Imarisai

Imarisai

Guutip ullutsinnut oqaasia siulittuutaasoq eqqumaffigiuk

Guutip ullutsinnut oqaasia siulittuutaasoq eqqumaffigiuk

Guutip ullutsinnut oqaasia siulittuutaasoq eqqumaffigiuk

„Sianigeqqissaarniaruk, inuk-aa, takorluugaq ullussanut kingullissanut tunngammat.“ — DANIEL 8:17.

1. Ulluvut pillugit inuit tamarmik ilisimassagaat sunaana Jehovap kissaatigigaa?

JEHOVAP siunissaq pillugu ilisimasani isertuussimanngilaa. Naamik, isertukkat saqqummersittarpai. Tassami, kissaatigaa inuit tamarmik paasissagaat ’ullussani kingullerni’ inuusugut. Nutaarsiassaq tamanna nunarsuarmiunut 6 milliardiliusunut pingaaruteqaqaaq!

2. Sooq inuiaat siunissaat pillugu isumakuluuteqartoqarpa?

2 Silarsuup matuma naggatissamut qanillinera tupaallannarpa? Inuit qaammat pisuffigisinnaavaat, maanili nunarsuarmi aqquserngit ernumassuteqaratik pisuffigisinnaanngilaat. Angerlarsimaffitsik atortorissaarutilersorsinnaavaat nutaalianik, ilaqutariippassuilli avissaarnerat pinngitsoortissinnaanagu. Ukiut nutaat paasissutissarpassuaqarfiusut pilersinneqarput, inuilli eqqisseqatigiillutik inooqatigiinnissaminnik ilinniartinneqarsinnaanngillat. Iluatsitsinnginnerit tamakkua Biibilimi allassimasunut uppernarsaataapput ulluni kingullerni inuusugut.

3. Oqaatsit ’ullussat kingulliit’ qanga siullermik nunarsuarmi atorneqarpat?

3 Oqaatsit taakku — ’ullussat kingulliit’ — ukiut 2600-t matuma siorna inngilimit Gabrielimit oqaatigineqaqqaarput. Guutip pruffiitiisa ilaata ersingaalerluni tusarpaa Gabriel oqartoq: „Sianigeqqissaaruk, inuk-aa, takorluugaq ullussanut kingullissanut tunngammat.“ — Daniel 8:17.

Maanna „ullussat kingulliit“ inuuffigaavut!

4. Naggatissap nalaa Biibilimi aamma qanoq oqaatigineqarpa?

4 Oqaatsit „ullussat kingulliit“ aamma „naggatissaq“ Danielip allagaani arfinileriarlutik atorneqarput. (Daniel 8:17, 19; 11:35, 40; 12:4, 9) Paulusip aamma ullussat taakku ’ullussanik kingullernik’ taavai. (2 Timûtiuse 3:1-5) Jesus Kristusip piffissaq tamanna ’tikiuffissaminik’ taavaa, tassa Naalagaaffimmi kunngiuleruni. — Matîuse 24:37-39.

5, 6. Naggatissap nalaani kikkut Biibili misissoqqissaarsimavaat, sunalu kinguneralugu?

5 Daniel 12:4-mi ima allassimavoq: „Illit Daniel oqaatsit tamakku allanut isertuullugit allakkiatit naqissusikkit naggatissap nalliunnissaata tungaanut. Inuppassuit nalornillutik tamanut tamaanga angalaarumaarput, illilli allakkiakkut paasisaqarnerujartussapput.“ Danielip allassimasaasa ilarpassui isertuunneqarlutillu naqissuserneqarput ukiuni hundredelikkuutaani paasineqarsinnaanatik. Ullumikkulli suli taamaappa?

6 Maannakkut ’naggatissap nalliunnissaata tungaani’ kristumiut aalajaatsut amerlasuut Guutip oqaasia misissoqqissaartarsimavaat. Qanoq kinguneqarpa? Jehovap pilluaqqusineratigut paasisaqarnerujartorput. Assersuutigalugu Jehovap nalunaajaasuisa tanitaasut ilisarsinermik tunineqarput paasisinnaalerlugulu Jesus Kristus 1914-imi qilammi kunnginngortoq. Tanitat taakku suleqataallu ilumoortut 2 Pîtruse 1:19-21-mi allassimasunut naapertuuttumik ’pruffiitit oqaasiat aalajaallisimavaat’, qularinngilluinnarpaallu maannakkut ullussani kingullerni inuusugut.

