Ukiut 40-t sinnerlugit kommunistinit inerteqqutaaffiusumiippugut

OQALUTTUARTOQ: MIKHAIL VASILEVITJ SAVITSKIJ

Vagttårnet-imi 1. apriili 1956-imoortumi nalunaarutigineqarpoq 1951-imi 1., 7. aamma 8. apriili Jehovap nalunaajaasuinik ’nungusaanersuaqarsimasoq’. ’Ullut tamakku Jehovap nalunaajaasuinut Ruslandimiittunut puiugassaanngillat,’ Vagttårnet-imi nassuiarneqarpoq. „Ulluni pingasuni tamakkunani Ukrainep kitaani, Hvideruslandimi, Bessarabiami, Moldaviami, Letlandimi, Litauenimi Estlandimilu Jehovap nalunaajaasui nanineqarsinnaasut tamarmik — angutit arnallu 7.000-init amerlanerusut — qamutinut ikillugit qimuttuitsut unittarfiinukaanneqarput nersutaatillu qamutaanni tatoqisaattut ungasissumut aallarunneqarlutik.“

APRIILIP ulluisa 8-anni 1951-imi nuliara, ernera arfineq-pingasunik qaammatilik, angajoqqaakka, nukara Jehovallu nalunaajaasui allat amerlasuut angerlarsimaffimminnit Ukrainemi illoqarfimmi Ternopolimi eqqaanilu tigusaapput. Qimuttuitsut qamutaanni mikisuni sapaatip-akunnerisa marluk missaanni ingerlapput. Naggataatigut Sibiriami Baikalip tarsersuata kitaata tungaani orpippassuarni niutinneqarput.

Suna pillugu aallarussaanermut tamatumunnga ilaanngilanga? Tamatuma nalaani sumiinnerlunga kingornalu tamatsinnut qanoq pisoqarnera eqqartortinnagit oqaluttuariniarpara qanoq ilillunga Jehovamut nalunaajaasunngorsimanera.

Sallusuissut Biibilimeersoq nanivarput

1947-mi septembarimi 15-iinnarnik ukioqarlunga Jehovap nalunaajaasuisa marluk illoqarfinnguami Slaviatinimi Ternopolimit 50 kilometerisut ungasitsigisumi angerlarsimaffitsinni pulaarpaatigut. Anaanagalu nalunaajaasut arnat inuusuttut taakku marluk — aappaa Mariamik atilik — tusarnaartillugit paasivara oqariartuutaat tassaaginnanngitsoq upperisarsiorneq nalinginnaasoq. Ersarissumik upperisartik nassuiarpaat aamma Biibili pillugu apeqqutigisavut akisinnaallugit.

Upperaara Biibili tassaasoq Guutip oqaasia oqaluffeqarfilli pakatsissutigisimavara. Aataga  oqartarsimavoq: „Palasit anniarfimmi naalliutsitaanissaq sioorasaarutigisarpaat, namminnerli siooranatik. Inuit piitsut piiaaffigalugillu salloqittartarpaat.“ Eqqaamavara sorsunnersuup kingulliup aallartilernerani Polenimiut illoqarfitsinni najugallit nakuuserfigineqartartut illuutaallu ikuallanneqartartut. Uissuumminartumik saassussinerit tamakku palasimit katuuliusumit griikerilerisumit aaqqissorneqarsimapput. Tamatuma kingorna toqutaasimasut amerlasuut takugakkit taama naakkittaatsuliortoqarsimaneranut tunuliaqutaasoq paaserusulerpara.

Jehovap nalunaajaasuilu Biibili atuaqqissaartartillugu paasisaqalerpunga. Biibilip ajoqersuutai tunngaviunerusut ilikkarpakka, ilaatigut ikualasumik anniarfeqanngitsoq aamma Satan Diaavulup eqqunngitsumik upperisarsiorneq sorsunnerit toqoraanerillu siuarsarniarlugit atortaraa. Akuttunngitsumik nammineq atuaqqissaartarninni unillunga qamannga pisumik Jehova qutsavigisarpara ilikkakkakka pillugit. Nukara Stakh sallusuissummik Biibilimeersumik oqaluttuuttalerpara, nuannaarutigaaralu ilassimmagu.

