Imarisai

Imarisai

Kikkut tamarmik kiffaanngissuseqalissapput

Kikkut tamarmik kiffaanngissuseqalissapput

Kikkut tamarmik kiffaanngissuseqalissapput

Isumaqarpungami naalliunnartut maannakkut atortakkavut naalannarsinissamut uatsinni saqqummersitassamut naligitissallugit mikivallaaqisut. Pinngortitammi kipisallutik neriuttut Guutip qitornaasa saqqummersitaanissaat utaqqivaat; pinngortitammi naalatsigititaapput piunngitsumut, massali piaarinatik naalatsigititsisorli pissutigalugu, neriugalugu pinngortitattaaq aserujasumut kiffaasut kiffaajunnaarsinneqarumaartut Guutip qitornaasa kiffaanngissusiata naalannaataat pigilerlugu. Ilisimavugummi pinngortitat tamarmik suli tamassa anersaameqatigiillutik erloqeqatigiissut.’ RÛMAMIUT 8:18-22.

APUSTILI Paulusip kristumiunut Romamiittunut allakkamini immikkoortumi matumani sooq inuuneq kiffaanngissusermik ilumoortumik amigaateqarnersoq aamma sooq imaqarpiarneq ajornersoq naalliunnartoqarnersorlu eqqarsarnartumik eqikkarpai. Aammattaaq nassuiarpaa qanoq ililluta ilumoortumik kiffaanngissuseqalersinnaasugut.

’Naalliunnartut maannakkut atortakkavut’

Paulusip ’naalliunnartut maannakkut atortakkavut’ suusupaginngilai oqarami ’uatsinni saqqummersitassamut naligitissallugit mikivallaaqisut’. Paulusip nalaani kingornatigullu kristumiut Romamiut oqatussaasuisa sukannersut kisermaassillutik naalakkersuinerisa, inuit piginnaatitaaffiinik soqutigisaqanngitsut, ataanni naalliuttarsimaqaat. Pissaanillit kristumiut naalagaaffimmut akeraasutut isigilermatigik, naakkittaatsumik naqisimaneqalersippaat. Oqaluttuarisaanermik ilisimatooq J. M. Roberts oqarpoq: „Kristumiorpassuit illoqarfiit pingaarnersaanni [Romami] isiginnaartitsivissuarmi naakkittaatsumik toqutaapput inuutillugilluunniit ikuallanneqarlutik.“ (Shorter History of the World) Nerop qinuginninneranik eqqugaasut pillugit allaaserisaq alla imaappoq: „Ilaat sanningasulimmut kikiattugaapput, allat uumasut amiinut mersuunneqarput qimminillu piniarneqarlutik. Aamma allat usserummik taninneqarput ikikkarneqarlutillu taarsippat qaammaqqutaatinniarlugit.“ — New Testament History F. F. Brucemit.

Kristumiut taakkua taamatut naqisimaneqarnissartik kissaatiginngilluinaraluarpaat, tamannali pinngitsoorniarlugu Jesusip ajoqersuutaa maleruanngitsoorusunngilaat. Assersuutigalugu Romamiut naalakkersuisuisa juutillu kiffaanngissuseqarnissamik sorsuutiginnittuisa soorlu zelotit akornanni akersuunnernut kalluutinngilluinnarput. (Juánase 17:16; 18;36) Zelotit naapertorlugit „taamanikkut ajornartorsiorneq pissutigalugu piffissaq Guutip akuliunnissaminut aalajangersimasaa utaqqisariaqanngilaq.“ Akerlianilli isumaqarput „akerartik [Roma] nakuuserfigisariaqarlugu“. (New Testament History) Kristumiut siulliit allatut isumaqarput. Taakkununnga „piffissamik Guutip akulerunnissaminut aalajangersimasaanik utaqqinissaq“ aaqqiissutissatuaavoq. Qularutiginngilluinnarpaat ’naalliunnartut maannakkut atortakkat’ ataavartumik peerneqarnissaat ilumoortumillu ataavartumillu kiffaanngissuseqalernissaq Guutip akulerunneratigut aatsaat pisinnaasut. (Mika 7:7; Habakkuk 2:3) Qanoq taamaalisoqarsinnaanersoq takutinnagu misissoqqaassavarput sooq ’pinngortitat naalatsigititaasut piunngitsumut’.

