Jesusip inunngorneranik oqaluttuaq ilumoortoq

NUNAP inuuffigisavit oqaluttuarisaanerani pisimasoq ilisimaneqartoq eqqarsaatigeriaruk. Pisimaneranut uppernarsaatissaqarluarpoq, oqaluttuarisaanermillu ilisimatuut arlallit allaatigisimavaat. Qanoq qisuariassagaluarpit oqartoqarpat tamanna pisimanngisaannartoq? Oqaluttualiaannaanerarneqarpat? Imaluunniit ersarinnerulersissagutsigu: Oqartoqarpat ilaquttavit aatavit inunngornera inuusuttuuneralu pillugit oqaluttuarisimasaasa ilarpassui salluliornerusut? Taama oqartoqarnerata qularnanngitsumik kamatsissavaatit, upperinavianngilallu.

Ullumikkut isornartorsiuisartut amerlasuut iivangkiiliunik allattut Mattæusip Lukasillu Jesusip inunngorneranik oqaluttuaat upperiumanngilaat. Oqarput oqaluttuat taakku imminnut akerleriilluinnartut ataqatigiissitassaanatillu, tamarmillu ilumuunngilluinnartunik oqaluttuarisaanermullu naapertuutinngitsunik imaqartut. Ilumoorpa? Oqaatigisat taamaattut upperiinnarnagit nammineq iivangkiiliuni oqaluttuarineqartut misissortariaqarpavut. Takoriartigu misissuineq taamaattoq sumik ilinniarfigisinnaaneripput.

Iivangkiiliuni oqaluttuarineqartut siunertaat

Siullermik eqqaamasariaqarparput Biibilimi oqaluttuat taakku sumik siunertaqartut. Tassaanngillat inuup inuuneranik allaatiginninnerit; iivangkiiliuupput. Assigiinngissutaasa paasinissaat pingaaruteqarpoq. Inuup inuuneranik atuakkiortup amerlanertigut quppernerit hundredelippassuit allattarpai oqaluttuariniarlugu inuk taanna qanoq tusaamasanngornissamut ineriartorsimasoq. Ilaasa quppernerpassuit atortarpaat inuup taassuma nagguii, inunngornera meeraaneralu sukumiisumik allaatigalugit. Iivangkiiliulli taamaanngillat. Jesusip inunngornera alliartorneralu iivangkiiliut sisamat ilaani marluinnaani eqqartorneqarput, tassa Mattæusip Lukasillu iivangkiiliuini. Taakkuali siunertarinngilaat Jesusip qanoq ittuussutsini pigileriartuaarsimagaa takutissallugu. Eqqaamajuk Jesusip ajoqersugaasa nalunngikkaat taanna nunarsuarmut tikiutinngikkallarami anersaatut piusimasoq. (Juánase 8:23, 58) Taamaattumik Mattæusip Lukasillu Jesusip alliartorsimanera allaatigisariaqanngilaat inuttut qanoq ineriartorsimanera nassuiarniarlugu. Pisimasut oqaluttuarineqartut iivangkiiliut siunertaannut naapertuulluinnarput.

Suna siunertaava? Oqaaseq ’iivangkiiliu’ isumaqarpoq „nutaarsiassaq nuannersoq “. Marluullutik assigiimmik tusarliussaqarput — oqaluttuariniarpaat Jesus tassaasoq Messias imaluunniit Kristus neriorsuutigisaq, inuiaat ajortaasa matoorneqaatissaannik toqusoq, qilammullu makitinneqartoq. Kisianni allattut taakku marluk assigiinngitsumik  tunuliaqutaqarput allaffigisaallu assigiinngitsuullutik. Mattæusip akileraaruserisuusimasup pingaartumik juutit eqqarsaatigalugit iivangkiiliuni allappaa. Lukasip nakorsaasup ’Teofilus ataqqinartoq’, nuimasumik atorfiliugunartoq, allaffigigamiuk, allarpassuittaaq, juutit juutiunngitsullu eqqarsaatigalugit allappoq. (Lúkarse 1:1-3) Allattut tamarmik immikkut pisimasut allaffigisaminnut pingaaruteqartut erseqqissarneruaat pingaarnertut allaffigisamik upperisinnaasaat. Mattæusip allagaani siulittuutit Allakkat Hebriiarisuut-neersut Jesusimit eqquutitinneqartut pingaartinneqarnerupput. Lukasilli oqaluttuarisaanermut tungatillugu allaaserinneriaaseq taamanikkut nalinginnaasoq atuartunut juutiunngitsunut akueriuminarnerusoq atorpaa.