7. Oqaluttuat suut pissutigalugit Danielimik allakkat immikkut ittuuppat?

7 Danielimik allakkat assigiinngitsutigut immikkut ittuupput. Tassani kunngip ilisimatuut atorfilittani toqutsinissamik sioorasaarpai sinnattuni eqqumiitsuusorisani oqaluttuarisinnaanngimmassuk nassuiarsinnaanagulu. Jehovalli pruffiitiata paasiuminaatsoq nassuiarsinnaavaa. Angutit inuusuttut pingasut inuusaliarujussuarmik pallorfiginnikkumanngitsut aatsitsivimmut aamaannaasumut iginneqarput, ajoquserneqaratilli aniguipput. Nereqatigiissitsinersuarmi inuit hundredelippassuit takuaat assak illussaarsuup iigaasa ilaannut eqqumiitsunik allattuisoq. Pilersaapiluttut angut utoqqaq løvit inaannut igitsimmassuk, kilerneqanngivilluni aniguivoq. Takorruukkami nersutit sisamat takussaalerput, taakkulu naggatissaq tikivillugu pisussanut siulittuutaasumik assersuutaatinneqarput.

8, 9. Danielimik allakkat qanoq uatsinnut ulluni kingullerni inuusunut iluaqutaasinnaappat?

8 Danielimik allakkani assigiinngitsut marluk sammineqartut erseqqippoq — tassaasut oqaluttuarisaaneq taavalu siulittuutit. Tamarmik uppernerput nakussatsissinnaavaat. Paasissutissat oqaluttuarisaanermut tunngasut takutippaat Jehova Guutip inuit assuarnaatsuujuartut pilluaqqugai. Siulittuutillu uppernerput nakussatsittarpaat takutikkamikku Jehovap oqaluttuarisaanerup ingerlanissaa ukiut hundredelikkuutaat, aap, ukiut tusindilikkuutaat, sioqqullugu nalunngikkaa.

9 Danielip siulittuutaani arlalinni Guutip naalagaaffia pineqarpoq. Paasigaangatsigu Danielip siulittuutai qanoq piviusunngorsimasut, uppernerput nakussatsinneqartarpoq uppernarsartarlugulu ilumut ullussani kingullerni inuusugut. Biibilimilli isornartorsiuisut ilaasa Danielip allagai assortorpaat oqarlutik siulittuutit pereernerisa kingorna aatsaat allanneqarsimanerarlugit. Taamaassimappat ’naggatissap nalliunnissaa’ pillugu siulittuutit qulalersitsissapput. Isornartorsiuisartut aamma paasissutissat oqaluttuarisaanermut tunngasut qularaat. Taamaattumik isornartorsiuisartut oqaatigisaasa ilaat misissoriartigik.

Misissuineq!

10. Danielimik allakkat qanoq ilillutik unnerluutigineqarpat?

10 Takorlooriaruk eqqartuussivimmiittutit eqqartuussineq malinnaaffigalugu. Unnerluussisup aalajangiuppaa pineqartoq salloqittaasimasoq. Danielimik allakkanut atatillugu aamma taamaappoq. Allakkat tassaanerarneqarput pruffiitip hebriiariusup ukiuni 600-kkunni 500-kkunnilu u.n.s. inuusup allassimasai. Isornartorsiuisartulli peqquserluutaanerarpaat. Taamaattumik misissoriartigu allakkani oqaluttuarineqartut paasissutissanut oqaluttuarisaanermut tunngasunut naapertuunnersut.

11, 12. Belsazzarip ilumut inuusimaneranik qularinnittut ilumoorpat?

11 Kunngimut amigaatigineqartumut tunngasoq eqqumiiginartoq misissoqqaariartigu. Danielimik allakkat-ni kapitali 5-imi allassimavoq Belsazzar Babylonimi kunngitut naalakkersuisuunerani illoqarfik ukiumi 539-mi u.n.s. tigusarineqartoq. Isornartorsiuisartut tamanna akerleraat kunngip taassuma atia Biibilimiinnaq eqqaaneqarmat, allami eqqaaneqarani. Oqaluttuarisaaneq naapertorlugu Babylonimi kunngi kingulleq tassaavoq Nabonid.

