Sooq Saulusip kristumiut qinugisimavai?
Sooq Saulusip kristumiut qinugisimavai?
’UANGATTAAQ NAMMINEQ isumaqaraluarpunga Jesusip Nazaretimiup aqqa assortungaassagiga. Jerusalemimilu taamaaliortarpunga, iluartullu ilaat amerlasuut parnaarussivimmut pisittarpakka palasiunerit taama piginnaassuseqartimmannga; toqunneqaraangatalu akuerinnittarpunga. Naalagiartarfinnilu tamani pillarneqartittarpakka, pinngitsaalisarpakkalu mitalleqqullugit; silaarsorfigingaarakkillu qinugisaraakka illoqarfinnut asimiittunut allaat malersortarlugit.’ — apustilit suliait 26:9-11.
SAULUS Tarsusimiu aamma apustilitut Paulusitut ilisimaneqartoq taama oqarsimavoq. Taamali oqarami inuttut allanngorsimaqaaq. Kristumiussuseq akerlilersorunnaarlugu maanna tassaalersimavoq tamatuminnga siuarsaaniartut ilungersuussilluinnarnerpaartaasa ilaat. Sunali pillugu Saulusip siornatigut kristumiut qinugisarsimavai? Sooq isumaqarsimava ’assortungaartariaqarlugit’? Oqaluttuarisaanera sumik ilinniarfigisinnaanerparput?
Stefanus ujaqqanik milloorneqarpoq
Saulus Biibilimi eqqaaneqaqqaarpoq Stefanusimik toqutsisunut tunngatillugu. ’[Stefanus] ajattarlugu illorpassuaqarfimmit anisikkamikku ujaqqanik milloorpaat. Nalunaajaasullu atisatik iperakkatik inuusuttup Saulusimik atillip isigaasa saannut ilivaat.’ ’Toqutaammalli Saulusip iluaraa.’ (apustilit suliait 7:58; 8:1) Saassussinermut tamatumunnga suna pissutaava? Juutit, ilaasa Kilikiameersut, Stefanus saqitsaassimavaat sapersissinnaanaguli. Saulus aamma Kilikiameersoq ilagineraat allassimanngilaq. Taava Stefanus pinngitsaalillugu Sanhedriniliaassimavaat sallullutillu nalunaajaasunit Guutimik mitallersuunerartillugu. (apustilit suliait 6:9-14) Killisiuisoqatigiit taakkua palasiunermit siulersorneqarlutik tassaapput juutit eqqartuussiviisa qullersaat. Upperisarsiornikkut oqartussaassuseqarnerpat taakkua ilaasortaasa suliassaasa ilagaat ajoqersuutitigut minguitsuutitamik illersornissaat. Taakkua isaanni Stefanus toqumik pillarneqartariaqarpoq. Inatsisinimmi unioqqutitsinerarpai! (apustilit suliait 7:53) Takutinniarpaat inatsisit qanoq maleruaqqissaartigigitik!
Paulusip taakkununnga isumaqataanera upperisaata pissusissamisoortumik kinguneraa. Farisiiariuvoq, immikkullu upperusiortut pissaanillit taakkua inatsisinik maligassarsianillu maleruaqqissaaqqusipput. Kristumiussuseq piumasaqaammut tamatumunnga akerliusutut isigineqarpoq, kristumiummi Jesus aqqutigalugu annannissaq ajoqersuutigaat. Ukiuni hundredelinni siullerni juutit ilimagaat Messias kunngiussasoq pissaanilissuaq Romamiut naalakkersuinerannit uumigisaasumit aniguisitsisussaq. Jesusip, Sanhedrin Annermit Guutimut mitallersutut toqumut pillagassaatinneqarsimasup kingornalu pinerluttuliortutut kanngunartutut
kikiattugaalluni toqutaasup, Messiasiunissaa eqqarsaataavoq juutinut allanarluinnartoq, akuerineqarsinnaanngilluinnartoq maajunnartorlu.Angut qisummut napasumut nivinngarneqartoq inatsisit naapertorlugit „Guutimit perloqqusaavoq“. (5 Moses 21:22, 23; Galâsiamiut 3:13) ’Ersarippoq Saulus isumaqartoq oqaatsit taakku Jesusimut tunngatinneqarsinnaasut,’ Frederic F. Bruce taama oqarsimavoq. „Guutimit perloqqusaasutut toquvoq, taamaattumik Messiasiusinnaanngilaq, Messias Guutimit immikkut pilluaqqusaasariaqarmat. Taamaattumik Jesus Messiasiuneraraanni Guutimut mitallernerussaaq. Taama ingasatsigisumik oqaaseqartut Guutimut mitallersutut pillarneqartussaasariaqarput.“ Soorlu Paulusip kingusinnerusukkut eqqaagaa, ’Kristusip nappakkamut kikiattugaanera’ eqqarsaatigiinnarlugu ’juutit mamiatsaatigaat’. — 1 Korintumiut 1:23.