’Naalatsigititaapput piunngitsumut’

The Emphatic Diaglott-imi Benjamin Wilson allappoq oqaaseq ’pinngortitat’ versimi matumani atorneqartoq „uumasunut pinngortitamulluunniit uumassuseqanngitsumut“ atorneqanngitsoq, soorlu ilaat taama isumaqartut, akerlianilli pineqartut tassaasut ’inuiaat tamarmiusut’. (Naleqqiuguk Kulorsamiut 1:23) Inuit kinguaariit tamarmik pineqarput — kiffaanngissusermik erinisuttugut tamatta. Siuaasatta siulliit iliuusii pissutigalugit ’naalatsigititaavugut piunngitsumut’. ’Piaarinata’ ataasiakkaalluunniit qinigaasa kingunerisaannik taamaalinngilagut — kingornussaraarput. Rousseau oqarami „inuit kiffaanngissuseqarlutik inunngortartut“ Biibili naapertorlugu ilumuunngilaq. Tamatta ajortip naammalluinnanngitsuunerullu ataani inussiaavugut aaqqissuussaanermilu pakatsinermik kinguneqanngissusermillu ilisarnaatilimmi tigusaaqqalluta. — Rûmamiut 3:23.

Sooq pissutsit taamaappat? Siuaasagut siulliit, Adam Evalu, ’Guutisut ikkusunnerat’ pissutigalugu. Attaviitsuulluinnarusupput sunalu ajunngitsuunersoq sunalu ajortuunersoq namminneq aalajangerusuppaat. (1 Moses 3:5) Kiffaanngissusermut tunngasoq pingaarutilik sumiginnarpaat, tassa Pinngortitsisoq kisimi kiffaanngissuseqarluinnarsinnaasoq. Silarsuarmi kisimi oqartussaavoq. (Jesaja 33:22; sarĸúmersitat 4:11) Taamaattumik uagut inuit kiffaanngissuseqarsinnaanerput killeqarpoq. Tamanna pissutigalugu ajoqersukkap Jakobip kristumioqatini ’inatsisinit naammalluartunit kiffaanngissutsip piinit’ siulersorneqaqqullugit kajumissaarpai. — Jâko 1:25.

Jehovap eqqortuliorluni Adam Evalu silarsuarmi tamarmi ilaqutariissortaminit anisippai, tamatumalu kingunerisaanik toqupput. (1 Moses 3:19) Kinguaavimi? Naammalluinnanngissuseq, ajorti toqulu, kisiisa kinguaaminnut kingornussaritissinnaavaat, Jehovalli nallittuinermini suli qitorniorsinnaatippai. Taamaalilluni ’toqup inuit tamakkerlugit tikippai’. (Rûmamiut 5:12) Taamatut paasillugu pinngortitat Guutimit ’naalatsigititaapput piunngitsumut’.

’Guutip qitornaasa saqqummersitaanissaat’

Pinngortitat Jehovamit ’piunngitsup’ ataaniilersinneqarput ’Guutip qitornaasa’ sulinerisigut inuiaat kiffaanngissuseqarlernissaat ’neriugalugu’. ’Guutip qitornai’ kikkuuppat? Tassaapput Jesus Kristusip ajoqersugai, ’pinngortitat’, inuiaat, sinnerisut ajortimut naammalluinnanngissutsimullu inussiaallutik inunngorsimasut. Guutip silarsuarmi tamarmi ilaqutariissortaanut minguitsunut naammalluinnartunullu ilaasussatut inunnguuseralugu pisinnaatitaanngillat. Jehovalli immikkut ittumik iliorfigai. Jesus Kristusip utertitsissutitut pilliutaa tunngavigalugu ajortimit kingornussaannit inussiaajunnaarsissavai ’iluartuutillugillu’, imaluunniit anersaakkut minguitsuutillugit. (1 Korintumiut 6:11) Taava qitornarsiartaarissavai silarsuarmilu tamarmi ilaqutariissortaminut ilaalersillugit. — Rûmamiut 8:14-17.

