Polenimiut Qatanngutigiit sooq malersorneqarpat?

Ukiumi 1638-mi Polenimi inatsisartut upperisarsiortut ikittut, Polenimiut Qatanngutigiittut Socinianikkutulluunniit ilisimaneqartut, aseruutaasumik eqqorpaat. Oqaluffik naqiterivillu upperisarsiortut taakkua pigisaat aserorneqarput. Rakówimi universiteti matuneqarpoq, tassanilu ilinniartitsisut nunamit anisinneqarlutik.

Ukiut 20-t tamatuma kingorna inatsisartut iliuuseqaqqipput upperisarsiortunut taakkununnga ilaasortaasut tamarmik, immaqa 10.000-iusut imaluunniit suli amerlanerusut, nunamit aneqqullugit. Nunami, taamanikkut Europami nunat akaarinninnerpaat ilaattut isigineqartumi, qanoq ilillutik pissutsit taama sakkortutigilersimappat? Sooq Polenimiut Qatanngutigiit taama sukannertigisumik pillarneqarpat?

POLENIMI ilagiinni Calvinikkuusuni avissaartuuneq ingammik ataasiullunilu pingasuusumik ajoqersuut pillugu isumaqatigiinnginnermik aallaaveqarpoq. Ilagiinni iluarsaaqqinniartut aallarniisuisa ajoqersuut tamanna Biibilimeersuunnginnerarmassuk ilagiinni siulersuisunit kamaanneqalerput isumaqatigiinngissutillu ilagiinnit avissaartippaat.

Calvinikkut isumaqataanngitsut Arianikkunnik taavaat, * kisianni upperisarsiortut nutaat imminnut kristumiunik imaluunniit Polenimiut Qatanngutigiinnik taaneqarusunnerupput. Taaguutaat alla, Socinianikkut, ateq Lelio Sozzini latiinerisoorlugu, Lælius Socinus, nagguigaa. Taanna Italiamiuuvoq Michel Servetillu isumaasa ilaat pigiliussimallugit. Jorngualu, Faustus Socinus (Fausto Sozzini), Polenimut nuuppoq iluarsaaqqinniartunut nuimanernut ilaalerluni.

Taamani angutip Polenimi akimanernut ilaasup, Jan Sienieńskip, ilagiit nutaat „sumiiffimmik eqqissisimanartumik avinngarusimasumillu“ taasaminik ineriartorfissaannik tuniniarpai. Polenimi kunngimit immikkut ittumik pisinnaatitaaffini iluaqutigalugu illoqarfik Raków tunngavilerpaa, kingusinnerusukkullu taanna Polenimi Socinianikkunnut qitiulerpoq. Sienieńskip Rakówimiut pisinnaatitaaffinnik arlalinnik, ilaatigut upperisarsiornikkut kiffaanngissutsimik, tunivai.

Sanasunut, nakorsanut, nakorsaasiortunut, illoqarfimmiunut akimanernullu upperisarsiornikkut assigiinngitsunik isumaqartunut illoqarfik nutaaq kajungernarsimavoq. Aammattaaq palasinit Polenimit, Litauenimit, Transsylvaniamit, Frankrigimit allaallu Tuluit Nunaannit ornigarneqarpoq. Kisianni tikerlaat tamakkeratik Socinianikkut isumaqatigaat, taamaattumillu ukiuni pingasuni tulliuttuni, 1569-imiit 1572-mut, Raków guutisiornermut tunngasunik oqalliffiujuarpoq. Tamanna sumik nassataqarpa?

Illoqatigiit isumaqatigiikkunnaartut

Socinianikkut immikkoortortunut marlunnut avissimapput, arlaat ingasattajaarnerusunik arlalallu ingasattajaannginnerusunik isumallit. Isumaqatigiinngissuteqaraluarlutik upperisaat amerlanerit upperisaannit allaanerungaarpoq. Ataasiullunilu pingasuusumik ajoqersuut akuerinngilaat, meeqqanik kuisitsiumanngillat, sakkulisarneq  naalagaaffimmilu atorfeqarneq itigartittarpaat. * Aamma anniarfik akuerinngilaat. Taakkunatigut upperisarsiornermi isummaajuartunit avissaarluinnarput.

Calvinikkut katuullillu palasiisa upperisarsiortut sakkortuumik assortorpaat, kisianni palasit Socinianikkut upperisarsiornikkut akaarinninneq, Polenimi kunngit soorlu Sigismund II August aamma Stefan Batory kunngiutillugit atuuttoq, iluaqutigaat ajoqersuutertillu siaruarterlugu.

