Paratiisi ujarsimavara

PASCAL STISIMIT OQALUTTUARINEQARTOQ

Unnuaaqisoq Frankrigip kujataani illoqarfimmi Béziersimi aqquserngit inoqanngivipput. Upperisarsiornermut tunngasunik atuagaarniarfiup qarmaa qaliparlaajusoq tikikkatsigu ikinngutimalu allannerit qernertut angisuut atorlugit tassani isumaliutersortartup tyskiusup Nietzschep oqaaserisimasai uku allappavut: ’Guutit toqusimapput. Inuk inornartoq inuummersorli!’ Suna pillugu taamaaliornerpunga?

FRANKRIGIMI 1951-imi inunngorpunga, ilaquttakkalu katuuliupput Italiamiut nunasisimasut. Meeraatillunga Italiap kujataanut feriartarpugut. Tassani illoqarfeeqqani tamani Niviarsissamik Mariamik inuusaliaqartarput. Aataga ilagalugu inuusaliarsuit tamakku atisalersorneqartut malillugit ingerlaaqataasarpunga — uppertuunngivippungali. Atuarfimmi upperisarsiornermut tunngasumi jesuiterinit ingerlanneqartumi ilinniartinneqarsimavunga. Taamaattorli eqqaamanngilara Guutimut uppertunngornissannut tunngasunik tusaasaqarsimallunga.

Montpellierimi universitetimi nakorsanngorniatut ilinniartuulerama inuunerup siunertaa eqqarsaatigilerpara. Ataataga sorsunnermi ikilerneqarsimavoq nakorsarneqartuartarlunilu. Inuit sorsunnerit kingunerisaannik katsorsarniartarnerisa akerliannik sorsunnerit soraarsinnissaat pitsaanerussannginnerpa? Taamaattoq Vietnamimi sorsuuttoqartarpoq. Isumaga naapertorlugu puakkut kræfteqarneq suliarineqartariaqarpoq pissutaata pingaarnerup — tassa tupap — peerneqarluinnarneratigut. Taavami nunani siuarsarniakkani nappaatit nerisassaaleqinermik pissuteqartut nunanilu siuarsimasuni nerivallaarneq pissutigalugu nappaatit? Tamakkununnga pissutaasut peerniarnissaat pitsaanerussannginnerpa kingunipiluit pitsannguallatsinniaannarnagit? Suna pillugu nunarsuarmi naalliuutit taama amerlatigippat? Isumaqarpunga innuttaaqatigiit ’imminoorniarpasittut’ arlaannik sualummik ajoquteqartut, naalagaaffiillu pisuutittarpakka.

Atuagaq nuannarinerpaasara naalagaatsuuniartumit allanneqarsimavoq, tassanngalu issuakkat qarmani assigiinngitsuni allattarpakka. Nammineq naalagaatsuuniartaleriartorpunga, upperisaqarnanga ileqqulersuuteqarnangalu. Guuteqarusunngilanga naalagaqarusunnangalu. Isumaga naapertorlugu inuit pisuut pissaanillillu Guuti upperisarsiornerlu isumassarsiarisimavaat, inuit allat naalakkersorniarlugit iluanaarutiginiarlugillu. ’Nunarsuarmi uagut pilluta suleruloortaritsi, taava qilammi paratiisimi akilerneqarluarumaarpusi,’  oqartarpullusooq. Kisianni inuit paasitinneqartariaqarput guutigititat oqartussaassuseqarunnaarsimasut. Ilaatigut iikkani qarmanilu allattarnikkut paasitinneqarsinnaapput.

Taamaattumik ilinniarnera salliutinngilara. Kingusinnerusukkut Montpellierimi universitetimi allami pikitsitsiniarfiusumi nunalerinermut økologiimullu ilinniartuulerpunga. Økologii ilinniarnerujartortillugu nunarsuatta kusanartup mingutsinneqarnera takullugu maajuginerulerpara.