Guutip qitornarsiartaarimmatik nuanningaartumik immikkut ittumik pisinnaatitaaffeqalissapput. ’Palasinngortinneqassapput Guutitsinnut, nunamullu kunngiussapput’ Jesus Kristus kunngioqatigalugu Guutip qilammi naalagaaffianut, naalakkersuisuinut, ilaallutik. (sarĸúmersitat 5:9, 10; 14:1-4) Naalagaaffiuvoq kiffaanngissutsip naapertuilluarnerullu najoqqutassiaanut patajaatsumik tunngavilerneqarsimasoq, naqisimaneqarnerup qunusiarinninnerullu najoqqutassiaanut pinnani. (Jesaja 9:6, 7; 61:1-4) Apustili Paulus oqarpoq Guutip qitornai Jesus, ’Abrahamip kinguaassaa’, naalakkersueqatigissagaat. (Galâsiamiut 3:16, 26, 29) Taamaalillutik Guutip ikinngumminut Abrahamimut neriorsuutaata eqquunnissaani pingaarutilimmi inissisimapput. Neriorsuutip ilaa tassaavoq Abrahamip kinguaassaagut ’inuiaqatigiit tamarmik pilluaqqunarsinissaat’. — 1 Moses 22:18.

Inuit sussavaat? Inuiaat ajortip Adamimeersup kingunipiluinit inussiaajunnaarsinneqalerpata Guutip qitornai inussiaajunnaarsitseqataassapput inuillu naammalluinnartunngortillugit. ’Inuiaqatigiit immikkullu naggueqatigiissut immikkullu inuiaasut immikkullu oqaasillit’ Jesus Kristusip utertitsissutitut pilliutaata upperineratigut pilluaqqunarsissapput naalakkersuineranullu iluaqutissiuisumut naalatsigitissallutik. (sarĸúmersitat 7:9, 14-17; 21:1-4; 22:1, 2; Matîuse 20:28; Juánase 3:16) Taamaalilluni ’pinngortitat Guutip qitornaasa kiffaanngissusiata naalannaataat pigilissavaat’. Arlaatigut politikkikkut killilimmik utaqqiisaagallartumillu kiffaanngissusiussanngilaq, kiffaanngissusiussaarli Adamip Evallu Guutip kisimi oqartussaaneranik ajattuimmatali inunnit naalliutsitsisumit ajunaartitsisumillu tamanit inussiaajunnaarneq. Taamaattumik apustili Paulus oqarsinnaasimavoq ’naalliunnartut maannakkut atortakkavut’ aalajaatsut kiffartuussinissaannut nuanningaartumut sanilliullugit suunngitsut.

’Guutip qitornaasa saqqummersitaanissaat’ qaqugu aallartissava? Qanittukkut tamanna pissaaq Jehovap kikkut Guutip qitornarinerai tamanut qulaajarpagu. Tamanna pissaaq ’qitornat’ taakkua anersaatut makitinneqarpata, Jesus Kristusilu Guutip sorsunnerani Harmagedonimi nunarsuaq ajortuiassavaat naqisimannittuiarlugulu. (Daniel 2:44; 7:13, 14, 27; sarĸúmersitat 2:26, 27; 16:16; 17:14; 19:11-21) Guutip inunnut pikitsitsiumatuunut kamagittarunnaarfissaani ’ulluni kingullerni’ imaalereersuni inuusugut amerliartuinnartunik takussutissaqarpoq. — 2 Timûtiuse 3:1-5; Matîuse 24:3-31.

Ilumoorpoq, apustili Paulusip oqarneratut, ’pinngortitat tamarmik suli tamassa anersaameqatigiillutik erloqeqatigiissut’ — qanittukkulli taamaakkunnaassaaq. Ullumikkut inuusut millionilikkuutaat ’ullut suut tamarmik kingumut iluarsivissaat, tamakku Guutip itsarsuarmit pruffiitimi iluartut qarnisigut oqaatigisai’, ilaatigut inuiannut tamarmiusumut eqqissinermik, kiffaanngissusermik naapertuilluarnermillu pilersitseqqinnerit, takussavaat. — apustilit suliait 3:21.