12 Ukiumili 1854-imi Irakimi Babylonimiutoqqat illoqarfiat Ur assanneqarmat ulamertunnguit marrarmit sanaat nassaarineqarput. Taakkua allagaapput qussaatanik allanneqarsimasut, tassanilu kunngip Nabonidip qinnutaasa ilaat allassimavoq. Qinnummini kunngip eqqaavaa ’Bel-sar-ussur, ernera angajulliliara’. Isornartorsiuisartut akueriinnartariaqarsimavaat taanna tassaasoq Belsazzar Biibilimi eqqaaneqartoq. Kunngi amigaataasorinaraluartoq amigaataajunnaarpoq, Biibililerisuunngitsunilliuna suli ilisimaneqanngiinnartoq. Aap, uppernarsaatissarpassuit takutippaat Danielimik allakkat ilumoortuullutillu Guutimit isumassarsiarititaasut. Danielimik allakkat Guutip oqaasianut siulittuutaasumut ilaapput ullumikkullu ’naggatissap nalaani’ atuaqqissaarneqartariaqarlutik.

13, 14. Nebukadnezar kinaava, guutipilummillu sumik pallorfiginnittuua?

13 Danielimik allakkat-ni pingaaruteqartunut ilaapput naalagaaffissuit pilersinneqartussat tulleriiaarneri taakkunanilu kunngiusussat ilaasa iliuusissaat pillugit siulittuutit. Taakkununnga ilaavoq sakkutooq naalagaaffissuarmik pilersitsisoq. Babylonimi kunngissaagami sakkutuunilu Egyptenip Faraoa Neko ajugaaffigaat illoqarfimmi Karkemisjimi. Ataatami Nabopalassarip toquneranik nalunaarfigineqarami, kunngissap ajugaasimaartup sorsuffik qimattariaqarsimavaa siulersuinerlu sakkutuut naalagaannut tunniullugu. Ukiumi 624-mi u.n.s. taanna Nebukadnezarimik atilik kunnginngorpoq. Ukiuni 43-ni naalakkersuivoq, ukiullu taakkua ingerlaneranni naalagaaffissuaq pilersippaa, nunat Assyriamiut naalagaaffiisa pigisimasaat naalakkersuiffigilerlugit, Syriamut Palæstinamullu, Egyptenimut killeqarfik tikivillugu, naalakkersuilerluni.

14 Nebukadnezarip ingammik Marduk, Babylonimiut guutigisaasa pingaarnersaat, pallorfigisarpaa. Kunngip Marduk ajugaasimanerminik ataqqinaaserpaa. Babylonimi Nebukadnezarip Mardukimut Babylonimiullu guutigisaasa allarpassuit naalaffiutaat sanallugillu kusasarpai. Inuusaliaq guultiusoq Nebukadnezarip narsami Durami napparteqqusaa Mardukimut tunniunneqarsimagunarpoq. (Daniel 3:1, 2) Takussutissaqarporlu Nebukadnezarip sakkutooqarnikkut anguniakkamini siulittuisartut tatigisarsimagai.

15, 16. Nebukadnezar Babylonimut qanoq iliorpa, illoqarfiullu angingaassusia pingaakujuutigimmagu qanoq pisoqarpa?

15 Nebukadnezarip Babylonip qarmarsui marloriakkat ataataminit napparneqartut naammassivai, taamaalilluni illoqarfiit pingaarnersaat tigussaanngitsoortillugu. Oqaluttuarineqarpoq Nebukadnezarip nuliami Mediamiuusup nunagisimasami qaqqaanut orpippassuaanullu angerlarsernera pillugu nuannaartinniarsimagaa naatsiivissuarnik nivingasunik taaneqartartut, itsaq sanaat tupinnartut arfineq-marluk ilaat, sanallugit. Babylon tassaasimavoq illoqarfiit qarmanik ungalulerneqartut annerpaartaasa ilaat. Eqqunngitsumik upperisarsiornermut qitiusoq tamanna tulluusimaarutigeqaa.

16 „Ilumut tassa Babylon angingaaqisoq!“ Nebukadnezar pingaakujulluni taama oqarsimavoq. Kisianni Daniel 4:30-36 naapertorlugu „kunngip oqaatsini suli naanngikkai“ silaqassutsiminik arsaarneqarpoq. Ukiuni arfineq-marlunni kunngitut naalakkersuisinnaanani narsani ivigartorluni inuulerpoq, soorlu Danielip siulittuutigisimagaa. Tamatuma kingorna kunngitut pissaanini pigileqqippaa. Nalunngiliuk tamanna siulittuutitut qanoq pingaaruteqartiginersoq? Nassuiarsinnaaviuk qanoq ililluni siulittuutip tamatuma annerusumik eqquutitinneqarnera ’naggatissap nalaani’ aatsaat piumaartoq?