Aasat tamaasa feriartillunga Europami kilometerinik tuusintilippassuarnik akeqanngitsumik biilinut ilaasaqattaartarpunga. Angalaartillunga biilertullu hundredellit arlallit oqaloqatigisarnerisigut nammineq takusarpara innuttaaqatigiit qanoq aseroriartortut. Ilaanni, paratiisitut ittoq ujarniartillugu, qeqertami Kretami sissat kusanarluinnartut takuakka, uuliamilli matoorneqartut. Isumatsattorujussuuvunga. Nunarsuarmi sumiluunniit suli paratiiseqarnerpa?

Nunaannarmut uternera

Frankrigimi økologit innuttaaqatigiit ajornartorsiutaasa aaqqiissutissaattut nunaannarmut uternissaq siunnersuutigisarpaat. Assakka atorlugit sulerusuppunga. Taamaattumik Frankrigip kujataani Cévennesimi qaqqat ataanni illoqarfeeqqami illutoqaq ujaqqanik sanaaq pisiaraara. Matumi allappunga: „Paratiisi maannakkut ittoq“, Amerikami hippit oqariartaasiat. Arnaq inuusuttoq tyskeq angalaarluni saneqquttoq inooqatigilerpara. Borgmesterip saavani katinnissaq eqqarsaatigiumanngivippara, taanna naalagaaffimmut sinniisuummat. Oqaluffimmilu katinnissaq? Naamerluinnaq!

Amerlanertigut kamillaangasarpugut uangalu nujakkaajullungalu umilerujussuuvunga. Paarnanik naatitanillu naatitsineq nuannaarutigisarpara. Aasakkut qilak tungutsorsuusarpoq sullernillu niperujoortarlutik. Orpigartuumi naasut tipigissorujussuupput inerititavullu — grapesfrugtit paarnarsuillu-qaqortut — isseqarluartaqaat! Soorlumi paratiisimi najugaqalersimasugut.

Guutimut uppilerpunga

Universitetimi timip sananeqaataanik ilinniarneq naartulerinerlu ilinniarsimavakka, timillu pisataasa ataqatigiilluarnerat katiterneqarnerallu tupigusuutigeqaakka. Maanna ullut tamaasa pinngortitat toqqaannartumik isiginnaartarsinnaagakkit eqqarsaatigisarsinnaagakkillu kusanassusiat periarfissallu tamakkununnga tunngasut alutoreqaakka. Ullut tamaasa pinngortitarsuup ’atuagartaa’ qupperarsinnaasarparalusooq. Ullut ilaanni qattunerni sivisuumik pisoreersimallunga inuunerlu eqqarsaatigeqqissaareerlugu isummerpunga Pinngortitsisoqarsimasariaqartoq. Qamannga pisumik aalajangerpunga Guuti upperissallugu. Tamatuma siornatigut uummatikkut imaqanngissuseq kiserliornerlu misigisimavakka. Ulloq taanna Guuti upperissallugu aalajangerama imminut oqarpunga: ’Pascal, maanna kiserliortariaqanngisaannalissaatit.’ Misigisaavoq immikkut ittoq.

Tamatuma kingunitsiannguagut inooqatigisaralu panisaarpugut — Amandine. Taanna qujaginerpaasaraara. Maanna Guutimut uppilerama ileqqussatigut najoqqutassat ikittut nalunngisakka eqqarsaatigilerpakka. Tillinneq sallunerlu taamaatippakka, erniinnarlu paasivara tassuuna eqqaamiunnik ajornartorsiuterpassuakka pinngitsoortissinnaagikka. Aap, ajornartorsiuteqartarpugut, paratiiserititamalu neriuutigisakka piviusunngortissimanngilai. Najukkatsinni viinnissanik naatitsisartut naasupilunnut sullinernullu toqunartut atortarpaat naatitama mingutsinneqarnerannik kinguneqartartumik. Ajussutsip pissutaanera pillugu apeqqutigisartakkakka suli akineqanngillat. Naallu ilaqutariittut inuuneq pillugu atuarsimagaluaqalunga taamaattoq inooqatigalu oqalorujuuttarpugut. Ikittunik ikinnguteqarpugut, taakkualu ilumoorfiginngilaatigut; ilaasa allaat inooqatiga kajumissaartarpat nakuteqqullunga. Pitsaanerusumik paratiiseqartariaqaraluarpoq.

