Ileqqussatigut najoqqutassiat kinguariartorput

„SIORNATIGUT taama pisoqarnavianngilaq,“ Tysklandimi killiusimasumi forbundskansleriusimasoq Helmut Schmidt ajusaarluni oqarsimavoq. Taamaalilluni ungasinngitsukkut atorfillit akornanni peqquserluttuliorneq nutaarsiassani oqallisaangaartoq pivaa. „Pilerissuseq pissutigalugu ileqqussatigut najoqqutassiat kinguariartoqaat,“ nangilluni oqarpoq.

Inuppassuit isumaqatigissagunarpaat. Ileqqussatigut najoqqutassiat Guutip oqaasiani Biibilimi nassaassaasut amerlasuunillu suup eqqortuuneranik suullu eqqunngitsuuneranillu najoqqutassatut sivisuumik akuerisaasimasut tunuartinneqartarput. Allaat nunani kristumiuunerartuni taamaappoq.

Biibilip ileqqussatigut najoqqutassiai pingaaruteqarpat?

Ileqqussanut najoqqutassiat Biibilimi ajoqersuutigineqartut peqqusersuissuseq assuarnaassuserlu ilagaat. Soorluli nalunngikkipput peqqusersiorneq, ileqqorlunneq salloqittaanerlu nalinginnaalersimaqaat. Londonimi aviisimi The Times-imi nalunaarutigineqarpoq politiit ilaasa „100.000 pund sterlingit pallillugit kaasarfimmiuliuttarsimassagaat pasitsanneqartut, ikiaroornartut arsaarinnissutaasimasut tuniniaqqitassatut pinerluttumut utertikkaangatigik imaluunniit pinerluttunut nuimasunut uppernarsaatissatik ’annaasimagaangamikkit’“. Oqartoqartarpoq sillimmasiivinni pinerlunnerit Østrigemi naliginnaasuusut. Tysklandi-milu  ilisimatusarnerup silarsuaani sulisut tupatsinneqarujussuarput „tyskit misissuisartut akornanni sulloqillaanerit kanngunarnersaat“ ilisimatuutut misissuisut qanittukkut qulaarmassuk. Professori „tyskit kingornuttagaat pillugit misissuisartuisa nuimanerpaatut“ oqaatigineqartoq ilisimatusarnikkut atortutigut peqquserlulluni allanngortitsisarsimasutut salluliuuterpassuaqarsimasutullu unnerluutigineqarpoq.

Biibilip ileqqussatigut najoqqutassiai aammaa aappariitut ilumoorfigeqatigiinnermut tunngapput. Aappariinnerup ataavarnissaa siunertaagaluarpoq, aappariilli amerliartuinnavissut avittarput. Katuullit aviisiat Christ in der Gegenwart allappoq „Schweizimi allaat ’pissusitoqqanik aalajangiussimanninniartumi’ aappariit amerliartuinnartut avissaartitertut“. Hollandimi aappariinni 33 procentit avittarput. Ukiuni kingulliunerusuni tysklandimi pissutsit allanngoriartornerinik malugisaqarsimasoq ernumalluni oqarsimavoq: „Ullumikkut aappariinneq ittangasutut qanganitsersimasutullu isigineqarpoq. Inuit inuunertik tamaat aappariittussatut katinneq ajorput.“

Inoqarporli millionilinnik Biibilip ileqqussatigut najoqqutassiaanik silarsuarmi muteerniusumi tatiginartutut atoriaannaasutullu isiginnittunik. Aappariit Tysklandip Schweizillu killeqarfiata eqqaani najugallit paasisimavaat Biibilip ileqqussatigut najoqqutassiai malillugit inuuleramik pilluarnerulerlutik. Taakkununnga „inuunermi tamanut atorsinnaasumik ataasiinnarmik najoqqutassaqarpoq, tassa Biibili.

Qanoq isumaqarpit? Biibili najoqqutassatut pitsaasutut atorsinnaava? Aammalu ullumikkut Biibilip inuunermut najoqqutassiai malillugit inuusoqarsinnaava?