Tupinnanngilaq iivangkiiliut taakku marluk assigiinngissuteqarmata. Isornartorsiuisartulli isumaannut akerliusumik imminnut akerleriinngillat. Imminnut tapersersoqatigiipput inuullu Jesusip qanoq ittuuneranik erseqqilluinnartumik paasissutissiillutik.

Jesusip Betlehemimi inunngornera

Mattæusip Lukasillu tamarmik eqqaavaat Jesusip inunngorneranut atatillugu tupinnartuliornersuaqartoq — niviarsissamit erniarineqarpoq. Mattæusip tikkuarpaa tupinnartuliorneq tamanna Esajasip ukiut hundredelippassuit tamatuma siorna siulittuutigisaata eqquunnerigaa. (Jesaja 7:14; Matîuse 1:22, 23) Lukasip nassuiarpaa Jesus Betlehemimi inunngortoq kaasari Augustusip inuit naatsorsorneqarnissaannik peqqusinerata kingunerisaanik Josef Marialu tassunga aallartariaqarsimammata. (Takuuk qupperneq 7-imi ungaluusaq.) Jesusip Betlehemimi inunngornera immikkut malunnaateqarpoq. Ukiut hundredellit arlallit tamatuma siorna pruffiiti Mikap siulittuutigisimavaa Messias illoqarfimmi pingaaruteqarpasinngitsumi Jerusalemip eqqaaniittumi inunngorumaartoq. — Mika 5:2.

Unnuaq taanna Jesus inunngormat innanngavia nersutaatit nerriviliortarnermut tunngaviuvoq. Pisimasulli oqaluttuarineqarnera ilumoortoq oqaluttuarineqartartunit allaaneroqaaq. Oqaluttuarisaanermik allattup Lukasip naatsorsortinneq Josefip Mariallu Betlehemiliartariaqarnerannik kinguneqartoq eqqartoramiuk oqaluttuaraattaaq savanik paarsisut unnuami pingaartumi tamatumani savaatitik silameeqatigigaat. Pisimasut taakku marluk Biibilimik misissueqqissaartartut amerlasuut isumaqalersippaat Jesus decembarimi inunngorsimanavianngitsoq. Isumaqarput ilimananngitsoq kaasari Augustusip ukiup taamaalinerani nillertumi siallersarfiusumilu juutit pikitsitsigajuttut inunngorfimminnut aallaqqussagai, tamatuma inuiaqatigiit pikitsitsiumatuut kamannerulersissammagit. Isumaqarputtaaq savanik paarsisut silarluttarnerup nalaani savaatitik silami unnueqatiginavianngikkaat. — Lúkarse 2:8-14.

Malugiuk Jehovap ernermi inunngornerata sulisunut pingaarniartuunngitsunut silami unnuisartunut nalunaarutiginissaa qinermagu, taamanilu upperisarsiornikkut siuttut ilinniartitaasimasut pissaaneqartullu nalunaarfiginagit. Allakkanik ilisimasut farisiiarillu qularnanngitsumik savanik paarsisut attaveqarfigivallaanngilaat, taakkuami piffissani assigiinngitsuni sulisarnitik pissutigalugit inatsisit allanneqarsimanngitsut annikitsualuttaat tamaasa maleruarsinnaanngilaat. Guutilli angutit maniguuttut aalajaatsullu taakkua ataqqinninnermik takutitsivigai. Inngilinit nalunaarfigineqarput Messias, Guutip innuttaasa ukiuni tusindilinni utaqqisimasaat, aatsaat Betlehemimi inunngortoq. Angutit taakkua, ’kunngillu pingasut illernartut’ pinnatik soorlu nersutaatit nerriviannik takutitassiani takutinneqarajuttartut, Maria Josefilu pularpaat meerannguarlu nersutaatit nerrivianni innanngasoq takullugu. — Lúkarse 2:15-20.