Qinnutikka akineqarput

Nammineq periaaseqarlunga akulikitsumik Guuti inuuninni siulersorneqarnissannik qinnuigisarpara. Sapaatit ilaanni ullaakkut arnaq inussiarnersoq Irène Lopezimik atilik erneralu  matutsinnut kasuttorput. Jehovamut nalunaajaasuuvoq. Tusarnaarpara pulaaqqinneqarnissaralu akueralugu. Angutit marluk pulaarpaannga. Oqaloqatigiinnitsinni makku marluk eqqaavakka — paratiisi aamma Guutip naalagaaffia. Eqqarsaatit taakku uummatinni pigiliuppakka, qaammatillu tulliuttut ingerlanneranni paasiartorpara ilerasuuteqassanngikkuma pilluarnerlu piviusoq angussagukku Guutip najoqqutassiaanut naapertuuttumik inuusariaqarlunga.

Inuunerput Guutip oqaasianut naapertuuttunngortinniarlugu inooqatima katinnissarput akuerileraluarpaa. Taavali inunnik Guutimut inatsisaanullu mitallersunik ajortumik ilagisaqartalerpoq. Upernaakkut unnuit ilaat angerlarama tupaqaanga. Illutsinni inoqanngilaq. Inooqatigisama qimassimavaanga panipput pingasunik ukiulik ilagalugu. Ullut arlallit uternissaat utaqqivara — asuliinnarli. Guutili pisuutikkumanagu taanna qinnuigaara ikioqqullunga.

Tamatuma kingunitsiannguagut fiigequlluutima ataani Biibili atualerpara. Aap, oqaasii milluarpakkalusooq. Naak psykoanalytikerit psykologillu atuakkiaat assigiinngitsorpassuit atuarsimagaluarlugit ilisimassuseq taama ittoq nassaarisimanngisaannarpara. Atuagaq taanna Guutimit isumassarsiarititaasimassaaq. Jesusip ajoqersuutai inuillu pissusiinik paasisaqarnera tupigusuutigeqaakka. Tussiaatit-nit tuppallersarneqarpunga Ussatit-nilu ilisimassuseq atoriaannaasoq tupigusuutigalugu. Erniinnaq paasilerpara pinngortitat misissorneratigut inuk Guutimut qanillisinneqarsinnaasoq, kisianni ’suliaasa ilaminiinnaat’ tassuuna saqqummersinneqartarput. — Job 26:14.

Nalunaajaasut atuakkanik sagdlusuíssut inûnigssamut nâgssáungitsumut sangmissoĸ-mik aamma Ilaqutariilluni inuuneq pilluarnartoq qanoq anguneqarsinnaasoq-mik tunivaannga. * Taakku atuarakkit uisinneqarpunga. Atuakkap ’sallusuissutilersaarutip’ paasitippaanga suna pillugu inuiaat nunarsuaq tamakkerlugu mingutitsineq, sorsunnerit, nakuuserfiginninneq sakkussiallu atomitortut atorlugit nungutitaanissamik aarlerinartorsiortariaqartut. Soorlulu qilak aappaluttoq naatsiivinnit takusinnaasara aqagussamut silagissumut ersiutaasoq, pisartut tamakku Guutip naalagaaffiata qanillisimaneranut ersiutaapput. Atuagaq ’ilaqutariit’ eqqarsaatigalugu kissaatigaara inooqatinnut takutissinnaallugu oqaluttuarisinnaallugulu Biibilimi siunnersuutigineqartut maleruarneratigut pilluarneq angusinnaagipput. Maannali ajornarpoq.