Budnyp suliaa pingaarutilik

Biibili Calvinikkut nutsigaat, taamani atorneqarluartoq, atuartartut pisariaqartitaasa ilaannaannik matusivoq. Nutsigaq taanna, oqaatsit Biibilip allassimaqqaataani ittut pinnagit, kisianni latinerisut Vulgata-nutsikkamit aamma franskisut nutsikkamit taamani atorneqartumit, nutserneqarpoq. „Nutserinermi kusassaarusunneq pissutigalugu ilumoortumik eqqortumillu isumaata ersersinnissaa annaaneqarpoq,“ ilisimasalik allappoq. Kukkunerpassuaqarpoq. Taamaattumik ilisimatooq ilisimaneqarluartoq Szymon Budnymik atilik nutsikkamik iluarsaasseqquneqarpoq. Nutaamik nuterinissaq nutseriikkap kukkunersiornissaanit ajornannginnerussasoq aalajangerpoq. 1567-ip missaani Budnyp suliaq tamanna aallartippaa.

Budnyp oqaatsit tamarluinnaasa isumai assigiingissinnaasut tamaasa isumasiortarpai; siornatigut Polenimi Biibilimik nutserisumik taama peqqissaartigisoqarsimanngilaq. Hebriiarisut isumavia Polenimiusuunngortikkuminaakkaangat, oqaatsit nutsiinnavillugit quppernerup sinaani ilannguttarpai. Polenimiut oqaasii taamani atorneqartut atorniartarpai, pisariaqaraangalli nutaanik oqaasiliortarpoq. Anguniagaraa Biibilimik nutsigaq ilumoortoq eqqortorlu atuartartunut tunniunnissaa.

1572-imi Biibili Budnyp nutsigaa tamarmi saqqummerpoq; naqiterisitsisartulli Allakkanik griikerisuunik nutsigaa allanngortissimavaat. Anusinngornani Budnyp iluarsaatilerpaa, ukiullu marluk qaangiummata naammassillugu. Allakkanik Griikerisuunik Polenimiusut nutsigaa torrallataq nutsikkanit siullernit pitsaanerungaarpoq. Arlalinni Guutip aqqa, Jehova, inisseqqippaa.

Ukiut 1500-kkut naaneranni aamma 1600-kkullu ukiuini 30-ni siullerni, Polenimiut Qatanngutigiit illoqarfiat pingaarneq, Raków, upperisarsiornikkut atuagarsornikkullu qitiulerpoq. Iluarsaaqqittut siulersuisuisa atuakkiortuisalu naqitigaaqqatik suliatillu allat tassani saqqummersippaat.

Iluarsaaqqinneq ilinniartitsinertalik

1600-p missaani Polenimiut Qatanngutigiit saqqummersitsisarnerat sukkanerulerpoq Rakówimi naqiteriveqalermat. Naqiterivimmi ilisimatuutut allagaaqqat atuagarsuillu oqaatsini arlalinni naqiterneqarsinnaapput. Raków Europami illoqarfinnut naqiteriveqarfinnut malunnarnerpaanut erniinnaq nalersuussinnaalerpoq. Ukiuni 40-ni tulliuttuni naqitikkat 200-nik amerlassuseqarsorineqartut illoqarfiup naqiteriviani naqiterneqarput. Pappiaraliorfimmit eqqaaniittumit, aamma Polenimiut Qatanngutigiinnit pigineqartumit, pappiaraq pitsaasoq tamakkununnga pineqarpoq.

Polenimiut Qatanngutigiit erniinnaq paasilerpaat uppeqatitik allallu ilinniartittariaqarlugit. Tamanna siunertaralugu 1602-mi Rakówimi universiteti tunngavilerneqarpoq. Polenimiut Qatanngutigiit erneri aammattaaq inuusuttut katuuliusut naaggartullu tassani ilinniartitaapput. Upperisarsiornermik ilinniartitaaneq pingaartinneqarneruvoq, kisianni aamma allanik ilinniartitsissuteqarpoq. Ilinniartitsissutinut ilaapputtaaq allamiut oqaasii, ileqqorissuseq, aningaasarsiorneq, oqaluttuarisaaneq, inatsisilerineq, eqqarsariallaqqinneq, pinngortitanik ilisimatusarneq, matematikki, nakorsaatilerineq eqaarsaarnerlu. Universitetimi atuagaateqarluartumik atuakkanik atorniartarfeqarpoq, tamanna naqiteriveqarallartillugu alliartortuartumik.

1600-kkut aallartingaatsiarnerat tikillugu Polenimiut Qatanngutigiit ineriartortuassangatinnarput. Kisianni pissutsit iluatsittut taamaattuaannanngillit.