Ilinniarsimasakka malerualerpakka

Paasivara inuuninni allanngortitsisariaqarlunga ingerlaannarlu pujortassaarlunga. Paasivarattaaq Biibili aaqqissugaanerusumik atuaqqissaarniarlugu allat katerisimaaqatigisariaqarlugit. Taamaaliorniarlunga orpippassuartigut 10 kilometerit pisuttariaqartarpunga sumiiffimmut isertortumik ataatsimiiffiusumut. Ilaannikkut arnat ikittuinnaat kisimik ataatsimiigiartarput, naallu suli kuisissimanngikkaluartunga qinnuigineqartarpunga aqutsisooqqullunga.

Biibililersaarutinik atuagassiaateqarneq navianartuuvoq, paasisaagaannilu ukiuni 25-ni parnaarussaasoqarsinnaavoq. Taamaattorli nammineq Biibililersaarutinik atuagassiaateqarusuppunga. Sanilitta ilaata Jehovap nalunaajaasui atuaqqissaaqatigisarsimavai, ersinermilli taamaatitsisimalluni atuakkanilu naatsiivimmini matoorussimallugit. Angutip taassuma atuagaatini atuagassiaatinilu uannut tunniummagit Jehova qutsavigingaarpara! Ataatama igutsaataasa inaannut toqqorpakka, tassanimi allat ujassagunanngilaat.

1949-mi juulimi inuunera Jehovamut tunniulluinnarpara tamatumunngalu assersuutaasumik kuisillunga. Tassaavoq inuuninni ulloq pilluarnarnerpaaq. Nalunaajaasup isertortukkut kuisitsisup erseqqissarpaa ilumoortumik kristumiuuniarneq ajornaatsuinnaanngitsoq siunitsinnilu misilinneqarnerpassuussasut. Erniinnaq paasivara oqaasii ilumoorluinnartut! Kisianni nalunaajaasutut kuisimasutut inuunera nuannersumik aallartippoq. Kuisinnerma kingorna qaammatit marluk qaangiuttut Maria nuliartaaraara, anaanannut uannullu sallusuissummik oqaluussisup aappaa.

Tassanngaannartumik misilinneqarneq siulleq

1950-imi apriilip ulluisa 16-ianni illoqarfinnguamit Podgaitsimit angerlartillunga sakkutuut ilaasa tassanngaannaq unitsippaannga. Misissormannga atuagassiat Biibililersaarutit atuaqqissaaqatigisannut nassatakka nanivaat. Tigusarineqarpunga. Parnaarussivimmiinninni ulluni siullerni ajaappiamik unatarneqartarpunga nereqqusaanangalu sineqqusaanangalu. Eqaarsaarnertut 100-riarlunga aqueqquneqarpunga assakka niaqquma qulaaniitillugit, nukillaanganermilli taamaaliorsinnaanngilanga. Tamatuma kingorna nalunaaquttap-akunnerini 24-ni naqqup iluanut nillertumut isugutasumullu pisinneqarpunga.

Naalliutsitsinerup tamatuma akiuussinnaajunnaarnissara siunertaraa, apersoruminarnerulersinniarlungalu. „Atuagassiat sumit pivigit, kikkunnullu tunniuttussaavigit?“ paaserusuppaat. Akiumanngivippungali. Taava inatsisit ilaat unioqqutissimasara atuarneqarpoq. Allassimavoq atuagassianik Sovjetunionimut akerliusunik siaruarterigaanni peqaraanniluunniit toqutaanermik imaluunniit ukiuni 25-ni parnaarussaanermik pillaatisisoqarsinnaasoq.

„Qanoq pillarneqarnissat kissaatiginerussaviuk?“ taama aperaannga.

„Pillarneqarusunngikkaluarpunga,“ akivunga, „Jehovali tatigaara, ikiortigalugulu taassuma akuerisai tamaasa akuerissavakka.“

Tupigusutigaara ullut arfineq-marluk qaangiuttut iperagaagama. Misigisap tamatuma  paasitippaanga Jehovap neriorsuutaa manna ilumoortuusoq: ’Iperassanngilakkit qimassanatillu.’ — Eprîarit 13:5.