Anersaakkut ittumik siumukarpunga

Paasisaqarnerorusuppunga, taamaattumik Robert nalunaajaasuusoq qinnuigaara pulaaqqullunga. Tupigusoqaaq paasitikkakku kuisikkusuttunga, Biibilimillu atuaqqissaaqatigiittalerpugut. Ingerlaannaq ilinniarsimasannik allat oqaluttuuttalerpakka atuagassiallu naalagaaffilersaarfimmi pissarsiarisinnaasakka allanut tunniuttalerlugit.

Inuussutissarsiorsinnaajumallunga qarmaanermik ilinnialerpunga. Paasigakku kialuunniit Guutip oqaasia iluaqutigisinnaagaa, ilinniaqatinnut ilinniartitsisunullu oqaluussinissannut periarfissat tamaasa atortarsimavakka. Unnuit ilaanni torsuusami Serge naapippara. Taanna atuagassianik tigumiarpoq. „Takusinnaavara atuarneq nuannarigit,“ oqarfigaara. „Aap, kisianni makku qatsuppakka.“ „Pitsaasumik atuagassaqarusuppit?“ aperaara. Guutip naalagaaffia pillugu ajunngitsumik oqaloqatigiippugut, kingornalu atuagassat Biibililersaarutit assigiinngitsut tiguai. Sapaatip-akunnerata tulliani naalagaaffilersaarfimmut ilagaanga, Biibilimillu atuaqqissaaqatigineqartalerluni.

Ilaanni Robert aperaara illumiit illumut oqaluusseqataasinnaanersunga. Atisaasivimminit atisat qarlittariit tiguai uannullu tunniullugit. Sapaatip tulliani siullerpaamik oqaluusseqatigaara. Kingusinnerusukkullu 1981-imi marsip ulluisa arfineq-aappaanni Jehova Guutimut tunniulluinnarsimanera ersersikkumallugu kuisippunga.

Isumatsassimanikkut ikiuineq

Tamanna ilutigalugu paasivara Amandine anaanaalu nunami allami sumi najugaqarnersut. Ajoraluartumilli anaanaata — nunami tamatumani  inatsisit naapertorlugit — paniga takoqqunngilaa. Erloqisorujussuuvunga. Amandinep anaanaa katippoq, isumatsassimangaarpungalu allakkatigut paasitinneqarama uiata akuerisimanngisannik paniga qitornavimmisut pisimagaa. Maanna inatsisit naapertorlugit qitornannut oqartussaassuseqanngivippunga. Inatsisit tunngavigalugit iliuuseqaraluarlunga qitornannik peqateqarsinnaatitaaneq pisinnaanngilara. Nanertuutigeqaara, soorlu 50 kiilunik nammakkertariaqarlunga.

Jehovalli oqaasiata arlalitsigut atatippaanga. Ilaanni isumatsassimangaarama Ussatit 24:10-mi allassimasoq uteqattaartarpara: „Ullormi annikilliorfiusumi sapiissuseerukkuit taava nukikissimassaqaatit.“ Versip tamatuma sapersisitaannginnissannut ikiorpaanga. Arlaanni paninnik takoqqusaanngeqqikkama oqaluussiartorpunga atuagaasivimma tigumivia sapinngisannik tigumilluarlugu. Naak ilaanni erloqissuteqartorujussuugaluartunga Tussiaat 126:6-imi allassimasup ilumoornera misigisarsinnaavara, tassani allassimammat: „Qiaatigalutik anisut siaruarteriartorlutik qiimmattarlutik angerlarumaarput killugaatitik qilertat nammallugit.“ Pingaartoq manna ilikkarpara: misilinneqangaartillutit sapinngisannik iliuuseqareeruit, taava qaangertariaqarpat aalajaallutillu Jehovamut kiffartorninni ingerlaqqittariaqarlutit. Aatsaat taamaalioruit nuannaarnerit aalajangiussinnaassavat.

