Imarisai

Imarisai

Peqquserlunneq panamik anersaap pianik akiorneqartoq

Peqquserlunneq panamik anersaap pianik akiorneqartoq

Peqquserlunneq panamik anersaap pianik akiorneqartoq

’Inuttaaq guuti assilillugu pingortitaq atissagissi iluartillugu illernartillugulu ilumoornikkut.’ — Evfisumiut 4:22, 24.

ROMAMIUT naalagaaffissuat pissaaneqarnerpaaffimmi nalakkersuinerit inuit pilersitaasa annerpaartarisimavaat. Romamiut inatsisaat ima atorluarsinnaatigisimapput allaat nunani amerlasuuni inatsisiliuussinermi tunngavigineqartarlutik. Romamiut ajugaarujussuartarsimapput, akerarli ataaseq sakkutuuisa ajorsartissinnaanngisaat tassaavoq: peqquserlunneq. Peqquserlunnerup Romap naalagaaffissuat uppititaatipallappaa.

Apustili Paulus Romap atorfilittaasa peqquserlunneri pissutigalugit atugarliortut ilagaat. Romamiut nunamut nalagaatitaata Felixip killisioramiuk, Paulus pisuunngitsuunerarunaraluarpaa. Kisiannili Felix taamani inuusunit nunami naalagaatitaasunit tamanit peqquserlunnerpaasimavoq, Paulusillu eqqartuunneqarnisaa kinguarsarpaa neriulluni Paulusip aniguisitaanissani qulakkeerniarlugu akilerumaaraani. — apustilit suliait 24:22-26.

Paulusip Felix akilinngilaa, ’iluarnermik piitaajuinnermillu’ ammasumik oqaluuppaa. Felixip isumaa allanngunngilaq, Paulusilu parnaarunneqarusunneruvoq peqquserlulluni akiliinikkut eqqartuunneqanngitsoornissamininngarnit. Ilumoorneq unneqqarinnerlu pillugit oqaluussivoq, oqaluussissutigisanilu malillugu inuulluni. Juutinut kristumiunut allappoq: ’Isumalluarpugummi sumik ilerasuutigisaqarnata, tamatigut assuarnaatsutut iliorniaratta.’ — Eprîarit 13:18.

Aalajangerneq tamanna itsaq ileqqussatigut najoqqutassanut akerliulluinnarpoq. Felixip qatanngutaa Pallas itsaq pisuujunerpaanut ilaasimavoq — pigisai 300 million koruunit sinnerlugit nalilerneqarsimapput aningaasat peqquserlulluni pinngitsaaliillunilu akiliisitsinerinnangajakkut pissarsiarisimasai. Aningaasaataali suunngillat 1900-kkunni naalakkersuisut akilersillutik peqquserluttartut ilaasa aningaaserivimmi kontomi isertortumiititanut dollarinut milliardilikkuutaanut naleqqiullugit. Uppertikkuminartuusariaqarpoq upperissagaanni ullumikkut naalakkersuisut akilersilluni peqquserlunneq ajugaaffigisinnaagaat.

Akilersilluni peqquserlunneq inunnguusiusorissavarput sivisuumik ulluinnarni inuunermut ilaaginnaalersimammat? Imaluunniit peqquserlunneq unitsinniarlugu qanoq iliuuseqartoqarsinnaava?

Peqquserlunneq qanoq unitsinneqarsinnaava?

Peqquserlunneq unitsinniassagaanni ajoqutaasoq kukkusuusorlu nassuerutigeqqaartariaqarpoq, allammi ajoqutigisaannik soqutigittaatsut iluanaarutigisarmassuk. Nalunanngitsumik tamatuma tungaatigut siuariarneqarsimavoq. USA-p nunanut allanut ministeriata tullersortigisimasaa, James Foley, ima oqarsimavoq: „Tamatta takusinnaavarput peqquserlunneq inuiaqatigiinnut akisoqisoq. Akilersilluni peqquserlunnerup siulersuilluarneq, aningaasaqarniarneq ineriartornerlu ajoqusertarpaa, niuerneq innarlertarlugu inuiaqatigiillu nunarsuarmi tamaneersut eqqorneqartarlutik.“ Amerlasuut isumaqatigigunarpaat. Decembarip 17-ani 1997-mi nunat anginerusut 34-t „akilersilluni peqquserlunneq akiorniarlugu isumaqatigiissummik“ atsioqatigiipput, „nunarsuaq tamakkerlugu peqquserlunnermut akiuiniarnermut atortussamik“. „Oqartussaasumik nunami allamiumik nunani tamalaani niuernikkut isumaqatigiissuteqarniarluni isumaqatigiissuteqaannarniarluniluunniit peqquserlulluni akiliinissamut kajumissaarineq, neriorsuineq akiliinerluunniit“ isumaqatigiissutip pinerluttuliornertippaa.