Angerlarama napparsimasorujussuuvunga, ataatamali nakorsiaappaanga, erniinnarlu peqqissivunga. Naak ataataga ilaqutariit sinnerisut upperisaqanngikkaluarluni Guutimut pallorfiginninnitsinni tapersersuisarpoq.

Parnaarussaaneq nunamullu allamut aallartinneqarneq

Qaammatialuit tamatuma kingorna Sovjetunionip sakkutuuinut sakkutuunngoriartoqquneqarpunga. Nalunngeqatiginnissusera pissutigalugu akuersisinnaannginnera nassuiarpara. (Jesaja 2:4) Tamanna pissutigalugu 1951-imi februaarimi ukiuni sisamani parnaarussassatut eqqartuunneqarpunga Ternopolimilu parnaarussivimmut aallartinneqarlunga. Kingusinnerusukkut Lvivimi, illoqarfimmi annerusumi Ternopolimit 120 kilometerisut ungasitsigisumiittumi, parnaarussivimmut pisinneqarpunga. Tassani parnaarussaatillunga paasivara nalunaajaasorpassuit Sibiriamut aallartinneqarsimasut.

1951-imi aasakkut ilavut Sibiriamit ungasinnerusumut, Kangimut ungasinnerusumut aallartitaavugut. Qaammat ataaseq angalavugut — kilometerit 11.000-t — taamaalilluta nalunaaquttap-akunnerisa nikinganeri aqqanillit aqqusaarpavut! Ataasiaannarluta, sapaatip-akunneri marluk qimuttuitsoreerluta, niusinnaavugut uffarsinnaatitaallutalu. Niuffigisarput tassaavoq Novosibirskimi Sibiriamiittumi tamanut uffariartarfissuaq.

Tassani parnaarussarpassuit akornanni tusarpara angut nipituumik oqartoq: „Maani Jonadabimut ilaqutaasoqarpa?“ Taamani oqaaseq „Jonadab“ nunarsuarmi naassaanngitsumik inuunissamut neriugisallit pillugit atortarparput. (2 Kunngit 10:15-17; Tussiaat 37:11, 29) Parnaarussat arlallit ingerlaannaq nalunaajaasuullutik nalunaarput. Ilasseqatigiinnerput nuannaarutigeqaarput.

Parnaarussivimmi anersaakkut ittunik sammisaqartarpugut

Novosibirskimiitilluta isumaqatigiippugut ornitatsinnut apuukkutta oqaaseq immitsinnut ilisarnaataasoq atussallugu. Tamatta Japanip Imartaata sineriaani Vladivostokip eqqaani tigusanut inissiarsuarmi ataatsimi inissinneqarpugut. Tassani aalajangersimasumik ataatsimiittarpugut Biibili atuaqqissaaqatigiissutiginiarlugu. Qatanngutit angutit utoqqasaat inersimalluartut ukiorpassuarni parnaarussassanngortinneqarsimasut najorakkit ilumut anersaakkut nakussatsissutigeqaara. Tamarmik sinnerseraallutik ataatsimiinnitsinni aqutsisarput, Biibilimi allassimaffiit tamakkununngalu tunngatillugu oqaaseqaatit Napasuliaq Alapernaarsuiffik-mit eqqaamasatik atortarpaat.

Apeqquteqartarpoq qatanngutillu akisarput. Arlaliulluta cementip puukuinit pappialaminernik peersilluta akissutinik allattuisarpugut. Allattukkavut katitertarpavut qinerlerfissiatut namminerisatsitut atorumallugit. Qaammatialuit tamatuma kingorna sivisuumik parnaarussaasussat tigusanut inissiarsuarnut Sibiriap avannaaniittunut aallartinneqarput. Uagut, qatanngutit angutit inuusuttut pingasut, Nakhodkamut, illoqarfimmut qanittumiittumut, Japanimit 650 kilometerisut ungasitsigisumiittumut, aallartinneqarpugut. Tassani ukiuni marlunni parnaarussivimmiippunga.

