Sumiiffik ’illernartoq’ pillugu akerleriissut

JUULIP ulluisa 15-ianni 1099-imi ilerfiartut, Romami paavip akuerisai, siulliit siunertarisartik tikippaat Jerusalemilu tiguarlugu. Toqoraaneq amiilaarnaqaaq. Innuttaasunit naalagarsuaq paarsisualu kisimik annapput aningaasarpassuarnik peqquserluutinik akiliisinneqarlutik. Atuakkiamini The Crusades-imi palasip Antony Bridgep innuttaasut sinneri musliimiusut juutiusullu qanoq pineqarnerat oqaluttuaraa: „Ilerfiartut illoqarfimmi piumasaminnik iliorsinnaatitaaleramik, ingasattumik amiilaarnartumillu toqutsiumatuujunertik takutippaat. . . . Angutit, arnat meeqqallu illoqarfimmi takusatik tamaasa toquppaat . . . Toqutassaarukkamik ajugaasut Guuti qutsaviginiarlugu illoqarfiup aqqusernisigut . . . Annaassisup Ilerrata Oqaluffianut ingerlaaqatigiipput.“

Ilerfiartut tiguaammatali kristumiuunerartut Jerusalemimiinnerat katuullit Romalerisut, ortodoksit upperisarsiortullu kristumiuunerartut allat oqaluffiisa akornanni aaqqiagiinngissuteqartuarsimavoq. 1850-imi oqaluffeqarfiit assigiinngitsut akornanni siuttuusut Jerusalemimi eqqaanilu sumiiffiit illernartuutinneqartut pillugit isumaqatigiinngissutaat Krimimi sorsunnermut, Tuluit Nunaata, Frankrigip naalagaaffiullu Osmanniap Ruslandimut sorsunneranni inuit millionit affaat toqutaaffigisaannut, pissutaaneruvoq.

Jerusalemimi sumiiffiit illernartuutitat pillugit kristumiut aaqqiagiinnginnerat sorsunnerup aaqqinngilaa. Osmanniamiut, piffissami tamatumani nunami pissaanermik tigumminnittuusut, sumiiffiit illernartitaasut upperisarsiortut assigiinngitsut akornanni agguarneqarnerisigut eqqissisitsiniaapput. „Isumaqatigiissut tamanna . . . agguataarinissamut pilersaarut novembari 1947-meersoq aqqutigalugu FN-imit akuerineqarpoq. Taamaalilluni nunat tamalaat inatsisaannut ilaalerpoq,“ ph.d. Menashe Har-el atuakkiamini This Is Jerusalem-imi nassuiaavoq. Tamanna pissutigalugu Annaassisup Ilerrata Oqaluffia maanna katuullit Romalerisut, ortodoksit griikerilerisut, Armeniamiut, Syriamiut kopterillu oqaluffiisa pigaat. Kiisalu Etiopiamiut ortodoksit ilaasortaminnik qaavani illuaqqami ineqartitsinermikkut oqaluffimmik piginnikkusunnertik ersersippaat. Annaassisup Ilerrata Oqaluffia  kristumiuunerartut illernartuutaasa illernarnerpaartaattut amerlasuunit isigineqarpoq. Illernartuutitanik, iluartuutitat assinginik inuusalianillu ulikkaarpoq. Sumiiffiit illernartuutinneqartut ilagaat Gordonip Golgataa naaggaartunit ataqqineqartoq isumaqaramik Jesus tassani toqutaasimasoq ilineqarsimasorlu.

Itsaq Jesus arnamut sumiiffinni illernartuutitani pallorfiginnittussaanermik isumaqartumut oqarsimavoq: ’Ullut nalliukkumaarput, taava qaqqamiluunniit matumani Jerusalemimiluunniit Ataataq paallorfigissanngilarsi. . . . Pallorfiginnittut ilumoortut Ataataq pallorfigissavaat anersaakkut ittumik ilumoortumillu.’ (Juánase 4:21-24) Taamaattumik kristumiut ilumoortut sumiiffiit illernartuutinneqartut ataqqinngilaat. Romamiut sakkutuuisa ukiumi 70-imi Jerusalemimik ilumuunngitsumik aseruinerat kristumiuunerartunut — guutipilussiornermik avissaartuunernillu toqutsinernillu akuersaarsimasunut, imminut kristumiutut naleqqutinngitsumik taasumut, mianersoqqussutaavoq. Taamaattumik Guutip siulittuutigisimavaa upperisarsiortut allat Babylonimut Angisuumut ilaasut pineqarnissaattut pineqassasut. — sarĸúmersitat 18:2-8. (wE 15/2 99)