Pitsaanerusup anguniarnissaa

Inuuninni allanngornerit takugamikkik angajoqqaama asasama universitetimi ilinniaqqinnissama akilerneqarnissaa neqeroorutigaat. Qutsavigaakka, kisianni maanna allamik anguniagassaqalersimavunga. Sallusuissutsip inuit isumaliutersuutaannit, uummammiugisassarsiornermit ullorisallu tunngavigalugit siulittuiniarnermit kiffaanngissuseqalersissimavaanga. Maanna ilumoortunik ikinnguteqalersimavunga sorsunnikkut toqutsinianngisaannartunik. Kiisamilu nunarsuarmi naalliuuteqartarneq pillugu apeqqutigisimasakka akineqarput. Qujamasullunga sapinngisannik Guuti kiffartorfigerusuppara. Jesus taassumunnga kiffartornermut imminut tunniulluinnarsimavoq, maligassiaalu malinniarusuppara.

1983-imi qarmaasutut sulinera taamaatippara piffissaq tamaat kiffartulerumallunga. Qinnutima akineqarnissaanut naatsiivissuarmi suliffeqalerpunga imminut pilersorniarlunga. Nuannersorujussuuvoq Serge, angut inuusuttoq qarmaasut ilinniarfianni nalunaaajaaffigisimasara, ilagalugu pioneerit atuarfianni ilinniarsinnaagama! Ukiuni pingasuni pioneeritut kiffartoreerama Jehovamut kiffartornermi annertunerusumik suliniuteqarnissara kissaatigilerpara. Taamaattumik 1986-imi specialpioneeritut toqqarneqarpunga illoqarfimmi kusanartumi Provinsimi Parisip eqqaaniittumi kiffartulissallunga. Akulikitsumik unnukkut angerlarsimagaangama seeqqumiarlunga Jehova qutsavigisarpara ullup nuannersup ingerlanerani allat taassuminnga oqaluttuunnerannut periarfissinneqartarama. Tassami, inuuninni  nuannaarutiginerpaasakka marluk tassaapput Guutimut oqaluttarneq allanullu Guuti pillugu oqaluttarneq.

Nuannaarutigisama ilaat alla tassaavoq anaanama 68-inik ukiullip illoqarfeeqqami Cébazanimi Frankrigip kujataaniittumi najugallip kuisinnera. Anaanama Biibili atuartalermagu Napasuliaq Alapernaarsuiffik-mik aamma Iteritsi!-mik pisartagaqalersippara. Arnaavoq eqqarsartartoq erniinnarlu paasivaa atuakkani sallusuissutaasoq.

Betel — anersaakkut paratiisi immikkut ittoq

Napasuliaq Alapernaarsuiffiup Peqatigiiffiata aalajangeramiuk specialpioneerit ikinnerulersinniarlugit Kiffartortut Atuarfiannut aammalu Betelimi, Jehovap Nalunaajaasuisa Frankrigimi immikkoortortaqarfianni, kiffartornissamut qinnuteqarpunga. Taamaalillunga Jehova aalajangertinniarpara sumi pitsaanerpaamik kiffartorsinnaanissannik. Qaammatialuit tamatuma kingorna, 1989-imi decembarimi, Betelimi Louviersimiittumi Frankrigip avannaata kitaaniittumi kiffartornissannut qaaqquneqarpunga. Qinigaq tamanna pitsaalluinnarpoq, tamaaniillunga qatanngutiga angut ukuaralu angajoqqaannik napparsimangaarneranni isumaginnittarnerannut ikiorsinnaagakkit. Kilometerinik tuusintilippassuarnik ungasitsigisumiittumi ajoqersuiartortitatut kiffartortaraluaruma taamaaliorsinnaasimassanngikkaluarpunga.