Akiliilluni peqquserlunneq nunani allani niuernikkut isumaqatigiissuteqarniarnerinnarmi atorneqartanngilaq — tamanna peqquserlunnerup ilaminiinnannguaraa. Suna tamaat killingerlugu akilersilluni peqquserlunneq peerluinnassagaanni ajornarnerungaartoq pisariaqarpoq: isummamik allannguilluinnarneq. Peqquserlunnerup uumiginissaa sumiluunniit ilikkarneqartariaqarpoq. Aatsaat taamaalippat peqquserluttuerutissaaq. Atuagassiami Newsweek-imi allassimavoq inuit ilaat isumaqartut tamanna siunertaralugu nalagaaffik „inuttaasut ileqqorissaarnermik nalinginnaasumik pingaartitsinermik siuarsaasariaqartoq“. Transparency Internationalip, peqquserlunnermik akiuiniaqatigiit, isumaqataasut kajumissaarpai „suliffimminni unneqqarinnermik nakussassaaqqullugit“.

Peqquserlunnermut akiuiniarneq ileqqussatigut akiuunnerummat inatsisitiguinnaq imaluunniit naalagaaffiit akerliuniartunut inatsisitigut pillaaniarnerup ’panaanik’ ajugaaffigineqarsinnaanngilaq. (Rûmamiut 13:4, 5) Ileqqorissaarnerup assuannaassutsillu inerittussaata inuup uummataanut siaruarternissaa pisariaqarpoq, tamannalu pitsaanerusumik anguneqarsinnaavoq Paulusip taasaatut ’panap anersaap piata’, tassa Guutip oqaasiata, Biibilip atorneratigut. — Evfisumiut 6:17.

Biibilip peqquserlunneq assuaraa

Sooq Paulusip peqquserlunneq isiginngitsuusaaginnanngilaa? Guutimut ’nakerisarsiortuunngitsumut akilersillunilu peqquserluttuliortanngitsumut’ iluarisaajumagami. (5 Moses 10:17) Aammattaaq Paulusip Mosesip inatsisai eqqarsaatigisimagunarpai: „Inunnik nakerisarsiussanngilasi akilersinnerluutinillu tigusissanasi. Akilersinnerluutimmi inuit silatuujugaluartut tappiillisittarpaat naapertuilluanngitsumillu eqqartuussisittarlugit.“ (5 Moses 16:19) Tamaatulli kunngi Davidip nalunngilaa Jehovap peqquserlunneq uumigigaa, Guutimullu qinuvoq ajortuliortutut ’talerpii akilersinnerluutinik ulikkaartutut’ isigeqqunani. — Tussiaat 26:10.

Guutimut ilumoorlutik pallorfiginnittut peqquserlunnerup itigartinnissaanut allanik aamma pissutissaqarput. Salomon allappoq: „Kunngip nunani eqqissisimaffiutittarpaa naapertuilluarnikkut, piumatunermigulli nungusaallunilu piitsunngorsaasup nuna suerutittarpaa.“ (Ussatit 29:4) Qullersaasunit ammut naapertuilluartuliortoqarpat aalajaassusermik pilersitsisarpoq, peqquserlunnerulli nuna piitsunngortittarpaa. Newsweek soqutiginartunik allaaserisaqarpoq: „Aaqqissuussinermi peqquserlunnerup pitsaaqutaanik tamarmik pissarseqataarusuppata nalunagulu qanoq ilillutik pisinnaallutik, aningaasaqarniarneq nakkaalluinnarsinnaavoq.“

Aningaasaqarniarnerit nakkaalluinnanngikkaluarpalluunniit, peqquserluttoqartuaannassappat naapertuilluarnermik asannittut isumatsassimassapput. (Tussiaat 73:3, 13) Pinngortitsisumut aamma narrunarsaataassaaq, inunnguuseralugu naapertuilluarnermik kissaateqartitsisumut. Itsaq Jehova akuliuttarpoq peqquserlunnerit peqqarniitsut unitsinniarlugit. Assersuutigalugu Jerusalemimiut erseqqissumik oqarfigai sooq akeraannut tunniutiinnarini.

Pruffiitini Mika aqqutigalugu Guuti oqarpoq: „Tusaagitsi, Jaakup kinguaavini siulersuisuususi, ilissi Israelikkunni naalagaasusi, iluarnermik uumiginnittusi, naapertuilluarnermik mumisitsisusi. Jerusalaami naalagaasut eqqartuussisarput akilersinnerluutinik tuneqqusaarlutik; palasit inatsisinik nassuiaasarput akissarsiumallutik, pruffiitillu siulittuisarput aningaasarsiutigalugu. . . . Ilissi pillusi Sion assallatserneqassaaq narsaatitut, Jerusalaallu nakkaanikuinnanngussaaq.“ Peqquserlunnerup Israelimi innuttaasut aserorsimavai, soorlu ukiut hundredelikkuutaat kingornatigut Romamiut naalagaaffissuat taamatut aserorneqartoq. Oqaatsinik taakkuninnga Mikap allannerata kingorna ukiut hundredit missaat qaangiuttullu Jerusalem aserorneqarpoq innuttaasunillu qimanneqarluni, soorlu Guutip siulittuisimaneratorluinnaq. — Mika 3:9, 11, 12.