Ajoqersuut tamanna Saulusip qisuariarfigaa. Aalajangerpoq assortorniarlugu pisariaqarpallu peqqarniitsumik periaaseqarluni suujunnaarsinniarlugu. Qularinngilaa Guutip taamaaliornissaq piumasarigaa. Paulusip taama isumaqarsimanini ima allaatigaa: ’Ilungersornissaq eqqortissallugu ilagiit qinugillarikka, iluarnissaq inatsisiniittoq eqqortissallugu assuarnaatsunga.’ ’Guutip ilagiissai sualuttumik qinugisarpakka nungutinniarlugillu, juutiussutsikkullu nunaqqatinni ilutigisannit amerlasuunit angusaqarnerusunga siuaasannillu maligassarsiakka pillugit ilungersornerullunga.’ — Filípimiut 3:6; Galâsiamiut 1:13, 14.
Kristumiut qinugineqarneranni Saulus siulersuivoq
Stefanusip toqunerata kingorna Saulus kristumiut qinugineqarneranni peqataaginnarnani siulersuisunngorpoq. Tamatuma tusaamasaanerlutsilersimassaqaa, inooriaatsinimi allanngortereeraluaraa ajoqersukkanullu ilanngunnialermat, ’tamarmik ersigaat ajoqersugaasoq upperinagu’. Paasinarsimmat ilumut kristumiunngorsimasoq ajoqersukkat tamanna nuannaarutigalugulu qujamasuutigaat, tusaramikku tassaaginnanngitsoq qinuginnissimasut ilaat allamik isumataarsimasoq, kisianni ’uatsinnik qinuginnikkaluartup upperisaq nungutinniaraluakki maanna oqaluussissutigaa’. — apustilit suliait 9:26; Galâsiamiut 1:23, 24.
Damaskus Jerusalemimit 220 kilometerinik ungasitsigisumiippoq, pisuinnarlugu ullut arfineq-marluk imaluunniit arfineq-pingasut angalasariaqarluni. ’Saulus suli sioorasaarilluni toqutsiniarlunilu Naalakkap ajoqersugaanik qinngarsuingaarami palasiuneq ornippaa, allakkanillu qinnuigaa Damaskusimi naalagiartarfinnut tunniussassaminik.’ Sooq? ’Aqqutikkut’ tassuuna ingerlasut tamaasa qilersugaatillugit Jerusalemimut pisikkumallugit. Oqartussaasunit piginnaaneqartitaalluni ’Saulusip ilagiit nungutinniarpai, illunullu isertarluni angutillu arnallu aallaruppai parnaarussivimmullu pisillugit’. Allat naalagiartarfinni iperartortittarpai, toqumullu pillagaasoqaraangat ’akuerinnittarluni’ (nutserluaannarlugu: ’ujarannguaq atorlugu qinersilluni akuersisarluni’). — apustilit suliait 8:3; 9:1, 2, 14; 22:5, 19; 26:10, aamma takuuk Ny Verden-Oversættelsen-imi quppernerup ataani ilanngussaq.
Saulus Gamalielimit ilinniartinneqarsimanera kingornalu oqartussaassuseqartitaanera eqqarsaatigalugit, ilisimatuut ilaat isumaqarput inatsisinik ilinniartuusimanermi kingorna juutiussutsip iluani oqartussaasuseqalersimasoq. Ilisimatuut taakkua ilaat naapertorlugu Saulus Jerusalemimi naalagiartarfiit ilaanni ilinniartitsisuusimasinnaavoq. Saulusip akuerinnittarsimanera qanoq isumaqarnersoq qulakkeerneqarsinnaanngilaq — eqqartuussisunut ilaasortaanersoq imaluunniit kristumiut toqunneqarnissaannut tamakkiisumik tapersersuisarsimanersoq. *
Aallaqqaammut kristumiut tamarmik juutiummata juutiussutsimulluunniit ilasiaammata, ersarippoq Saulusip kristumiussuseq apustilit suliait 26:11) Periarfissaasa ilagaat parnaarussaatitsineq. Aamma naalagiartarfinni iperartuisitsineq periarfissaavoq, rabbinerit oqartussaassusiannut akerliusunut sumiiffinni tamani pingasunik eqqartuussisulimmi pillaatissiineq nalinginnaasoq.