Anaanama arlaleriarluni Betelimut pulaartarpaanga. Uanniissinnaannginnera imminut pilliutaagaluartoq oqarfigisarpaanga: „Ernera, Betelimiinniarit. Nuannaarutigaara taamaalillutit Jehova kiffartorfigisinnaagakku.“ Ajoraluartumik angajoqqaakka tamarmik maanna toqoreersimalerput. Nunarsuaq piviusumik paratiisinngortinneqarpat takoqqinissaat qilanaareqaara!

Isumaqarpunga illoqarpat „Paratiisi maannakkut ittoq“-mik taaneqarsinnaasumik tassaassasoq Betel, „Guutip illua“. Paratiisimi piviusoq pingaartumik anersaakkut ittuuvoq, Betelimilu anersaakkut ittut pingaartinneqartarput. Periarfissaqartarpugut anersaap inerititaanik ineriartortitsinissatsinnut. (Galâsiamiut 5:22, 23) Ullormut allassimaffimmik sammisaqartarneq Napasuliaq Alapernaarsuiffik-millu atuaqqissaaqatigiittarneq aqqutigalugit inuussutissat anersaakkut ittut pikkunartut ikiortigalugit Betelimi kiffartornissannut nakussatsinneqartarpunga. Aammalu qatanngutit angutit arnallu anersaakkut ittunik pingaartitsisut ukiorpassuarni Jehovamut aalajaallutik kiffartorsimasut ilagisarsinnaagakkit Betelimi kiffartorneq anersaakkut siumukarnissamut periarfissaalluarpoq. Naak ukiuni 17-ini paninnit immikkoortinneqaraluartunga Betelimi inuusuttorpassuit ilungersuussisut ilisarilersimavakka, taakkulu qitornattut isigisarpakka anersaakkullu siumukarnerat nuannaarutigisarlugit. Ukiuni arfineq-pingasuni kingullerni arfineq-marlunnik assigiinngitsunik suliassaqartinneqarsimavunga. Allanngornerit tamakku tamatigut piuminartuusanngikkaluarput, sungiusarnerli tamanna piffissap ingerlanerani iluaqutaasorujussuussaaq.

Nunaannarmiikkama eertat amiitsukujuut hundredeleriaammik inerititaqartartut naatinniartarpakka. Tamatumunnga assingusumik misigisimavara ajortunik siaruarterigaanni hundredeleriaammik ajornerusunik katersuiumaarnartoq — ataasiaannarnanilu. Misilittagaqarneq tassaavoq ilinniarneq akisooq. Ilinniarneq tamanna pinngitsoortikkusukkaluarpara Jehovallu aqqutigeqqusaanik perorsarneqarnerorusullunga. Inuusuttut angajoqqaanit kristumiusunit perorsarneqartut immikkut pisinnaatitaaffeqartarput! Qularnanngivissumik Jehovamut kiffartornermi ajunngitsumik siaruarterineq eqqissinermillu nalerisimaarnermillu hundredeleriaammik katersuiumaarnissaq pitsaanerungaarpoq. — Galâsiamiut 6:7, 8.

Pioneeriugallarama ilaannikkut atuagaarniarfik naalagaatsuuniartup oqaaserisaanik allaffigisimasara sanioqquttarpara. Ilaanni iserfigaara piginnittoq Guuti uumasoq siunertaalu pillugit oqaloqatigiumallugu. Aap, Guuti uumavoq! Aamma, Jehova, Guuti ilumoortutuaq Ataataavoq qitornaminik neriulussinnartitsinavianngitsoq. (sarĸúmersitat 15:4) Qanortoq inuiaqatigiinnit amerlasorpassuit maannakkut paratiisi anersaakkut ittoq — paratiisilu pilersinneqartussaq — naniumaarlissuk, Guutimut uumasumut Jehovamut kiffartornikkut unnersiutiginninnikkullu. (wE 1/4 99)

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

[Qupp. 25-mi assiliartat]

Pinngortitarsuup tupinnartortaanit killinneqarlunga qamannga pisumik aalajangersimavunga Guuti upperissallugu (Talerpilleq) Ullumi Betelimi kiffartorlunga