Jehovap inuit maniguuttut sallusuissummik ujarlersut ikiorpai

Guutip inuit maniguuttut imminik asannittut siunertamilu piviusunngornissaannik soqutiginnittut salliutippai. Tamanna Jesusip inunngornerani pisimasutigut erseqqissarneqarpoq. Jesusip inunngorneranit qaammatip ataatsip missaa qaangiuttoq Josefip Mariallu Mosesip inatsisai malillugit naalaffimmi sassaakkamikku, ’tuit quluartartut aappariit ataatsit tuiaqqalluunniit marluk’ pilliutitut tunniuppaat. (Lúkarse 2:22-24) Mosesip inatsisaani peqqussutigineqaraluarpoq savaaraq  angutiviaq pilliutigineqassasoq, piitsunulli timmiaqqat marluk naammapput. (3 Moses 12:1-8) Eqqarsaatigeriaruk. Jehova Guutip, silarsuarmi kisimi Oqartussaasup, ilaqutariit pisoorsuit pinnagit, ilaqutariilli piitsut suliassippai ernituami asasami perorsaanissaannik isumaginninnissaannillu. Meeraqaruit tamatuma eqqaasippaatit meeqqannut tunissutit pitsaanerpaartaat tassaasoq ilaqutariittut inuunermi anersaakkut ittut salliutinneqarnerat. Tamanna pigissaartuunermit ataqqisaasumillu ilinniagaqarnermit pitsaanerungaarpoq.

 Naalaffimmi inuit allat marluk aalajaatsut maniguuttullu Jehovamit salliutitaapput. Siulleq tassa Anna, uillarneq 84-inik ukiulik, taassumalu ’naalaffik qimanneq ajorpaa’. (Lúkarse 2.36, 37) Aappaa tassaavoq angut utoqqaq Simeonimik atilik. Marluullutik Guutimit immikkut pisinnaatitaaffitsik nuannaarutigeqaat, toqutinnatimmi Messiasinngortussaq takuaat. Simeonip meerannguaq pilluaqquaa. Oqaasii siulittuutaapput neriunnermik ulikkaartut, aammali aliasunnermik ilallit. Maria inuusuttoq paasitippaa ilaanni ernerata asasaata toquneratigut aliasunneq ’panatut tarnaanut pulassasoq’. — Lúkarse 2:25-35.

Meeraq navianartorsiortinneqartoq

Simeonip siulittuutaa mianersoqqussutaavoq meeqqap pisuussuteqanngitsup uumigineqarnissaanik. Sulilu meerannguutillugu taama pisoqarpoq. Mattæusip iivangkiiliuani pisimasut sukumiisumik oqaluttuarineqarput: Qaammatit arlallit tamatuma kingorna Josef Marialu Betlehemimi illumi najugaqarput. Tassani ilimaginngisaminnik takornartanit pulaarneqarput. Nersutaatit nerriviusaliarpassuit qanorluunniit oqaluttuarniaraluarpata Mattæusip eqqaanngilaa angutit qassit pulaarnersut. Aamma ’angutitut ilisimasutut’ imaluunniit ’kunngitut pingasutut illernartutut’ oqaatiginngilai. Mattæusip griikerit oqaasiat ma’goi, „ullorissat najoqqutaralugit siulittuisartut “-nik isumaqartoq, atorpaa. Tamatuma immini atuartoq paasitittariaqarpaa ajortumik pisoqalersoq, ullorissat najoqqutaralugit siulittuisarnermi Guutip oqaasiani assuarineqarpoq, juutillu aalajaatsut taamaaliorneq ingalassimaqqissaartarpaat. — 5 Moses 18:10-12; Jesaja 47:13, 14.

Ullorissat najoqqutaralugit siulittuisartut taakkua Kangianit ulloriaq malissimavaat, ’inoorlaamullu juutit kunngiannut’ tunissutit nassarlugit. (Matîuse 2:2) Ullorissap Betlehemimut siulersunngilai, Jerusalemimulli Herodesersuarmullu. Inuk kinaluunniit taassumatut sakkussaqartiginanilu pissutissaqartiginngilaq meeqqap Jesusip ajoqusernissaanut. Angutip taassuma pingaarniartup toqutsiumatuullu nammineq ilaquttani arlallit toqussimavai imminut aarlerinartorsiortitsisutut isigigamigit. * Tusaramiuk ’juutit kunngissaat’ inunngortoq annilaarutigeqaa, ullorissallu najoqqutaralugit siulittuisartut Betlehemimut aallartippai meeraq taanna ujaqqullugu. Angalatillugit eqqumiitsumik pisoqarpoq. ’Ulloriaq’ Jerusalemimut siulersortigisaat ingerlaqqilersungavoq. — Matîuse 2:1-9.