juutiussutsip iluani tunussisutut isigigaa, isumaqarlunilu juutit oqartussaasut kristumiunut akuliuttariaqartut. „Ilimananngilaq malersuisup Paulusip kristumiussuseq assortorsimassagaa upperisarsiornertut juutiussutsip avataaniittutut, unammillertitut, isigisimagaluaruniuk. Taanna allallu isumaqarput kristumiut suli juutinit oqartussaaffigineqartariaqartut,“ ilisimasalik Arland J. Hultgren oqarpoq. Saulusip iliuuserisinnaasami tamaasa iliuuserinerisigut kissaatigaa juutit tammarsimasut upperisartik taamaatissagaat ajoqersuummullu minguitsumut utissasut. (Jesus Saulusimut Damaskusiliartumut takutimmat soorunami tamakku tamarmik unitsinneqarput. Saulus kristumiussutsimut malartitassaanani akeraasimagaluartoq maanna illersuisunngorpoq ilungersortoq, erniinnarlu nammineq qinugisaalerpoq, juutinit Damaskusimiittunit toqunniarneqartoq. (apustilit suliait 9:1-23) Saulusip siornatigut qinuginnittuutilluni allanut iliuuserisarsimasani kristumiutut nammineq atortariaqarsimavai. Assersuutigalugu ukiut arlallit qaangiuttut ima oqarsinnaavoq: ’Tallimariarlunga juutinit unatarneqarpunga 40-t ataatsimik inortarlugit.’ — 2 Korintumiut 11:24.
Paasinerluilluni ilungersuussineq
’Naak uanga siornagut mitallersuullungalu qinuginnittartuullungalu angutaasersorsuugaluartunga, nallittorneqarpungali sianiginagu taamaaliorama uppinngitsuullunga.’ Saulus allamik isumataarnermi kingorna Paulusitut ilisimaneqarlualerluni taama allassimavoq. (1 Timûtiuse 1:13) Tassa imaappoq ilumoorluni uppertuuneq uppernerlu malillugu inuuneq Guutimit iluarisaanissamut qulakkeerutaanngilaq. Saulus ilungersuussivoq nalunngeqatiginnissutsiminillu siulersorneqarluni, taamaattorli iliuusii eqqornerulinngillat. Ilungersuussingaarnera paasinerluineruvoq. (Naleqqiuguk Rûmamiut 10:2, 3.) Tamatta eqqarsaatigeqqissaartariaqarparput.
Ullumikkut inuppassuit isumaqarput Guutip piumasariinnaraa ajunngitsuussasugut. Guutilli allamik piumasaqarfiginngilaatigut? Tamatta Paulusip kajumissaarutaa tusarnaartariaqarparput: ’Suut tamaasa misilissigik, ajunngitsorlu aalajangiussiuk.’ (1 Tásalûníkamiut 5:21) Ima paasisariaqarpoq Guutip oqaasia ilumoortoq pillugu ilisimasaqartariaqartugut tamannalu naapertoqqissaarlugu inuusariaqarluta. Biibili misissortillugu paasilerutsigu arlaannik allannguisariaqarluta nangaanata taamaaliortariaqarpugut. Ilavut ikittuinnaat Saulusip Guutimut mitallersimaneratulli, qinuginnittuusimaneratulli kannguttaatsigisimaneratullu ingasatsigisimapput. Taamaattorli upperneq eqqortumillu ilisimasaqarneq tunngavigalugit iliuuseqarutta Saulusitulli Guutimit iluarisaalersinnaavugut. — Juánase 17:3, 17. (wE 15/6 99)
[Quppernerup ataani ilanngussaq]
^ imm. 12 Atuagaq Geschichte des jüdischen Volkes im Zeitalter Jesu Christi Emil Schürerip atuakkiaa naapertorlugu Misjnami Sanhedrin Annerup 71-inik ilaasortallip eqqartuusseriaasia nassuiarneqanngilaq. Akerlianik sanhedrinit minnerusut 23-nik ilaasortallit eqqartuusseriaasii sukumiisumik nassuiarneqarput. Inatsisinik ilinniartut sanhedrinini minnerusuni eqqartuussinernut toqumik pillaatissiisoqarsinnaasuni najuussinnaapput, illersuisinnaallutillu, kisianni unnerluussisinnaanatik. Eqqartuussassani sualunnginnerusuni illersuisinnaallutillu unnerluussisinnaapput.