Kisiannili inuk kinaluunniit nunalu sunaluunniit peqquserluttuusariaqanngilaq. Guutip guutiitsut kajumissaarpai inooriaasertik eqqarsartaasertillu allanngorteqqullugit. (Jesaja 55:7) Kissaatigaa inuit ataasiakkat piumatussusertik namminissarsiunnginnermik ilumuunnginnertillu assuarnaassutsimik taarsissagaat. Matuminnga Guutip eqqaasippaatigut: „Nikanartumut peqqarniisaartoq taassuma pingortitsisaanik asissuisuuvoq, piitsunilli nallittuisup Guuti ataqqivaa.“ — Ussatit 14:31.

Biibilip oqariartuutaa peqquserlunnerup akiornerani ajugaasoq

Suumuna inuk taamatut allanngortissinnaagaa? Nukiup Paulusimik farisiiariujunnaartitsisup Jesus Kristusimullu aalajaalluni ajoqersuganngortitsisup assingata. Allappoq: ’Guutimmi oqaasia uummavoq killinnartorsuullunilu.’ (Eprîarit 4:12) Ullumikkumut allaat Biibilimeersup oqariartuutip unneqqarinneq siuarsartuarpaa, peqquserluuteqangaarsimasunut allaat. Assersuummik eqqaasaqariarta.

Alexander, Europap kangianeersoq, sakkutuujoreerluni inupilunnut peqquserluttunut, pinngitsaaliillutik akiliisitsisartunut akilersillutillu peqquserluttartunut ilannguppoq. * „Niuertut pisuut salloqittaaralugit ajoquserneqarnaveersaarutissamik akiliisittartussaavakka,“ nassuiaavoq. „Niuertoq tatiginnilersereeraangakku, inupilunnut ilaasortat allat unatarniarlugu siorasaartarpaat. Taava ikiuinissara neqeroorutigisarpara — aningaasanik ikinnginngitsunik akiliisillugu. ’Sullitama’ qutsavigisarpaannga ajornartorsiutaannik ikioraangakkit, naak tamatumunnga pisuugaluartunga. Eqqumiikkaluarpoq suliffimma taannartaa nuannarigakku.

Aamma aningaasat inooriaatsillu tamatuma pissanganartorsiortimmannga nuannaraakka. Akisuumik biileqarpunga, nuannersumik ineqarpunga aningaasallu piumasannguannik pisissutigisinnaasakka pigaakka. Inuit qunugaannga, taamatumalu piginnaaneqartutut misigitippaanga. Arlaatigut misigaanga ajugaaffigineqarsinnaananga inatsiseqarnangalu. Politiit ajornartorsiutaappata, ajornartorsiut illersuisumik pikkorissumik, avaqqutaaraluni nassaassarsiullaqqissumik, imaluunniit inummik eqqortumik peqquserlulluni akiliilluni ajornartorsiut aqqinneqarsinnaavoq.

Kisiannili peqquserluutinik inuusuteqartuni ilumoorfigeqatigiinneq qaqutigoortuuvoq. Inupilunnut ilaasortaasut ilaata ajorilermanga iluarineeruppunga. Tassanngaanaq biileeruppunga, aningaasaataarullunga arnaatigalu akisuunik ileqqulik annaallugu. Unatartingaatsiarpungalu. Allanngornerujussuup tamatuma inuunerup qanoq siunertaqarneranik eqqarsalersippaanga.

Qaammatialunnguit sioqqullugit anaanaga Jehovamut nalunaajaasunngorpoq, atuagassiaataallu atuartalerpakka. Ussatit 4:14, 15-mi allassimasut assut eqqarsaatissippaanga: „Iluaatsut ingerlavii ingerlaviginaveersaakkit ajortullu aqqutaat atuallannagit. Tamakku ingalassimaniakkit nigorsimallugillu, tunukkit atuarnagillu avaqqullugit ingerlallutit.“ Allassimaffiup tamatuma qularunnaarpaanga inuit pinerlunniartartut ilumut siunissaqanngivissut. Jehovamut qinnusalerpunga, aqqutikkullu eqqortukkut siulersoqqullunga. Jehovap nalunaajaasuinik atuaqatiqartalerpunga naggataatigullu inuunera Guutimut tunniullugu. Taamanili inatsisinik maleruaanialerpunga.