Ilaannikkut Napasuliaq Alapernaarsuiffik-mik pissarsisarpugut. Qaammatini arlalinni anersaakkut inuussutigisarparput. Kingusinnerusukkut aamma allagarsisinnaalerpugut. Allagarsiakka siulliit ilaquttanneersuupput (maanna nunamut allamut aallartinneqarsimasut) qullilissutigaakkalu. Tassani, allaaserisap matuma aallaqqaataani Napasuliaq Alapernaarsuiffik-mi issuaaffigineqartutut, allassimavoq nalunaajaasut angerlarsimaffii isaaffigineqarsimasut ilaqutariillu nalunaaquttap-akunneri marluk qaangiutsinnagit angerlarsimaffimminnit qimaguteqquneqarsimasut.

Ilaquttakka najoqqilerpakka

1952-imi decembarimi iperarneqarpunga, ukiunik sisamanik parnaarussassanngortitaasimanerma ilai ukiut marluk parnaarussaareerlunga. Sibiriami Tulunip eqqaani illoqarfinnguami Gadalejimi ilaquttaka aallartitaaffigisimasaminniittut tikippakka. Soorunami najoqqilerlugit nuanneqaaq — ernera Ivan pingasunik ukioqangajalersimavoq,  panigalu Anna marlunnik ukioqangajalersimalluni. Killilimmilli kiffaanngissuseqarpunga. Passera tamaani oqartussaasut tiguaat, alaatsinaaqqissaarneqartuarpungalu. Angerlarsimaffiga kilometerit pingasut sinnerlugit qimaqqusaanngilaq. Kingusinnerusukkut hiisterlunga Tulunimut niueriartortarfimmukarsinnaatitaalerpunga. Mianersoqqissaarlunga tassani nalunaajaasoqatikka naapittarpakka.

Taamani marlunnik paneqarpugut, Anna Nadjalu, marlunnillu erneqarluta, Ivan Koljalu. 1958-imi ernertaaqqippugut, Volodja. Kingusinnerusukkullu 1961-imi aamma panisaaqqippugut, Galja.

KGB-mit (taamani naalagaaffiup politiivinit isumannaallisaasunit) tigusaagajuppunga apersorneqartarlungalu. Taamaaliortarput ilagiit pillugit paasiniaaginnarnatik aammali allat isumaqartinniarlugit politiinut suleqataasunga. Taamaattumik neriniartarfimmut pitsaasumut ilagisarpaannga qungujulasungalu nuannaaqatigerpasikkikkalu assiliniartarlunga. Taamaaliorniartulli paasivara, piaaralungalu nuannaanngippasinniartuaannalerpunga. Tigusaareeraangama qatanngutikka oqaluttuuttarpakka qanorpiaq pisoqarsimasoq. Taamaattumik aalajaannera qularinngisaannarpaat.

Tigusanut inissiarsuit attaveqarfigaavut

Ukiut ingerlaneranni nalunaajaasut hundredelippassuit tigusanut inissiarsuarni parnaarussaasarsimapput. Tamatumani qatanngutivut parnaarussaasut aalajangersimasumik attaveqarfigisarpavut atuagassianillu Biibililersaarutinik pilersortarlugit. Qanoq ililluta taamaaliorsinnaavugut? Qatanngutit tigusanut inissiarsuarnit iperagaagaangamik oqaluttuuttarpaatigut qanoq ililluni atuagassiat tigusanut inissiarsuarnut isertortukkut eqqunneqarsinnaasut naak nakkutilleeqqissaartoqaraluartoq. Ukiuni qulini tigusanut inissiarsuarni tamakkunani qatanngutivut atuagassianik atuakkanillu Polenimit nunanillu allanit pisimasatsinnik pilersorsinnaasimavavut.

Qatanngutivut arnat kristumiut amerlasuut nalunaaquttap-akunnerpassuini naqinerit mikisut atorlugit peqqissaarlutik atuagassiat allaqqittarsimavaat, atuagassiaq ilivitsoq ikitsisit puuanni toqqorneqarsinnaanngorlugu! 1991-imi inerteqqut atorunnaarmat atuagassiallu kusanartut qalipaatinik sisamanik naqiterneqartut pisaleratsigik, qatanngutitta arnat ilaat oqarpoq: „Maanna suliarput puigorneqassaaq.“ Kukkuvorli. Naak immaqa inuit puigussagaluaraat, Jehovap aalajaatsut taakkua sulinerat puigunngisaannassavaa! — Eprîarit 6:10.