Kiisami kiffaanngissuseq ilumoortoq

’Guutip qitornaasa kiffaanngissusiata naalannaataat’ pigilerniarlugu qanoq iliortoqarsinnaava? Jesus Kristus oqarsimavoq: ’Oqaatsikka attavigiuarussigik ilumut ajoqersugarissavassi; sallusuissullu ilisarissavarsi, sallusuissutillu inussiaajunnaarsissavaasi.’ (Juánase 8:31, 32) Kristusip inatsisaanik ilinniarneq naalannerlu kiffaanngissuseqarnissamut matuersaataavoq. Maannakkut kiffaanngissuseqalaalereernermik kinguneqassaaq. Siunissamilu Jesus Kristusip naalakkersuinerata ataani tamakkiisumik kiffaanngissuseqartoqalissaaq. Taamaattumik silatusaarnerussaaq Jesusip ’oqaasii’ Biibilimik atuaqqissaarnikkut ilinniaraanni. (Juánase 17:3) Kristumiut siulliit assigalugit ilagiinnut Kristusip ajoqersugaanut ilumoortunut ilaasariaqarpugut. Taamaalilluta sallusuissutit Jehovap ullumikkut ilagiissini aqqutigalugit pilersitai inussiaajunnaarsitsisut iluaqutigisinnaavavut. — Eprîarit 10:24, 25.

’Guutip qitornaasa saqqummersitaanissaat utaqqitillugu’ Kristusip illersuutaasumik isumassuineranik tapersersuineranillu apustili Paulusip sakkortuumik uppissuseqarnerata assinganik ineriartortitsisinnaavugut — allaat artungajatatsinnik naalliutsinneqaraangatta naapertuilluanngitsuliorfigineqaraangattaluunniit. Guutip qitornaasa saqqummersitaanissaat eqqartoriarlugu Paulus ima aperivoq: ’Kia Kristusip asannissusianit avissaartissavaatigut? Naalliunnartulluunniit annikilliornartulluunniit qinugisaanerulluunniit kaannerulluunniit tamaqannginnerulluunniit navianartulluunniit panalluunniit?’ (Rûmamiut 8:35) Kristumiut Paulusip nalaani suli ’qilersugaaqqapput’, Rousseaup oqaasia issuaannarlugu, nukiit naqisimannittut arlaat pisuullutik. ’Ulloq naallugu toqunniarneqartarput savatut toqutassatut’ ilillugit. (Rûmamiut 8:36) Tamatuma kingunerisaanik uppernertik annaavaat?

Naagga, Paulus allappoq: ’Tamakkuli tamaasa atortaraluarlugit asasitsigut ajugaalluaqaagut.’ (Rûmamiut 8:37) Kristumiut siulliit taama atugarliortigigaluarlutik qanoq ilillutik ajugaasinnaappat? Paulusip akivaatigut: ’Nakimanaveerpungami toqulluunniit inuunerulluunniit, inngililluunniit naalagaanerilluunniit, maannakkut ittulluunniit piumaartussalluunniit, pissaanerilluunniit, qutsissulluunniit atsissulluunniit, suulluunniit pinngortitap allaasup avissaartinnaviassanngikkaatigut Guutip asannissusianit Kristus Jesusimi Naalakkatsinni.’ (Rûmamiut 8:38, 39) Aamma uagut ’naalliunnartut annikilliornartulluuniit qinugisaanerilluunniit’ nalaassinnaasavut ’ajugaaffisisinnaavagut’. Guutip asannissusia pisuulluni qanittukkut ’kiffaajunnaarsinneqarumaarpugut Guutip qitornaasa kiffaanngissusiata naalannaataat pigilerlugu’. (wE 1/5 99)

[Qupp. 6-mi assiliartat]

’Pinngortitat tamarmik suli tamassa anersaameqatigiillutik erloqeqatigiipput.’

[Qupp. 7-mi assiliartat]

’Pinngortitat kiffaajunnaarsinneqarumaarput Guutip qitornaasa kiffaanngissusiata naalannaataat pigilerlugu.’