’Uppeqatitsinnut ajunngitsuliorta’

KRISTUMIUT ilumoortut ilaqutariissuartut ataqatigiissutut misigipput. Taamaattumik ukiut hundredellit siulliit nalaannili uppeqatitik ’qatanngutinik’ taasarsimavaat. (Mákorse 3:31-35; Fîlimût 1, 2) Oqaaseq tamanna taaguutaannaanngilaq isumaqanngitsoq; Guutimik pallorfiginnittut imminnut misigissusaat ersersippaat. (Naleqqiuguk Juánasip agdlagai sujugdlît 4:7, 8.) Jesus oqarsimavoq: ’Matumannga tamarmik ilisarissavaasi ajoqersugarigissi: asaqatigiikkussi.’ — Juánase 13:35.

Chilemi 1997-imi juulimi asanninneq taama ittoq ersersinneqarpoq sivisuumik panernersuaqarmat malitsiinnarlugulu sialussualermat qarsutsineqarlunilu. Tassanngaannartumik nerisassat, atisat pisariaqartitallu allat assut amigaataalerput. Ajunaarnersuaqartillugu Jehovap nalunaajaasuisa Paulusip Galasiamiunut kajumissaarutaa maleruarniartarpaat: ’Taamaattumik piginnaaffissaqartilluta tamanut ajunngitsuliorta, pingaartumilli uppeqatitsinnut.’ — Galâsiamiut 6:10.

Taamaattumik Jehovap Nalunaajaasui ikiuiniarlutik aaqqissuussinasuarput. Nerisassat, atisat allallu katersorneqarput, immikkoortiterneqarlutik, poortorneqarlutik ajunaarnersuaqarfiusumullu nassiunneqarlutik. Meeqqat ilaasa allaat pinngussat nassiutanut ilannguppaat. Qatanngutip arnap takugamiuk naalagaaffilersaarfik ikiuutissanik ulikkaartoq assut tupaallassimavoq. Ima oqarpoq: „Tupangaarama illassanerlunga qiassanerlungaluunniit naluara. Tamakkuuppummi pisariaqartilluinnakkavut.“

Tassanngaannartumik ilimagineqanngivissumillu nuna qarsutsiffiusoq aamma nunap sajunneranit eqqorneqarpoq. Illut amerlasuut sequminneqarput.  Pisariaqartitat matussutissinniarlugit ikiuiniaqatigiinnik ataatsimiititaliat arlallit pilersinneqartariaqarsimapput. Sanaartortitsinermik ataatsimiititaliat Jehovap Nalunaajaasuisa ataatsimiittarfiinik sanaartortitsisartut suliartorlutik annertoqqusersuiniarlutillu aggerput. Tamatuma kingunerisaanik illut pilimanianngitsut, uppeqatinit sananeqarsimasut, angerlarsimaffeeruttunut tunniunneqarput. Illut tamakku immikkut ittuunngikkaluarlutik illunit qalipataanngitsunit, nateqanngitsunit igalaaqanngitsunillu ikiuiniaqatigiit allat sanasimasaannit atukkiussaannaasunillu allaanerulluinnarput.

Qatanngutit ilaat ikiuiniarlutik ungasissumit tikipput. Sanaartortitsinermik ataatsimiititaliat ilaannut siulersuisup ullut marluk ingerlaneranni nuna eqqugaasoq misissoqqissaarsimavaa naak issiavik kaamisartagaq atunngitsoorsinnaanngikkaluarlugu. Qatanngut angut tappiitsoq sulilluarpoq quassuttuut sanasumut pilattortumukaassorlugit. Taava qatanngutip angutip tusilartup quassuttuut pilattorneqarsimasut atorfissaannukkaassorpai.

Takunnittut amerlasuut killinneqartorujussuupput qatanngutit annertoqqusersuillutillu ikiuisut takullugit. Illoqarfiit ilaanni politiit biiliat qatanngutip arnap illuata iluarsarneqartup eqqaani uninngavoq. Politiit alapernaapput. Ilaata qatanngutit ilaat aperaa: „Kikkunuku inuit taama nuannaarpasitsigisut, qanorlu akissarsiaqarpat?“ Qatanngut angut oqaluttuarpoq tamarmik akilerneqaratik nammineq piumassutsiminnik sulisut. Politiit ilaat oqarpoq naak qaammatit tamaasa akissarsiami qulerarterutaat oqaluffimmut tunniuttaraluarlugit nunap sajuttarnerata kingorna palasip pulaanngikkaaniluunniit. Aqaguani qatanngut arnaq illumik piginnittoq politiimit allamit sianerfigineqarpoq. Taassumattaaq sulisut isiginnaarsimavai. Sulisut ilungersuussisut suleqatigiilluartullu takullugit assut killinneqarami nammineq ikiuiniaqatigiinnut peqataarusuummersimavoq.

Chilemi nammineq piumassutsiminnik sulisut ikiuiniaqatigiinnut peqataanertik qularnanngivissumik nuannaarnerannut ilasaataasimassaaq, takunnittunullu nalunaajaataalluarluni. (wE 15/6 99)