Makitajuitsut ilisimassut pigaat

„Nalunngereerpat suut [Jehovap] ilinnit piumasarigai: . . . makitajuillutit Guutit peqatigalugu inuussasutit.“ — MIKA 6:8.

1, 2. Makitajuinneq suua, qanorlu ililluni makitajuinneq makitanermit allaanerua?

APUSTILI saqqumilaartoq imminut eqqartunngilaq. Eqqartuussisoq Israelikkuusoq qunusuitsoq ataatami illuani nukarlersaanerarpoq. Inuit inuusimasut pingaarnerpaartaata oqartussaanermi killeqarnera nassuerutigaa. Angutit taakku tamarmik makitajuitsuupput.

² Makitajuinnerup akerleraa makitaneq. Makitajuitsup piginnaanini naleqarninilu piviusorsiortumik isigisarpai; pingaakujuttuunngilaq nersoqqusaartuunanilu. Tunuarsimaartoq pingaarniartuunngilaq, takoqqusaartuunani ataqqineqarumatuujunaniluunniit, piginnaanermili killeqarneri nassuerutigisarlugit. Taamaattumik allat ataqqisarpai misigissusiilu isumaallu soqutigisarlugit.

3. „Qanilaartut“ imaluunniit makitajuitsut qanoq ilillutik ilisimassuseqarpat?

³ Pissutissaqarluartumik Biibilimi ima allassimavoq: „Qanilaartut ilisimassut pigaat.“ (Ussatit 11:2) Qanilaartoq imaluunniit makitajuitsoq ilisimassuseqarpoq Guutip iluarisaanik iliortarami, anneruniartumillu anersaaqarneq kanngunarsaataasoq ingalassimaniartarlugu. (Ussatit 8:13; 1 Pîtruse 5:5) Guutip kiffaanik oqaluttuat uppernarsarpaat makitajuinneq ilisimassummut atassuteqartoq. Assersuutit pingasut immikkoortumi siullermi taaneqartut misissorneroriartigik.

Paulus — ’kiffaq pilittarlu’

4. Paulus sunik immikkut pisinnaatitaaffeqarsimava?

⁴ Paulus kristumiut siulliit akornanni saqqumilaartuuvoq, pissutissaqarluartumillu. Kiffartornerminut atatillugu immakkut nunakkullu kilometerit tusindilikkuutaat angalasarsimavai, ilagiippassuillu pilersissimallugit. Tamatumalu saniatigut Jehovap Paulus takorruuinernik allamiutullu oqalussinnaanermik pilluaqqusimavaa. (1 Korintumiut 14:18; 2 Korintumiut 12:1-5) Aammattaaq allakkanik 14-inik maanna Kristumiut Allagaataat Griikerisuut-nut ilaasunik isumassarsisillugu allatsippaa. Erseqqippoq Paulus apustilinit allanit suliaqarnerusimasoq. — 1 Korintumiut 15:10.

5. Paulusip makitajuinnini qanoq takutippaa?

⁵ Paulus kristumiutut kiffartornermi siuttuusimammat immaqa ilimagineqarsinnaagaluarpoq pingaartinneqarnini nuannaarutigisimassagaa allaallu oqartussaanini usorsisimaarutigisimassagaa. Naaggali, Paulus tunuarsimaartuuvoq. ’Apustilini nikanarnersaasutut’ imminut taavoq nangillunilu: ’Apustilimik taaneqarneq qinngaqqukkaluarpunga Guutip ilagiissai qinugisimagakkit.’ (1 Korintumiut 15:9) Kristumiunik qinuginnissimasutut Paulusip puiunngisaannarsimavaa Guutip ajunngissusiinnaanik pisassarinngisaraluaminik Guutimut qanimut attaveqartinneqarluni — ingammillu kiffartornermini immikkut pisinnaatitaaffeqarluni. (Juánase 6:44; Evfisumiut 2:8) Taamaattumik Paulus isumaqanngilaq kiffartornermini suliniutini maluginiarnartut pissutigalugit allanit pingaartinneqarnerussalluni. — 1 Korintumiut 9:16.

