Nappaateqarnerup paasissaanngissusia
Nappaateqarnerup paasissaanngissusia
OWMADJINNGUAQ TIMMILLUNI NAPPARSIMAVOQ. Anaanaata, Hawap, timaata imermik amigaateqalernisaa isumakuluutigaa. Hawap tusarsimavaa qanittukkut illumi nunaqarfimmi najugaqartup meeqqani taamatut nappaateqartoq annaasimagaa. Owmadjip aanaata, Hawap sakiata, Owmadji, angakkumukaanniarpaa. „Anersaapiluup meeraq napparsimatippaa,“ oqarpoq. „Aarnuamik illersuisumik atortinniannginnakku massakkut ajornartorsiutit aallartipput!“
PISIMASUT taamattut nunani amerlasuunni nalinginnaapput. Inuit millionilikkuutaat isumaqarput anersaapiluit nappaammut pissutiviusut. Tamanna ilumoorpa?
Paasiuminaatsoq pilerpoq
Immaqa nammineq upperinngilat anersaapiluit takuneqarsinnaanngitsut napparsimalersitsisinnaasut. Immaqa allaat eqqumiigissavat taamatut isumaqartoqarsinnaammat ilisimatuut uppernarsareersimammassuk nappaatit amerlanersaannut tunillannartut bakteriallu pissutaasartut. Eqqaamajulli inuit tunillannartut mikisuararsuit tamakku, ilisimasaqarfigeqqaarsimanngikkaat. Aatsaat 1600-kkunni Anton Van Leeuwenhoekip allisitsiut nassaarimmagu mikisuarannguit silarsuaat, inunnut takuneqasinnaalerpoq. Taamaakkaluartoq, aatsaat 1800-kkunni Louis Pasteurip nassaava pissutaalluni ilisimatuut nappaatinut pissutaasut suunersut paasillualerpaat.
Nappaammut pissutaasut inuit oqaluttuarisaanerata sivisunersaani ilisimaneqanngimmata, upperisapalaat amerlasuut pilerput, soorlu anersaapiluit nappaatinut tamanut pissuuneraannik eqqarsaat. The New Encyclopædia Britannica-mi nassuiarneqarpoq eqqarsaat tamanna qanoq ililluni ineriartorsimasinnaasoq. Qinerlerfissiami allassimavoq qanga angakkut sorlaat assigiinngitsut, pilutat pissarsiarisinnaasatillu allat atorlugit napparsimasut ajorunnaarsinniartaraat. Ilaannikkut tamakku iluaqutaasarput. Angakkup upperisapalaarsiornermi ileqqut iliuutsillu assigiinngitsorpassuit ajorunaarsitsiniarnerminut ilannguttarpai, iliuutsimi sorleq iluaqutaanersoq paasiuminaallisarniarlugu. Taamaalilluni angakkup inuit ikiuinerminik pisariaqartitsisarnisaat isumagisarpaa. Nakorsaasinnaassuseq taamaalilluni paasiuminaatsunngortinneqarpoq inuillu ikiortariaqaleraangamik tupinnartunut saaffiginninnissaminnut kajumissaarneqartutut misigipput.
Nunani arlalinni nakorsaariaatsit taakku suli atorneqartarput. Amerlasuut, siuaasat toqusimasut anersaavi nappaatinut pissutaasoraat. Allat isumaqarput Guutip ajortivut pissutigalugit pillarluta napparsimalersittaraatigut. Inuit ilinniarsimasut allaat nappaatit timimut attuumassuteqassusiaannik paasisaqartut ilaasa suli tupinnartup sunniinera ersigisarpaat.
Angakkut healerillu ersineq tamanna atortarpaat inuit iluanaarniarfiginiarlugit. Sunamitaava upperissavarput? Anersaat nappaammut illersorsinnaavaatigut? Biibili qanoq oqarpa?