Ilisimaneqanngilaq ullorissatut isikkoqartoq taanna qaamaqqutaanersoq piviusoq imaluunniit  takorruugaannaanersoq. Unali qularnanngilaq: „Ulloriaq “ taanna Guutimeersuunngilaq. Guutimik nalusut guutipilussiortut taakku ullorissamit Jesusimut, meerannguamut iliuuseqarsinnaanngitsumut taamaallaat sanasumik piitsumik nuliaanillu illersorteqartumut, toqqaannartumik siulersorneqarput. Ullorissat najoqqutaralugit siulittuisartut, nalugaluarlugu Herodesimut ikiortaasut, qularnanngitsumik kunngi taanna toqutsiumatooq nalunaarfigissagaluarpaat, meeqqap toqutaaneranik kinguneqartumik. Guutili akuliuppoq sinnattukkut ullorissat najoqqutaralugit siulittuisartut mianersoqqullugit aqqutikkut allakkut angerlartillugit. Taamaattumik Guutip akerarsua Satan, Messiasip toqutaanissaanut sapinngisani tamaat iliuuseqarusuttoq, taannaasimassaaq ’ullorissamik’ pilersitsisuusimasoq. ’Ulloriaq’ ullorissallu najoqqutaralugit siulittuisartut nersutaatit nerriviusalianniittut Guutimit aallartitaasutut allaatigineqartarnerat mitallernerujussuuvoq. — Matîuse 2:9-12.

Satanili uniinnanngilaq. Herodes, Satanip siunertaminut sakkugiinnagaa, peqqusivoq Betlehemimi nukappiaqqat marluk inorlugit ukiullit tamarmik toqunneqassasut. Satanili Jehovamut ajugaasinnaanngilaq. Mattæus allappoq Guutip qangarsuarli meeqqanik pisuussuteqanngitsunik toqoraaneq amiilaarnartoq tamanna siumut ilisimagaa. Jehovap aamma tamatumani Satanip pilersaarutai akornuserpai inngili aqqutigalugu Josef mianersoqqugamiuk Egyptenimut qimaaqqullugu isumannaatsumiinniassammata. Mattæus oqaluttuarpoq Josef kingusinnerusukkut ilaquttani ilagalugit Egyptenimit utertoq Nazaretimilu najugaqalerluni, tassanilu Jesus nukkani najanilu peqatigalugit alliartortoq. — Matîuse 2:13-23; 13:55, 56.

Jesusip inunngornerata ilinnut pingaaruteqarnera

Jesusip inunngornerani meeraaneranilu pisimasunik pingaarnersiuineq tamanna tupaallaatigaajuk? Amerlasuut tupaallaatigaat paasilerlugu iivangkiiliuni oqaluttuarineqartut imminnut naapertuulluassusiat eqqorluassusiallu, naak taamaannginneraasoqaraluaqisoq. Aamma tupaallaatigaat pisimasut ilaat ukiut hundredelippassuit sioqqullugit siulittuutigineqareersimammata, iivangkiiliunilu Jesusip inunngorneranik allaatiginninneq amerlanertigut oqaluttuarineqartartunit allaanerulluinnarmat.

Tupaallannarnerpaasorli tassaagunarpoq juullimut atatinneqartut assigiinngitsorpassuit iivangkiiliuni oqaluttuarineqartunut akerliulluinnarnerat. Assersuutigalugu ikittuinnaat Jesusip Ataataa, Josefiunngitsoq, Jehova Guuti, eqqaasarpaat. Takorlooriaruk Guuti qanoq misigisimassasoq ernermi asasami perorsarnissaanik isumaginissaanillu akisussaaffik Josefimut Mariamullu tunniukkamiuk. Takorlooriaruk Jesusip Ataataanut qilammiusumut qanoq annernartigisimassasoq ernini silarsuarmi peroriartortikkamiuk tassani kunngip uumissuisup allaat meeraannguusoq toqunniartussaammagu. Inuiannut asanningaarnini killinneqaatigalugu Jehova taama pilliuteqarsimavoq. — Juánase 3:16.

Juullip nalliuttorsiutigineqarnerani Jesusip piviusuunera takuneqarsinnaanngingajappoq. Ajoqersukkani qanga inunngorsimanerminik oqaluttuussimanerai paasissutissaqanngivippoq, malinnittaasalu inuuissiortittarsimaneraat takussutissaqanngivilluni.

Jesusip ajoqersukkani peqquai toqunini tamatumalu inuiannut pingaaruteqarnera nalliuttorsiutigisassagaat, inunngornini pinnagu. (Lúkarse 22.19, 20) Jesusip kissaatiginngilaa meeqqatut iliuuseqarsinnaanngitsutut nersutaatit nerrivianiittutut eqqaamaneqarnissani. Ullumikkummi taamaanngilluinnarpoq. Toqutaanermi kingorna ukiut 60-it sinnerlugit qaangiuttut apustilimut Johannesimut takorruukkami saqqummerpoq kunngersuartut sorsukkiartortutut. (sarĸúmersitat 19:11-16) Guutip qilammi naalagaaffiani kunngitut Jesus ilisarilertariaqarparput, taannami kunngiuvoq silarsuarmik allanngortitsisussaq. (wE 15/12 98)

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

[Qupp. 7-mi ungalusaq/assiliartat]

Lukas Kukkusimava?