Nuuppugut alianartunillu eqqorneqarluta

1967-ip naalernerata nalaani nukkama illua Irkutskimiittoq misissuiffigineqarpoq. Fiilmit atuagassiallu Biibililersaarutit assilillugit nuutsinneri nassaarineqarput, ukiunilu pingasuni parnaarussassanngortitaavoq. Kisianni illutsinni nassaartoqanngilaq. Taamaattorli oqartussaasut qularinngilaat nalunaajaasutut sammisaqartartugut, taamaattumillu ilaquttakkalu allamut nuuttariaqarpugut. Kimmut kilometerit 5000-it Kaukasusimi illoqarfimmut Nevinnomysskimut nuuppugut. Tassanilu torrutiinnarlugu oqaluussineq ulapputigilerpaat.

1969-imi juunimi atuanngiffiup ulluisa siullianni alianartumik eqqorneqarpugut. Ernerput Kolja aqqarneq-marlunnik ukiulik innaallagissap sakkortusaaviata eqqaani arsaq aaniarlugu qupinnguallarujussuarpoq. Timaata 70 procentia uutitersimavoq. Napparsimmavimmi aperaanga: „Qeqertamukaqqissinnaavugut?“ (Qeqertaq nuannaariartarfipput pivaa.) „Aap, Kolja,“ akivara, „qeqertamukaqqissaagut. Jesus Kristusip inuunermut makitippatit pinngitsoorata qeqertaliaqqissaagut.“ Ilisimarpiarnani Guutip naalagaaffiata erinarsuutaasa ilaat nuannarisani erinarsoqattaarpaa, ilagiit nipilersortartuini qarlortaamminik nipilersussallugu nuannarisani. Ullut pingasut qaangiummata toquvoq, makititaanissani qularutiginagu.

Aappaaguani ernerput Ivan, 20-nik ukiulik, sakkutuunngoriartoqquneqarpoq. Sakkutuujujumannginnami ukiuni pingasuni parnaarussaavoq. 1971-imi uangattaaq sakkutuunngoriartoqquneqarpunga piumannginnamalu parnaarussaanissamik sioorasaarneqarlunga. Eqqartuunneqarnissara qaammatini arlalinni paamaarunneqarpoq. Tamatuma nalaani nuliara kræfterluni napparsimalersimavoq  paaqqutarisariaqalerlunilu. Taamaattumik eqqartuunneqarnissaraluara taamaatinneqarpoq. Maria 1972-imi toquvoq. Nuliaavoq aalajaatsoq, toqunissi tikillugu Jehovamut ilumoortuusoq.

Ilaquttakka siammarput

1973-imi Nina katippara. 1960-imi nalunaajaasunngorami ataataminit angerlarsimaffimminit anisinneqarsimavoq. Jehovamut kiffaavoq aallussilluartoq, qatanngutit arnat tigusanut inissiarsuarniittunut atuagassianik allaqqiisarsimasut ilaat. Meeqqamattaaq asalerpaat.

Oqartussaasut Nevinnomysskimi sulinerput iluarinngilaat aallaqqullutalu kimigiiserfigilerluta. Taamaattumik 1975-imi nuliaralu panikkalu Kaukasusip kujataanut Georgiamut nuuppugut. Tamatuma nalaani ernikka Ivan Volodjalu Dsambulimut Kasakstanip kujammut killeqarfianiittumut nuupput.

Taamani Jehovap nalunaajaasuisa sulinerat aatsaat Georgiami aallartissimavoq. Immap Qernertup sineriaani illoqarfinni Gagrami Sukhumimilu eqqaannilu torrutiinnarlugu nalunaajaasarpugut, ukiorlu ataaseq qaangiummat nalunaajaasut nutaat qulit kuussuarmi qaqqamiittumi kuisipput. Sivitsunngitsoq oqartussaasut allamut nuunnissarput piumasaraat, Georgiallu kangianut nuuppugut. Tassani inunnik savatut pissusilinnik ujarlerneq ilungersuutigiuarparput, Jehovallu pilluaqquaatigut.