6. Paulusip makitajuinnini Korinthimiunut ileqqumigut qanoq malunnartippaa?

⁶ Paulusip makitajuinnini ingammik Korinthimiunut ileqqumigut malunnartittarpaa.  Ilaat nakkutilliisutut nuimasutut isigisaminnut, ilaatigut Apollos, Kefas Paulusilu, qummut isiginnittarsimagunarput. (1 Korintumiut 1:11-15) Paulus Korinthimiunut nersoqqusaartanngilaq, nersorneqarninilu atornerluttarnagu. Tikeraaraangamigit ’oqaatsikkulluunniit ilisimassutsikkulluunniit malunnarumaneq’ ajorpoq. Akerlianilli imminut suleqatinilu pillugit oqarpoq: ’Ima isumaqarfigisariaqarpugut: Kristusip kiffaasut anngigisanillu Guutip piinik pilittaasutut.’ * — 1 Korintumiut 2:1-5; 4:1.

7. Paulusip makitajuinnini allaat ajoqersuigaangami qanoq malunnartittarpaa?

⁷ Allaat Paulusip makitajuinnera allanik avoqqaarinnikkaangami ajoqersuigaangamilu malunnartarpoq. Apustilitut oqartussaanerminut innersuussinani uppeqatiminut ’Guutip nallittuissusia pillugu’ aamma ’asanninneq pissutigalugu’ ilungersorluni kajumissaarisarpoq. (Rûmamiut 12:1, 2; Fîlimût 8, 9) Sooq? Qatanngummi ’suleqataattut’ imminut isigigami, ’uppersusiannut naalagaasutut’ pinnani. (2 Korintumiut 1:24) Qularnanngitsumik Paulusip tunuarsimaartuunera ilagiinni nuannarineqarneranut pissutaasut ilagaat. — apustilit suliait 20:36-38.

Immikkut pisinnaatitaaffitsinnut makitajuitsumik isiginnittaaseq

8, 9. (a) Sooq makitajuitsumik imminut isigisariaqarpugut? (b) Akisussaaffillit qanoq ilillutik makitajuitsuunertik malunnartissinnaavaat?

⁸ Ullumikkut kristumiunut Paulus maligassaalluarpoq. Qanorluunniit akisussaaffeqaraluarutta arlaannarpulluunniit allanit annerusutut misiginngisaannassaaq. ’Sunngikkaluarluni imminik suusorisoq imminut salloqittarpoq,’ Paulus allappoq. (Galâsiamiut 6:3) Sooq? ’Tamarmik ajortuliormata Guutimi nersornaammik ajorsarlutik.’ (Rûmamiut 3:23; 5:12) Aap, ajorti toqulu Adamimit kingornussimallugu puigunngisaannassavarput. Immikkut pisinnaatitaaffeqarnitta nikanartuunitsinnit  ajorteqarnitsinnillu qaffatsissinnaanngilaatigut. (Nalunaajaasup oqaasii 9:2) Paulusitulli nassuerutigisariaqarparput Guutip ajunngissusianit pisassarinngisaraluatsinnit pinngikkunik inuit Guutimut ajunngitsumik attaveqalersinnaanngikkaluartut — immikkulluunniit ittumik pisinnaatitaaffigalugu kiffartorsinnaanngikkaluartut. — Rûmamiut 3:12, 24.

⁹ Tamanna ilisimallugu makitajuitsoq immikkut pisinnaatitaaffini pissutigalugit makitasaassanngilaq sulianiluunniit usorsitsaatigissanagit. (1 Korintumiut 4:7) Siunnersuigaangami ajoqersuigaangamiluunniit suleqatitut — naalakkatut pinnani — taamaaliortarpoq. Ilaat arlaannut immikkut pikkoriffeqartoq nersortariaqartutut misigippat uppeqatimiluunniit nersuineri atornerlunniarpagit kukkunerussaaq. (Ussatit 25:27; Matîuse 6:2-4) Nersorneqarneq nalilituaq allanit nersoqqusaarnertaqanngilaq. Allanillu nersorneqassagutta immitsinnik isumassaq qaangerlugu isumaqartariaqanngilagut. — Ussatit 27:2; Rûmamiut 12:3.