Siulittuutit misissorneqarput

17. Nebukadnezarip kunngitut ukiuisa aappaanni sinnattugaa Guutimeersoq qanoq oqaatigissaviuk?

17 Maanna Danielimik allakkat-ni siulittuutit ilaat misissoriartigik. Nebukadnezarip silarsuup naalagarsuatut ukiuisa aappaanni (606/605 u.n.s.) Guutip annilaanganartumik sinnattortippaa. Daniel kapitali 2 naapertorlugu inuusaliarujussuaq takuaa, niaqua kuultimit sanaajusoq, kiataa taliilu sølvimit sanaajusut, akuaa siffiaalu kanngussammit, niuilu saviminermit, kiisalu isigai ilaatigut saviminermit ilaatigullu marrarmit sanaajusut. Inuusaliarujussuup immikkoortui assigiinngitsut sumut assersuutaappat?

18. Sinnattukkami inuusaliarujussuup niaqua kuultiusoq kiataa taliilu sølviusut akuaalu siffiaalu kanngusaasut sumut assersuutaappat?

18 Guutip pruffiitiata Nebukadnezar oqarfigaa: „Illit tassaavutit niaqoq kuultiusoq.“ (Daniel 2:37, 38) Nebukadnezar kinguaariinni naalagaaffissuarmut Babylonimut kunngiusuni siulliuvoq. Kingusinnerusukkut naalagaaffissuaq tamanna Medo-Persiamit, inuusaliap kiataanit taliinillu sølviusunit assersuunneqartumit, ajugaaffigineqarpoq. Tamatuma kingorna Grækenland, inuusaliap akuaanut siffiaanullu kanngussamit sanaajusunut assersuunneqartoq, naalagaaffissuanngorpoq. Naalagaaffissuaq tamanna qanoq pilersinneqarpa?

19, 20. Alexanderersuaq kinaava, taannalu Grækenlandip naalagaaffissuanngorneranut qanoq pingaaruteqarpa?

19 Ukiuni 300-kkunni u.n.s. angut inuusuttoq Danielip siulittuutaata eqquunnerani immikkut inissisimaffeqalerpoq. Taanna ukiumi 356-imi u.n.s. inunngorpoq, kingusinnerusukkut Alexanderersuartut ilisimaneqarpoq. Ukiumi 336-mi u.n.s. ataataa, Filip Makedoniami kunngiusoq, toqunneqarmat, Alexander 20-inik ukiulik Makedoniamut kunnginngorpoq.

20 Ukiumi 334-mi u.n.s. maajip aallartilernerani Alexander tiguaajumalluni sorsukkiartorpoq. Sakkutuut pisuinnaat 30.000-t sungiussisimalluartut sakkutuullu hiistertut 5000-t ilagaat. Ukioq tamanna Alexanderip kuussuarmi Granikosimi, Asiaaqqap avannaata kitaani (ullumikkut Tyrkiamiittumi), Persiamiut ajugaaffigeqqaarpai. Ukiumi 326-mi sorsuttup tunuartitassaanngitsup taassuma Persiamiut ajugaaffigilluinnarsimavai, kangianilu Indusip kuussua angusimallugu, tassa ullumikkut Pakistaniusoq. Alexanderili Babylonimiitilluni sorsunnermini kingullermi ajorsarpoq. Ukiumi 323-mi u.n.s. juunip 13-ani akeqqat annerpaartaannit, toqumit, ajugaaffigineqarpoq taamaallaat ukiuni 32-ni qaammatinilu arfineq-pingasuni inooreerluni. (1 Korintumiut 15:55) Tiguaanerili pissutigalugit Grækenland Danielimit siulittuutigineqartutut naalagaaffissuanngorsimavoq.

21. Romamiut naalagaaffissuat qanoq ililluni saviminertut ippa, sinnattukkamilu inuusaliarujussuup niui saviminiusut naalagaaffissuarmut sumut assersuutaappat?