Oqaluffeqarfimmit naalagaaffimmillu akerlilersorneqarneq

Zbigniew Ogonowski Polenimi Ilisimatusaatinik Ilinniarfissuarmi sulisoq oqaluttuarpoq: „1640-p missaani Polenimi pissutsit Arianikkunnut ajorseriataarput.“ Tamatumunnga pissutaavoq katuullit palasiisa sapiisernerujartorlutik atorsinnaasatik tamaasa atorlugit, ilaatigut ingutsinikkut  mamarliinikkullu, Polenimiut Qatanngutigiinnik tusagaanerlutsitsiniarnerat. Nunami politikkikkut allanngorneqarmat saassukkuminarnerulerput. Polenimi kunnginngortoq, Sigismund III Vasa, Polenimiut Qatanngutigiinnut akeraavoq. Aammattaaq kingoraartaasa, ingammik Jan II Kasimirip, ilagiit katuullit Polenimiut Qatanngutigiinnut akerlilersuinerat tapersersorpaat.

Akerleriinnerat saqquminerulerpoq Rakówimi universitetimi ilinniartuualuit piaaralutik sanningasoq illernassusiiarmassuk. Pisimasoq tamanna pissutigalugu Polenimiut Qatanngutigiit illoqarfiattut pingaarnertut isigineqarunnaartinniarpaat. Rakówimi universitetimik piginnittoq inatsisartut eqqartuussivianni ’ajortumik siaruarterisutut’ unnerluutigineqarpoq universiteti taassumalu naqiterivia tapersersoramigit. Polenimiut Qatanngutigiit ajortumeeriniartartutut, piitangersimaarlutik festertartutut kanngunartuliortutullu unnerluutigineqarput. Inatsisartut aalajangerput Rakówimi universiteti matuneqassasoq aamma Polenimiut Qatanngutigiit naqiteriviat oqaluffiallu ingutserneqassasut. Upperisarsiortut illoqarfimmit qimaatinneqarput. Universitetimi professorit nunamit anisitaapput toqumik pillarneqassasut sioorasaarneqarlutik. Polenimiut Qatanngutigiit ilaat nunanut isumannaannerusunut, soorlu Schlesiamut Slovakiamullu, nunasiartorput.

1658-imi inatsisartut Polenimiut Qatanngutigiit peqquaat ukiut pingasut qaangiutinnagit pigisatik tunissagaat nunalu qimallugu. Kingusinnerusukkut piffissarititaq taanna ukiunut marlunnut sivikillisinneqarpoq. Tamatuma kingorna kinaluunniit upperisamik assuarineqartumik nassuerutiginnittoq toqumut pillagaasussaavoq.

Polenimiut Qatanngutigiit ilaat Hollandimi nunassipput, tassanilu naqitereqqilerput. Transsylvaniami ilagiit ataatsit 1700-kkut aallartinnerat tikillugu ingerlalluarput. Sapaatip-akunneranut pingasoriarlutik tussiarlutillu ataatsimiittarput oqalugiaatit ajoqersuummillu katekisimuusip nassuiarneqarnera tusarnaarlugit. Ilagiit minguitsuutittarpaat uppeqatimik najoqqutassanik unioqqutitsisut avoqqaarinerisigut, oqaaqqissaarnerisigut pisariaqarpallu anisinnerisigut.

Polenimiut Qatanngutigiit Guutip oqaasianik atuaqqissaartuartuupput, taamaaliornermikkullu sallusuissutit naleqangaartut paasillugit, nangaanatik allat aveqatigisarpaat. Piffissalli ingerlanerani Europamut siammakaapput, ataasiussusermillu atatiinnarnissaa ajornakusoortikkiarluinnarlugu. Ukiut ingerlaneranni upperisarsiortut taakku suujunnaarsitaapput. (wE 1/1 2000)

[Quppernerup ataani ilanngussat]

[Qupp. 31-mi assiliartaq]

Illu palasimit Socinianikkuusumit pigineqarsimasoq

[Qupp. 31-mi assiliartaq]

Qulaani: Raków ullumikkut. Talerpiatungaani mattuffik 1650-imi „Arianikkut“ nungutinniarlugit tunngavilerneqarsimasoq takuneqarsinnaavoq. Ataani: Sanningasoq katuullit palasiinit nappagaq Polenimiut Qatanngutigiit kamassaarniarlugit

[Qupp. 29-mi suminngaanneernera]

Biblia nieświeska Szymon Budnymit 1572-imit suliarineqartup, taaguutaata naqiffia