JESUS Nazaretimi alliartorsimasoq Nararetimiutullu ilisimaneqartoq qanoq ililluni Betlehemimi, 150 kilometerisut ungasitsigisumiittumi, inunngorsimasinnaava? Lukas ima oqaluttuarpoq: ’Pivorli taamaanneragut [Jesus inunngunngikkallarmat] kaasari Augustus inatsivoq inuit najugaanni tamarsuarmi nunallit naatsorsorneqaqqullugit. Naatsorsorneqarnerat tamanna siulleq pivoq Quirinius Syriami naalagaatillugu. Tamarmillu naatsorsortikkiartorput, nungullutik nunavimminnut.’ — Lúkarse 1:1, 2; 2:1-3.

Isornartorsiuisartut amerlasuut isumaqarput allassimasut taakku ilumuunngitsut, sulilu allaat ajorneruvorli salluliuutaanerarmatigit. aalajangiusimavaat naatsorsorneqarneq tamanna ukiumi 6-imi 7-imiluunniit u.n.k. pisimasoq, Quiriniusilu taamani naalagaasoq. Ilumoortuugunik Lukasip allagai uppernarunnaartissavaat, paasissutissammi takutippaat Jesus ukiumi 2-mi u.n.s. inunngortoq. Isornartorsiuisartulli paasissutissat pingaaruteqartut marluk sumiginnarpaat. Siullermik Lukasip eqqaavaa naatsorsorneqarnerit arlaliusut — malugiuk allammat ’naatsorsorneqarnerat tamanna siulleq’. Nalunngilluarpaa kingusinnerusukkut allamik naatsorsuisoqartoq. (apustilit suliait 5:37) Naatsorsuineq kingusinnerusukkut pisoq tamanna, ukiumi 6-imi u.n.k. pisimasoq, oqaluttuarisaanermik allattup Josefusip allaatigaa. Aappassaanik Quiriniusip qanga naalagaasimaneranut paasissutissap takutinngilaa Jesus piffissami kingusissumi tamatumani inunngortoq. Sooq taamaanngila? Tassa Quirinius piffissani marlunni assigiinngitsuni naalagaasimagunarmat. Oqaluttuarisaanermik misissueqqissaartartorpassuit miserratiginngilaat naalagaanera siulleq ukiup 2-p u.n.s. missaani pisimasoq.

Isornartorsiuisartut ilaat oqartarput Lukasip naatsorsuineq isumassarsiarigaa uppernarsarniarlugu Jesus Betlehemimi inunngortoq siulittuutip Mika 5:2-miittup eqquunneratut. Taamaassorinninnerup Lukas piaaraluni salluliortunngortippaa, isornartorsiuisartulli kialuunniit taamaanneraaneq oqaluttuarisaanermik ilisimasaqarluartumut peqqissaarluinnarlunilu iivangkiiliumik atuakkamillu apustilit suliáinik agdlagkat-nik allattumut naleqquttutut isiginngilaat.

Isornartorsiuisartut aamma soqutaajunnaarsissinnaanngilaat naatsorsuisitsineq siulittuutip eqquunnerigaa. Ukiuni 500-kkunni ukiunik naatsorsuisarnitta siorna pruffiiti Danielip siulittuutigaa naalagaasup ’akileraarutinik katersuisussaq aallartissagaa nuna naalagaaffimmut ataqqinaataasoq angalaarfigitillugu’. Tamanna eqquutitinneqarpa Augustusip Israelimi naatsorsortinnissaq pillugu peqqusimmat? Siulittuummi eqqaaneqarportaaq Messias, imaluunniit „angerutsimik paarsisoq “ kunngip tulliuttup nalaani ’toqutaajumaartoq’. Jesus ilumut Augustusip kingoraartaa Tiberius kaasariutillugu toqutaavoq. — Daniel 11:20-22.

[Assiliartat]

Kaasari Augustus (27 u.n.s.-14 u.n.k.)

Kaasari Tiberius (14-37 u.n.k.)

[Suminngaanneernerat]

Musée de Normandie, Caen, Frankrig

Asseq British Museum-imit akuerineqartoq

[Qupp. 8-mi assiliartaq]

Jehovap inngiliata Jesusip inunngorneranik nutaarsiassaq nuannersoq savanik paarsisunut maniguuttunut tusarliuppaa.