Eqimattannguakkuutaarluta ataatsimiittarpugut. Oqaatsivut ajornartorsiutaapput, uagummi Georgiamiusut oqalussinnaanngilagut, Georgiamiullu ilaat russisut oqallorippallaanngillat. Aallaqqaammut russit kisiisa atuaqqissaaqatigisarpavut. Erniinnarli Georgiamiusut oqaluussineq ajoqersuinerlu siumukalerput, maannalu Georgiami Guutip naalagaaffianik oqaluussisartut tuusintilippassuupput.

1979-imi KGB-mit kimigiiserfigineqarluni sulisitsisuma oqarfigaanga nunaatimini tikilluaqqusaajunnaartunga. Tamatuma nalaani paniga Nadja paninngualu biilerlutik ajunaarput. Ukioq ataaseq tamanna sioqqullugu anaanaga Jehovamut aalajaalluni Nevinnomysskimi toqusimavoq, ataataga nukaralu kisimiilerlutik. Taamaattumik aalajangerpugut taakkununnga nuunniarluta.

Nikallujuinnerput pilluaqqusaassutigaarput

Nevinnomysskimi isertortukkut atuagassianik Biibililersaarutiliornerput ingerlateqqipparput. Ilaanni 1980-ikkut qeqqata nalaani oqartussaasunit apersorneqarlunga oqarfigaakka sinnattorsimallunga atuagassiaatitsinnik toqqorsiniarlunga. Illarput. Anilersunga ilaat oqarpoq: „Neriuppugut atuagassiaatissinnik qanoq toqqorsisinnaanerlutit sinnattoqqissanngitsutit.“ Imalu nangippoq: „Erniinnaq atuagaatisi atuagaasivissinni saqqumisumi takuneqarsinnaalissapput, nuliallu eqisimaarlusi Biibili tigullugu ataatsimiigiartalissaasi.“

1989-imi alianartumik paniga Anna qaratsamigut aanaartornini toqqutigaa. 38-innarnik ukioqalerpoq. Ukioq tamanna aggustimi nalunaajaasut Nevinnomysskimiittut qimuttuitsut attartukkat atorlugit Polenimi Warsawamut aallarput ataatsimeersuarneq inuiannit tamalaanit peqataaffigineqartoq najuuffigiartorlugu. 60.366-it najuupput, taakkualu ilaat tuusintilippassuit Sovjetunionimeersuupput. Sinnattortutut misigivugut! Ukiut marluk qaangiutinngitsut 1991-imi marsip ulluisa 27-anni, immikkut pisinnaatitaaffilerneqarpunga tassa Sovjetunionimi utoqqaanertat sivisuumik kiffartorsimasut tallimat Moskvami allakkat immikkut pingaarutillit Jehovap Nalunaajaasuisa upperisarsiornikkut peqatigiiffiata inatsisit tunngavigalugit akuerineqarneranik nalunaarummik atsiortut ilagilermannga!

Nuannaarutigaara meeqqama suli inuusut Jehova ilumoorlutik kiffartorfigimmassuk. Guutillu silarsuassaa nutaaq qilanaaraara Anna, Nadja taassumalu pania aamma Kolja takoqqissinnaassagakkit. Kolja makeqqippat ukiorpassuit matuma siorna neriorsuutiga eqquutitissavara nuannaariartarfitsinnut qeqertaliarluta.

Sallusuissut Biibilimeersoq nunami matumani angisuumi qanoq siuariartorsimatigisoq takullugu nuannersorujussuuvoq! Inuunera ilumut nuannaarutigaara, Jehovalu qutsavigaara taassumunnga nalunaajaasuusinnaagama. Tussiaat 34:9-mi allassimasoq ilumoorluinnartoq nalunngilara: „Misigisiuk takusiullu [Jehova] avaaginnittuusoq. Pilluarpoq taassumani qimarraveqartoq!“ (wE 1/3 99)