaaq nuiannguaq sialussuanngortoq Karmelip qaarpiaaniit Eliasip uparuarpaa, taamaalillunilu tupinnartuliornikkut Israelimi panernersuaqarunnaarsillugu. (1 Kunngit 18:17-46) Eliasip kingoraartaa, Elisa, Karmelip qaqqaaniitillugu arnap Sjunemiup ernerminut toqungasumut ikioqqulluni qinnuigaa, Elisallu taanna makitippaa. — 2 Kunngit 4:8, 20, 25-37.

Karmelip sivinganersartai suli inerititalinnik orpilinnik naatsiiveqarput, uuliaqutelinnillu orpippannguaqarluni viinnissalinnullu narsaateqarluni. Upernaakkut naasunik assigiinngitsorpassuarnik qalleqqasarput. Taalliat Asanninnilersaarutit 7:5-mi Salomon niviarsissamut Sjulamimiumut ima oqarsimavoq: „Niaqqut massisimavoq Karmelitut.“ Immaqa nujai torsusuujusut niaquataluunniit iluserissup ataqqinartumik malarsimanera pisimassavaa.

Karmelip qaqqartaasa ilisarnaatigisaasa takorannernerisa anersaakkut kusanassusermik Jehovap ullumikkut pallorfiginnitsiminut tunniuttagaanut eqqaasitsipput. (Jesaja 35:1, 2) Jehovap nalunaajaasui anersaakkut paratiisimiipput, Davidilu ima oqarneratut misigalutik: „Ussersaatip nunaatissarsivaanga pitsaalluartunik, pissarsiara nuannaarutigisassaraara.“ — Tussiaat 16:6.

Soorlu itsaq Israelikkut Guutip akeraanik akerlilersorneqartuartut, Guutip ullumikkut anersaakkut inuiaqatigiivi misilinneqartarput. Kristumiulli ilumoortut Jehovap pilluaqqussutai puiunngisaannarpaat, soorlu sallusuissummik Guutip oqaasianeersumit alliartuinnartumik paasinninneq, silarsuaq tamakkerlugu qatanngutigiissutut peqatigiinneq  nunamilu paratiisiusumi naassaanngitsumik inuusinnaaneq. — Ussatit 4:18; Juánase 3:16; 13:35.

’Jehovap naatsiiviatut’

Nuna neriorsuutigisaq isimut nuannersuuvoq. Tulluartumik nunatut ’immummik tungusunnitsuummillu kuuttutut’ allaatigineqarsimavoq. (1 Moses 13:10; 2 Moses 3:8) Moses allappoq: „Guutissi isertinniarpaasi nunamut ajunngitsumut, nunamut kuunngualimmut, puilasulimmut imeqartumullu qooqquni qaqqanilu pikialaartunik, nunamut qajuusiassat suaasiassallu viinnissat figenillu granatæblillu naaffigisartagaannut nunamut olivenip uuliaanik tungusunnitsuummillu pilimmut. Tassani nerisassassinnik amigaateqassanngilasi. Tamaani ujaraqarpoq saviminissalinnik; qaqqallu kanngussammik pissarsivigisinnaavasi.“ — 5 Moses 8:7-9.

Jehovap innuttani itsaq nunamik taama naggoritsigisumik alianaatsigisumillu tunisinnaagunigit, soorunami aamma ullumikkut kiffani aalajaatsut nunarsuaq tamakkerlugu paratiisimik — qaqqartalimmik, qoorortalimmik, kuuttalimmik tasertalimmillu — tunisinnaavai. Aap, nunap neriorsuutigisaasup assigiinngitsortaqassusia ullumikkut Guutip innuttaasa anersaakkut paratiisimiinnerannut, silarsuassamilu nutaami paratiisissamut, qilanaarutaannaasimavoq. Tussiaat 37:29-mi neriorsuutigisaq eqquutissaaq: „Iluartut nuna kingornutissavaat najugaqassallutillu tassani naassaanngitsussamut.“ Jehovap angerlarsimaffik paratiisiusoq taanna inuiannut naalattunut tunniuppagu, „initai“ tamaasa misissornissaat nuannaarutigissavaat, naassaanngitsussamullu taamaaliussallutik. (wE 15/8 96)

[Quppernerup ataani ilanngussat]

[Qupp. 4-mi nunap assinga]

(Allassimasut qanoq inissisimanersut naqitami takuneqarsinnaavoq)

GALILÆA

Karmelip qaqqaa

Galilæap tasersua

SAMARIA

SJEFELA

Judap qaqqai

Imaq Uumaat-soq

[Suminngaanneernera]

NASA-mit assiliaq

[Qupp. 4-mi nunap assinga]

(Allassimasut qanoq inissisimanersut naqitami takuneqarsinnaavoq)

Sjefela Guutip innuttaasa Guutillu akeraasa akornanniittuuvoq

Miilit 0 5 10

Km 0 8 16

Filisterit narsaat

Sjefela

Judap qattornga

Judap inoqajuit- sortaa

Rift Valley

Imaq Uumaatsoq

Ammonikkut Moabikkullu nunaat

[Qupp. 5-mi nunap assinga/assiliartaq]

(Allassimasut qanoq inissisimanersut naqitami takuneqarsinnaavoq)

Ezekiasap sulluliaa: 533 meteritut takitigisoq, qaarsukkut sulluliaq

Tyropøonip qoorua

Siloam

DAVIDIP ILLOQARFIA

Kedronip qoorua

Gihon

[Qupp. 6-mi assiliartaq]

Judap inoqajutsuanut David Saulimit qimaavoq. Kingusinnerusukkut maani Jesus Diaavulumit usserneqarpoq

[Suminngaanneernera]

Pictorial Archive (Near Eastern History) Est.

[Qupp. 7-mi assiliartaq]

Karmelip qaqqaa, tassani Eliasip pruffiitit Ba’alisiortut nikanarsarpai

[Suminngaanneernera]

Pictorial Archive (Near Eastern History) Est.

[Qupp. 8-mi assiliartaq]

[Jehovap] Guutissi isertinniarpaasi nunamut ajunngitsumut, nunamut kuunngualimmut, puilasulimmut imeqartumullu qooqquni qaqqanilu pikialaartunik.“ — 5 Moses 8:7.