10. Ilagiinni saqqumilaannginnerusut qanoq ilillutik ’uppernikkut pisuujusinnaasut’ nassuiaruk.

¹⁰ Akisussaaffimmik tunineqarsimagutta imminut pingaartippallaannginnissatsinnut ilagiilluunniit sulinerinnatta piginnaanerinnattaluunniit ingerlakkaat misigitinnginnissaannut makitajuinnerup ikiussavaatigut. Assersuutigalugu immikkut ilinniartitsillaqqissinnaavugut. (Evfisumiut 4:11, 12) Makitajuillutali nassuerutigisariaqarparput ataatsimiinnerni pingaarnertut ilinniakkavut oqaluttarfimmiit saqqummiunneqartuunngimmata. Assersuutigalugu qiimmaallaatigisanngilavut anaanaq kisermaaq qitornanilu aalajangersimasumik ataatsimiigiartartut takugaangatsigik? Qatanngulluunniit arnaq isumatsassimasoq piffissami sivisuumi atorfissaqanngitsutut misigigaluarluni aalajaalluni ataatsimiigiartartoq? Nukappiararluunniit atuarfimmi allanilu ajortumik sunnertissinnaagaluarluni anersaakkut siumukarluartoq? (Tussiaat 84:11) Inuit taakkua immaqa malunnarnerpaajunngillat. Uppernerminni misilinneqarnerat annertunerusumik allanit malugineqarneq ajorpoq. Ilagiinnili saqqumilaartutulli ’uppernikkut pisuujutigisinnaapput’. (Jâko 2:5) Jehovamut iluarisaassagutta tamatta naggatissaq tikillugu aalajaattariaqarpugut. — Matîuse 10:22; 1 Korintumiut 4:2.

Gideon — ’ataatami eqqarliini nukarlersaq’

11. Gideonip inngili oqaloqatigigamiuk makitajuinnini qanoq malunnartippaa?

¹¹ Gideon, Manassep kinguaavisa ilaat angut inuusuttoq nukittooq, Israelip oqaluttuarisaanerani eqqissiviilliorfiusumi inuusimavoq. Ukiuni arfineq-marlunni Guutip innuttai Midjanikkunnit naqisimaneqarsimapput. Maannali Jehovap innuttaminik aniguisitsinissaanut piffissanngorsimavoq. Inngili Gideonimut saqqummerluni oqarpoq: „[Jehovap] najorpaatit, sorsullaqqissuusutit.“ Gideon, angut tunuarsimaartoq, ilimaginngisaminik taama ilassineqarnini pingaakujuutiginngilaa. Akerlianik ataqqinnippasilluni inngili aperaa: „Tusaannga naalagara: [Jehovap] najorpatigut sooq perlunnik tamakkuninnga tamanik pisoqarsimava?“ Inngilip pissutsit qanoq innerinik nassuiaappaa nangillunilu: „Nukitit atorlugit Israelikkut Midjanikkut assaannit aniguisikkiartukkit!“ Gideon qanoq qisuariarpa? Suliassiissut inuiaqatigiinni sapiitsunngornissamut periarfissatut atorniapallannagu akivoq: „Tusaannga [Jehova]! Qanoq ilillunga Israelikkut aniguisissinnaavakka? Eqqarlerisakka Manassekkuni nikanarnersaapput, uangalu ataatama eqqarliini nukarlersaallunga.“ Makitajuinnera! — Eqqartuussisut 6:11-15.

12. Gideonip siuneqarnini periaatsimigut qanoq takutippaa?

¹² Gideonip sorsukkiartortinneqannginnerani Jehovap misilippaa. Qanoq ililluni? Gideonip ataatami Ba’alimut pilliiviutaa aserortissavaa nappagarlu illernartitaq ulimassallugu. Suliarissaguniuk qunusuitsuusariaqarpoq, Gideonilli periaatsimigut aamma makitajuinnini siuneqarninilu takutippai. Uitsatigineqaqqunani  unnuakkut malugineqarnissami ilimanannginnerpaaffiani suliassani naammassivai. Aammattaaq Gideon mianersoqqissaarpoq. Inussiaatini qulit ilagai — immaqa ilaat pilliivimmik aserorterinermini nappakkamillu ulimannermini ikiuitinniarlugit ilaalli alapernaarsuitinniarlugit. * Jehovap pilluaqqusineratigut Gideonip suliani naammassivaa, kingusinnerusukkullu Israel Midjanikkunnit aniguisillugu. — Eqqartuussisut 6:25-27.

Makitajuinneq siuneqarnerlu qanoq malunnartinneqartartut

13, 14. (a) Kiffartornermi immikkut pisinnaatitaaffimmik neqeroorfigineqarutta qanoq ililluta makitajuissinnaavugut? (b) Qatanngut A. H. Macmillan makitajuinnermigut qanoq maligassaalluarpa?

