Kikkut tamarmik kiffaanngissuseqarusupput

„Inuk kiffaanngissuseqarluni inunngorsimavoq, sumili tamaani qilersugaalluni,“ 1762-mi isumaliutiginneqqissaartartoq franskiusoq Jean-Jacques Rousseau taama allassimavoq. Kiffaanngissuseqarluta inunngorsimanermik eqqarsaat nuannersuuvoq, Rousseaulli soorlu maluginiarsimagaa inuit millionilikkuutaat kiffaanngissuseqarneq oqaluttuarisaanermi misiginngisaannarsimavaat. Aaqqissuussinermi tigusatut ’qilersugaasutut’ inuunerup ataavartumik nalerisimaarnartuanik pilluarnermillu arsaagaallutik inuusimapput.

MILLIONILLIT ullumikkut suli misigisarpaat ’inuit ilaat inoqatiminnut ajoqutaasumik pissaaneqarpallaartut’. (Nalunaajaasup oqaasii 8:9) Pissaaneqalerumallutik angutit arnallu ataqqineqarusuttut ilerasuutigerpiarnagu ilerasuutiginngivilluguluunniit allat kiffaanngissuseqarnerat ’tullaarisarpaat’. „Toqutsiniat kamattupilussuit inuit 21-it toquppaat,“ nalunaarusiat taama nipeqarajupput. Nalunaarusiap allap eqqartorpaa „toqoraanersuaqartoq“ sillimaniarnermut sakkutoorpassuit ’arnat, meeqqat utoqqaallu imminut illersoriarsinnaanngitsut toqummatigit, niaquermatigit tigusallu sakkutuujunngitsut niaquisigut aallaammatigit, kingornatigullu illoqarfiit suujunnaarsimmatigit sukkullu tamaana qaartartumeerisaqattaarmata’.

Tupinnanngilaq inuit naqisimaneqannginnissaq qamannga pisumik kissaatigalugu sorsuutigimmassuk. Nikallornartuali tassaavoq inuup ataatsip kiffaanngissuseqarnissaa sorsuutigigaanni, allat piginnaatitaaffiisa kiffaanngissusiisalu ’tullaarineqarnerannik’ kinguneqarajummat. Angutit, arnat meeqqallu pisuussuteqanngitsut eqqorneqarnissaat pinngitsoorneqarsinnaanngingajattarpoq, saassussisullu eqqugaasut toqunerat ’inatsisinut naapertuuttunngortinniartarpaat’ naapertuilluarnerup kiffartuunnerani pisimanerarnerisigut. Assersuutigalugu siorna „kiffaanngissuseqarnissamik sorsuutiginnittut“ biilit qaartartullit Irlandimi illoqarfeeqqami Omaghimi inississimavaat — inuit saneqquttut pisuussuteqanngitsut 29-it toqutaapput, hundredelikkuutaallu ikilerneqarlutik.

Suli „qilersugaaqqaneq“

Akersuunnerit qaangiukkaangata suna anguneqarsimasarpa? „Kiffaanngissuseqarnissamik sorsuutiginnittut“  akersuunnermi ajugaasimagunik, immaqa kiffaanngissuseq killilik angusarpaat. Kiffaanngissuserli ilumoortoq angusimavaat? Ilumuunngila allaat inuit innuttaaqatigiinni nutaalerisuniittut silarsuarmik kiffaanngissuseqarfiusumik taaneqartartumiittut piitsuussuseq, naammalluinnanngissuseq nappaatit toqulu sukannersutut naalagaatillugit suli „qilersugaammata“? Tamakkua atuutsillugit qanoq ililluni oqartoqarsinnaava kiffaanngissuseqarluni?

Mosesip, qanga Biibilimik allattut ilaata, oqaluttuarisaanerup ingerlanerani amerlasuut inuunerisimasaat eqqoqqissaartumik allaatigisimavaa, sulilu ullumikkut taamaappoq. Immaqa ukiut 70-it 80-illuunniit angullugit inuusinnaasugut oqarpoq, taamaakkaluartoq ’ukiutta ajunnginnersaat allaat sulipiloornermit ulikkaartut’. (Tussiaat 90:10) Qaquguluunniit allanngorsinnaava? Ullumikkut amerlasuut misigisartagaattut anniarfiujunnaarsimasumi amiilaarnartoqarunnaarsimasumilu, tamatta tamakkiisumik nalerisimaarnartumik inuulersinnaavugut?

Aap, taamaalissaaq. ’Guutip qitornaasa kiffaanngissusiat’ Biibilimi eqqartorneqarpoq. (Rûmamiut 8:21) Kiffaanngissuseq tamanna sumik nassataqarnersoq qanimut misissoriartigu. Apustili Paulusip kristumiunut ukiuni hundredelinni siullerni Romamiittunut allakkamini tamanna eqqartorsimavaa, tassanilu nassuiaqqissaarpaa ’kiffaanngissuseq’ tamanna ilumoortoq ataavartorlu tamatta immikkut qanoq angusinnaaneripput. (wE 1/5 99)

[Suminngaanneernera]

Atuakkamiit Beacon Ligths of History, atuagaq XIII