Soorunami inuuneq ileqqussatigut qutsissunik najoqqutalik isertitakinnarnerungaarpoq. Maannali misigaanga siunissaqarlunga, inuunera ilumut siunertaqarlualersoq. Takusinnaavara siornatigut inuunerisimasara akisuunik ajunngitsorsiassarpassualik nallukatanik illuusaliatut ittoq sukkulluunniit nakkaateriaannaasoq. Siornatigut nalunngeqatiginnissutiga misikkarluppoq. Maannakkut Biibilimik atuartarama peqquserlunnissamut usernartorsioraangama tamatigut nalunaartarpoq — mikisunnguugaluartunut allaat. Tussiaat 37:3-mut naapertuutumik inuuniarsarivunga, ima allassimasoq: „Tunaarisaruk Jehova ajunngitsuliorlutillu, inuusinnaaqqullutit eqqissisimallutit nunami.“

„Inuuginnassaarli akilersinnerluutinik uumiginnittoq“

Soorlu Alexanderip paasigaa, oqariartuutip Biibilimeersup inuk peqquserlukkunnaarsissinnaavaa. Paulusip efesusimiunut allassimasaatut allannguuteqarpoq: ’Inutoqaq siornagut angalaaserisarsi iperassagissi, taanna pileritsannernik salloqitaataasunik imminik aseroniartoq; nutaanngotissasusili anersaassigut isumaqaatissigut, inuttaarlu Guuti assilillugu pinngortitaq atissagissi iluartillugu illernartillugulu ilumoornikkut. Taamaattumik sallussaarlusi tamassi ilumoortumik inoqatissinnut oqalugitsi avateqatigiikkatta. Tillittartoq tillissaarli, suliniarlunili assamminik ajunngitsuliorli, ajorsartunut tunniussasaaqaqqulluni.’ (Evfisumiut 4:22-25, 28) Inuiaat siunissaannut allanngornerit taamaattut aalajangiisuupput.

Imminut naalakkersinnaanani piumatussutsip peqquserlunnerullu nuna aserorsinnaavaa, soorlu Romamiut naalagaaffissuat uppitinneqarsimasoq. Qujanartumilli inuit pinngortitsisuata siunissami pisussat nalaatsornerinnaatissanngilai. Aalajangersimavoq ’nunamik aseruisut aserusallugit’. (sarĸúmersitat 11:18) Jehovallu silarsuarmik peqquserluffiunngitsumik erinigisallit neriorsorpai, erniinnaq ’qilassat nutaat nunassallu nutaaq iluarsuseqarfissat’ pilersissallugit. — 2 Pîtruse 3:13.

Nassuerutigisariaqarpoq ullumikkut unneqqarinnissaq ajornaatsuinnaangitsoq. Ungasinnerusorli eqqarsaatigalugu akilersinnaavoq, Jehovap ima oqarneratut: „Iluanaarniaannartup inoqutini suujunnarsittarpai, inuuginnassaarli akilersinnerluutinik uumiginnittoq.“ * (Ussatit 15:27) Peqquserlunnerup ingalassimaneratigut takutinneqartarpoq Guutimut ilumoorullugu qinuneq: ’Naalagaaffiit tikiulli; peqqusat qilammisut nunamissaaq pili.’ — Matîuse 6:10.

Guutilli naalagaaffia utaqqitillugu, tamatta immikkut ’iluarnermik siaruarterisinnaavugut’ peqquserlunnerup peqataaffiginnginneratigut imaluunniit isiginngitsuusaaginneratigut. (Hosea 10:12) Taamaaliorutta inooriaatsitta nukik Guutip oqaasiani isumassarsiarititaasumiittoq nalunaajaatigissavaa. Panap anersaap piata peqquserlunneq ajugaaffigisinnaavaa. (wE 1/5 2000)

[Quppernerup ataani ilanngussat]

^ imm. 20 Atia allanngortitaavoq.

^ imm. 28 Soorunami akilersilluni peqquserlunneq aningaasanillu kajumissaatitut tunisineq assigiinngissuteqarput. Akiliilluni peqquserlunnerup eqqartuusinerup isumaa sangutittarpaa, imaluunniit siunertanut unneqqaserluttut allanut, akiliisoqartarpoq, aningaasanilli kajumissaatitut tunisineq kiffartuuneqarnermik pingaartitsinertut tunniunneqartarput. Taanna Vagttårnet 1. oktobarimi 1986-moortumi „Spørgsmål fra læserne“-mi atuarneqarsinnaavoq.

[Qupp. 7-mi assiliartaq]

Biibili iluaqutigalugu ’inuttaaq’ ineriartortissinnaavarput akilersillunilu peqquserlunneq nigorlugu.