¹³ Gideonip makitajuinnera ilinniarfigilluarsinnaavarput. Assersuutigalugu kiffartornermi immikkut pisinnaatitaaffimmik neqeroorfigineqaraangatta qanoq qisuariartarpugut? Nersorneqarnissaq saqqumilaarnissarlu eqqarsaatigeqqaartarpavut? Tunuarsimaarlutaluunniit suliassaq pitsaanerpaamik qanoq naammassisinnaanerlugu eqqarsaatigisarparput? Qatanngut A. H. Macmillan, 1966-imi nunarsuarmi inuujunnaartoq, tamatumani maligassaalluarpoq. Ilaanni Napasuliaq Alapernaarsuiffiup Peqatigiiffiata præsidentiata siulliup, C. T. Russellip, qatanngut Macmillan aperisimavaa peqannginnermini kina suliamik siulersuillaqqinnerpaassanersoq. Oqaloqatigiinnermi tulliuttumi qatanngut Macmillan ataasiarluniluunniit imminut taanngilaq, naak periarfissaqarluaraluarluni. Naggataatigut qatanngutip Russellip qatanngut Macmillan siulersuisunngornissaanik kajumissaarpaa. „Tupaqaanga,“  ukiorpassuit tamatuma kingorna qatanngut Macmillan oqarpoq. „Ilumoortumik eqqarsaatigilluareerlugu tamannalu pillugu qinoreerlunga aatsaat oqarfigisinnaanngorpara nuannaarutigissallugu sapinngisannik ikiornissaa.

¹⁴ Kinguninngua qatanngut Russell toquvoq Napasuliaq Alapernaarsuiffiullu Peqatigiiffia præsidenteerulluni. Qatanngutip Macmillanip qatanngutip Russellip oqaluussilluni angalanerani kingullermi siulersuisimammat qatanngutip allap ima oqarfigisimavaa: „Mac, qinerneqarnissannut periarfissaqarluarputit. Qatanngutip Russellip peqannginnerani sinniisuusimavutit, oqarfigaatigullu peqannginnermini peqqussutitit naalattassagivut. Taava aallarpoq uteqqinnanilu. Illit suliamik ingerlatsitseqqittussaagunarputit.“ Qatanngutip Macmillanip akivaa: „Qatanngut, tamanna pillugu taama isiginnittoqassanngilaq. Tamanna Naalakkap suliaraa, Naalakkap suliaani atorfik pisinnaasatuaq tassaavoq Naalakkap tunniussaa. Qularutiginngilara atorfimmut tassunga naleqquttuunanga.“ Taava qatanngutip Macmillanip alla atorfimmut siunnersuutigaa. Gideonitulli tunuarsimaartuuvoq — malikkutsigik silatusaassaagut.

15. Oqaluussinermi qanoq ililluta siuneqarsinnaavugut?

¹⁵ Uaguttaaq suleriaasitsinni makitajuittariaqarpugut. Gideon siuneqarsimavoq akerlilersortinilu pisariaqanngitsumik puffatsinnaveersaarsimallugit. Taamatulli allat oqaluussiffigigaangatsigik tunuarsimaartariaqarpugut siuneqarlutalu. Anersaakkut sorsuttuuvugut ’ippiliugarsuit isumaliutillu’ aserorterniarlugit. (2 Korintumiut 10:4, 5) Allalli nikagisariaqanngilavut tusarliussatsinnilluunniit mamiatsaatissittariaqarnagit. Isumaat ataqqisariaqarpavut isumaqatigiissutigisinnaasagullu pingaartinnerullugit, taavalu tusarliussap isumalluarnartortai sammillugit. — apustilit suliait 22:1-3; 1 Korintumiut 9:22; sarĸúmersitat 21:4.

Jesus — makitajuitsuni maligassaalluarnerpaaq

16. Jesusip imminut isiginermini makitajuinnini qanoq malunnartippaa?

¹⁶ Jesus Kristus makitajuitsuni maligassiulluarnerpaasimavoq. * Ataataminut qanittumik tatiginnittumillu attaveqarsimavoq, nangaanngilarli  arlaatigut oqartussaaffiginngisaqarluni nassuerutigissallugu. (Juánase 1:14) Assersuutigalugu Jakobip Johannesillu arnaata Jesusip naalagaaffiani taassuma saniani ernermi marluk issianissaannik qinnuigimmani, Jesusip akivaa: ’Talerpimma saamimmalu tungaani issianissaq uanga peqqussutissarinngilara.’ (Matîuse 20:20-23) Piffissami allami Jesus ammasumik nassuerpoq: ’Isumannik qanoq-iliorsinnaanngilanga . . . peqqusara pinnagu aallartitsisima peqqusaa piniarakku.’ — Juánase 5:30; 14:28; Filípimiut 2:5, 6.