21 Inuusaliarujussuup niui saviminermit sanaajusut sumut assersuutaappat? Taakku Romamiut naalagaaffissuannut assersuutaapput, naalagaaffissuup taassuma Grækenland ajugaaffigimmagu. Romamiut Guutip naalagaaffianut Jesusip oqaluussissutigisaanut ataqqinninngivipput, akerlianilli Jesus kikiattorlugu toquppaat ukiumi 33-mi u.n.k. Kristumiussuseq suujunnaarsinniarlugu Romap Jesusip ajoqersugai malersungaartarpai. Kisianni inuusaliarujussuup niui tassaaginnanngillat Romamiut naalagaaffissuaat, aammali naalagaaffissuaq Romap kingoraartaa — naalagaaffissuaq Anglo-Amerika.

22. Sinnattukkami inuusaliarujussuup qanoq paasitissinnaavaatigut ullut kingulliit naangajalerneranni inuusugut?

22 Misissueqqissaarnerup takutippaa ullut kingulliit naangajalerneranni inuusugut, sinnattukkamimi inuusaliarujussuup isigaasa saviminermit marrarmillu sanaajusut nalaanniippugut. Ullumikkut naalagaaffiit ilaat saviminertut manngertigipput, allalli marrartut illutik. Naak marraq, ’inuit kinguaavinit’ sanaajusoq, qajannartuugaluartoq, naalakkersuisunit saviminertut ittunit inuit nalinginnaasut politikkimut oqaasissaqaqataarusuttut tusarnaartalertariaqarsimavaat. (Daniel 2:43, NV; Job 10:9) Naalakkersuisulli sukannersut inuinnaallu ataqatigiissinnaanngillat — soorluttaaq savimineq marrarlu ataqatigiissinnaanngitsut. Guutilli naalagaaffiata silarsuaq manna politikkimut tunngasutigut avissaarsimasoq qanittukkut atorunnaarsissavaa. — Daniel 2:44.

23. Belsazzarip kunngitut ukiuisa siullianni Danielip sinnattugaa takorruugaalu qanoq oqaatigissavigit?

23 Aamma Danielip allagaani kapitali 7-imi ’naggatissap nalaani’ pisussat allaatigineqarput. Kapitalimi tamatumani Belsazzarip Babylonimi kunngiuffiisa ukiuisa siullianni pisimasoq eqqaaneqarpoq. Daniel taamani sivisuumik Babylonimi tigusatut inuusimavoq. Maanna 70-it sinnerlugit ukioqarpoq, ’innanngavimminilu nalatilluni sinnattorluni unnuami takorluugaqarpoq’. Takorluukkat annilaartippaat. Ima allappoq: „Unnuami takorluuillunga takuleriallarikka qilaap anoraasa sisamat imarsuaq mallertileraat, nersutillu angisoorsuit sisamat tamarmik assigiinngitsut imaanit qaqisut.“ (Daniel 7:1-8, 15) Nersutit taakku eqqumiipput! Siulleq løvesut isikkoqarpoq suloqarluni. Aappaa nannutut isikkoqarpoq. Taava milakulaaq sisamanik sululik sisamanillu niaqulik takkuppoq. Nersutit sisamaat nakooqaaq, saviminernik kigussuaqarluni qulinillu nassoqarluni. Nassuisa akornanni nassuk alla mikisoq naalerpoq, inuttut iseqarpoq ’qaneqarlunilu sorraatsunik oqaaseqarluni’. Annilaanganaqaat, nersutit taakku.

24. Daniel 7:9-14 naapertorlugu Daniel qilammi sumik takusaqarpa, takorruugarlu sumik tikkuussiva?

24 Pruffiiti tamatuma kingorna qilammi pisussanik takusaqarpoq. (Daniel 7:9-14) Ittuinnartoq, Jehova Guuti, qilammi eqqartuussivissuarmi issiavissaarsuarminut ingippoq. „Tusindilipassuit kiffartuuppaat, qulinillu tusindilikkuutaat saani qeqarput“, imaluunnit Ny Verden-Oversættelsen naapertorlugu ’tusindit tusindileriakkat kiffartuuppaat, qulinillu tusindillit qulinik tusindileriakkat saani qeqarput’. Nersutit eqqartuunneqarput, Guutip pissaanerannik arsaarpai, nersutillu sisamaat toqullugu. Taavalu ’inuiannut, naggueqatigiinnut immikkullu oqaasilinnut’ soraajuitsumik naalakkersuinissaq ’Inuup Erneratut isikkulimmut’ tunniunneqarpoq. Tassaavoq Jesus Kristusip 1914-imi kunnginngortinneqarneranik siulittuut.