17. Jesus allanut attaveqarnermini naammagittartuunini qanoq malunnartittarpaa?

¹⁷ Jesus sutigut tamatigut inunnit naammalluinnanngitsunit nuimaneruvoq, Ataataatalu, Jehovap, inuit oqartussaasimanerannit annerusumik oqartussaatippaa. Taamaakkaluartoq ajoqersukkaminut attaveqarnermini naammagittartuuvoq. Ilisimasani tusaqqusaarutigalugit artorsinngilai. Misigittartuusimavoq misiginneqataasuullunilu inuttullu pisariaqartitaat soqutigisarsimallugit. (Matîuse 15:32; 26:40, 41; Mákorse 6:31) Jesus naammalluinnartuugaluarluni pitsaalluinnartumik piumasaqarneq ajorpoq. Ajoqersukkani sapigaannik piumasaqarfigineq ajorpai artorsittarnagillu. (Juánase 16:12) Eqqumiippallaanngilaq amerlasuut ilagigaangamikku nakussatseqqinneqartarmata! — Matîuse 11:29.

Jesusip makitajuinnera malissiuk

18, 19. Jesusip makitajuinnera qanoq ililluta malissinnaavarput (a) imminut isiginnittaaseqarnitsinni, aamma (b) allanut iliuuseqartarnitsinni?

¹⁸ Inuit inuusimasut pingaarnerpaartaat makitajuissimappat uagut taamaaliornissatsinnut pissutissaqarnerungaarpugut. Inuit naammalluinnanngitsut tamakkiisumik oqartussaannginnermik nassuerutiginissaa ajornakusoortikkajuppaat. Kristumiulli Jesus malinniartarpaat makitajuinniarlutillu. Piukkunnaatilinnut akisussaaffimmik tunniussissallutik pingaarniarpallaarneq ajorput; aamma anneruniartuunngillat siulersuisuusunullu siulersoruminaattarnatik. Suleqatigiuminarput ilagiinnilu suutigut tamatigut ’ippinnanngitsumik nalinginnanngitsumillu’ iliuuseqartarlutik. — 1 Korintumiut 14:40.

¹⁹ Makitajuikkutta aamma allat naleqquttumik ilimasuffigissavagut, pisariaqartitaallu soqutigalugit. (Filípimiut 4:5) Immaqa allat piginngisaannik piginnaassuseqarluarpugut. Makitajuikkuttali ilimagisatsitut allat iliortuaannarnissaat naatsorsuutigissanngilarput. Nalunngikkutsigu allat tamarmik piginnaaneri killeqartut kukkuneri susinnaanngisaallu naammagittarfigissavavut. Peter allappoq: ’Tamanik annerusumik asaqatigiigitsi ilungersorlusi asanninnerup ajorterpassuit matoortarmagit.’ — 1 Pîtruse 4:8.

20. Makitasaaqqajaagutta qanoq iliorsinnaavugut?

²⁰ Soorlu takoreeripput makitajuitsut ilisimassuseqarput. Paasigutsigumi makitasaaqqajaalluta anneruniaqqajaallutaluunniit? Nikallornata David ima qinusoq ilaarsinnaavarput: „Kiffattaaq pitsaaligiuk makitasuunut, taakkunannga artorsartitaaqqunanga.“ (Tussiaat 19:14) Paulusitut, Gideonitut pingaartumillu Jesusitut maligassaalluartut malikkutsigik, oqaatsit uku ilumoorneri nammineerluta misigissavavut: „Qanilaartut ilisimassut pigaat.“ — Ussatit 11:2. (wE 1/8 2000)

[Quppernerup ataani ilanngussat]

Uku eqqaamavigit?

• Makitajuinneq suua?

• Paulusip makitajuinnera qanoq ilaarsinnaavarput?

• Makitajuinneq pillugu Gideonip maligassiunera qanoq ilinniarfigisinnaavarput?

• Makitajuinnermini Jesus qanoq maligassiuilluartigisimava?

[Atuaqqissaarnermi apeqqutit]

[Qupp. 16-mi assiliartaq]

Paulus makitajuinnini pillugu uppeqatiminit asaneqarpoq

[Qupp. 18-mi assiliartaq]

Guutip suliassiissutaanut atatillugu Gideon siuneqarsimavoq

[Qupp. 19-mi assiliartaq]

Guutip ernera, Jesus, iliuutsimini tamani makitajuippoq