25, 26. Danielimik allakkat atuarneranni suut apeqqutigineqarsinnaalissappat, atuagarlu suna ikiortigalugu akineqarsinnaappat?

25 Danielimik allakkani atuartut qularnanngitsumik apeqqutissarpassuaqalissapput. Assersuutigalugu: Nersutit sisamat annilaanganartut Daniel kapitali 7-imi eqqaaneqartut sunut assersuutaappat? Aamma Daniel 9:24-27-mi Messias pillugu siulittuummi ’sapaatip akunneri 70-it’ qanoq paasisariaqarpat? Imaluunniit Daniel kapitali 11, ’avannarliup kunngiata’ ’kujalliullu kunngiata’ akiuunnerannik siulittuut? Kunngit taakku naggatissap naalani qanoq iliorumaarpat?

26 Jehovap nunarsuarmi kiffani tanitaasut, Daniel 7:18-imi ’Qutsinnerusaartup illernartortaanik’ taaneqartut, tamakkuninnga paasisaqartissimavai. ’Kiffap ilumoorlunilu silatuup’ aamma periarfissippaatigut Danielimik allakkani isumassarsiarititaasunik paasinninnissatsinnut. (Matîuse 24:45) Paasissutissat taakku atuakkami ungasinngitsukkut saqqummersinneqartumi Giv agt på Daniels profeti!-mi (Danielip siulittuutaa eqqumaffigiuk! kalaallisuunngortitaanngitsoq) atuarneqarsinnaapput. Atuakkami kusanartunik assiliartalersukkami tamatumani 320-nik quppernilimmi Danielimik allakkat tamarmik sammineqarput. Siulittuutit uppernermut nakussatsinnartut aamma oqaluttuarisaanermut tunngasut tamarmik nassuiarneqarput.

Ullutsinnut pingaaruteqangaarpoq

27, 28. (a) Danielimik allakkani siulittuutit eqquunneqarnerat eqqarsaatigalugu suna nalunngissinnaavarput (b) Piffissami sumi inuuvugut, qanorlu iliortariaqarpugut?

27 Maluginiarnarpoq Danielimik allakkani siulittuutit amerlanersaat annikitsualuinnaat pinnagit eqquutereersut. Assersuutigalugu silarsuarmi pissutsit inuusaliarujussuup, Daniel kapitali 2-mi eqqaaneqartup, isigaanit assersuutigineqartut maannakkut piviusunngoreersimapput. Orpiup kipinneqartup manngua, Daniel kapitali 4-mi allaatigineqartoq, qilerussaarneqarpoq 1914-imi Guutip naalagaaffia qilammi pilersinneqarmat. Daniel kapitali 7-imi siulittuutigineqartutut ’Ittuinnartup’ taamani inuup ernera naalagaassutsimik tunivaa. — Daniel 7:13, 14; Matîuse 16:27–17:9.

28 Danielimik allakkani kapitali 8-mi ullut 2300-t, aamma ullut 1290-t 1335-illu Da kapitali 12-imi eqqaaneqartut, tamarmik siulittuutinut eqquutereersunut ilaapput. Danielimik allakkat kapitali 11-p misissornerani takuneqarsinnaavoq. Avannarliup kunngiata Kujalliullu kunngiata sorsuunnerat maanna naangajalersoq. Tamakku tamarmik takutippaat ’naggatissap nalliunnissaa’ qanillisoq. Inuiaat oqaluttuarisaaneranni piffissami immikkut ittumi inuugatta qanoq iliuuseqartariaqarpugut? Pingaartorujussuuvoq Jehova Guutip oqaasiata siulittuutaasoq eqqumaffigiuarnissaa. (wE 15/5 2000)

Qanoq akissavigit?

Ulluvut pillugit inuit tamarmik ilisimassagaat sunaana Guutip kissaatigigaa?

Danielimik allakkat qanoq uppernerput nakussatsissinnaavaat?

Nebukadnezarip sinnattugaani inuusaliarujussuaq qanoq isikkoqarpa, pisataalu assigiinngitsut sumut assersuutaappat?

Danielimik allakkat-ni siulittuutit eqquunneqarnerat eqqarsaatigalugu suna malugisariaqarparput?

[Atuaqqissaarnermi apeqqutit]