Inuunermi Oqaluttuaq

Misilinneqaraluarluni uummammik tamakkiisumik kiffartorneq

OQALUTTUARTOQ RODOLFO LOZANO

Mexicop ilaani Durangomi illoqarfimmi Gómez Palaciomi septembarip 17-ani 1917-imi inunngorpunga, Mexicomi mumisitsineqarnerup nalaani. 1920-mi mumusitsisoqarunnaarpoq eqqatsinnili eqqissiviilliornerit ukiualuit ingerlaannarput, inuuniarnerlu ajornakusooqaluni.

LAANNI pikitsitsisut sakkutuullu akiuutilersut anaanama tusaramiuk qatanngutikkalu, nukappiaqqat pingasut niviarsiaqqallu marluk, ullorpassuit illumit anitsaalivaatigut. Nerisassaqanngingajappugut, eqqaamavaralu najagalu siniffiup ataanut toqqorluta. Tamatuma kingorna anaanaga aalajangerpoq uagut meeqqat USA-mukaqatiginiarluta, kingornagut ataatama malinniaraatigut.

1926-mi Californiamut apuuppugut USA-mi isumatsannersuaq nalliutinngitsiaannartoq. Illoqarfinni suliffissaqaraangat unikkallartarpugut, ilaatigut San Joaquin Valleymi, Santa Clarami, Salinasimi King Citymilu. Narsaatini sulineq ilikkarparput paarnanillu naatitanillu assigiinngitsunik katersuisalerluta. Naak meeraanerma inuusuttuunermalu ilarujussua suleruloornerugaluartoq nuannersutut eqqaamavara.

Sallusuissutsimik Biibilimeersumik ilisarsinera

1928-mi marsimi Biibilimik atuaqqissaartartumit, Jehovap Nalunaajaasui taamani taama taagorneqartunit, pulaarneqarpugut. Angut utoqqaq Spaniamiutut oqaluttoq Esteban Riveramik ateqarpoq. Atuagassiaaqqap tunniussaata qulequtaa „Toqungasut sumiippat?“ imaalu assut soqutiginartippakka. Inuussuttuaraagaluaqalunga Biibilimik atuaqqissaalerpunga Biibilimillu atuaqqissaartartut ilagisalerlugit. Piffissap  ingerlanerani anaanaga qatanngutigalu Aurora aallussilluarlutik Jehovamut kiffartulerput.

1930-ikkut qeqqata missaani San Josemi ilagiinnut tuluttut oqaasilinnut naalagaaffilersaarfiliortoqarpoq. Nunaatilinnili sulisut Latinamerikamiut amerlaqimmata oqaluussiffigisalerpavut Napasuliaq Alapernaarsuiffik-millu atuaqqissaqatigisalerlugit. San Franciscomiit Nalunaajaasunit Latinamerikamiusunit, 80 kilometerinik ungasitsigisumeersunit ikiorneqarpugut. Piffissap ingerlanerani San Josemi Spaniamiutut oqaasillit ataatsimiinerinut 60-it missaanniittut najuuttalerput.

1940-mi februaarip 28-ani San Josemi ataatsimeersuarnermi kiisami Jehovamut tunniulluinnarlunga kuisippunga. Ukioq qaangiuttoq pioneeritut, Jehovap Nalunaajaasuatut piffissaq tamaat kiffartortutut, aallartippunga. Apriilimi 1943-mi Stocktonimut, 130 kilometerit missiliorlugit ungasitsigisumiittumut, nooqqullunga qinnuigineqarpunga, ilagiit Spaniamiutut oqaasillit pilersikkiartorlugit. Taamanikkut San Josemi ilagiinnut tuluttut oqaasilinnut nakkutilliisut siulittaasuattut kiffartorpunga, nalunaajaasullu Spaniamiutut oqaasillit tassaniittut aamma isumagalugit. Akisussaaffiit allanut isumagisassanngortereerakkit Stocktonimut nuuppunga.

Assuarnaassusera misilinneqarpoq

1940-mit arlaleriarlunga sakkutuussanngortitsisartut oqartussaatitaannut aggeqquneqartaraluarpunga, tamatigulli sakkutuujumannginnera ataqqineqartarluni. 1941-mi decembarimi USA-p sorsunnersuup aappaa peqataaffigilerpaa, taamanimiillu sakkutuunngoqqusinerat pinngitsaaliissutaanerulerpoq. Tamatuma kingunerisaanik 1944-mi parnaarussaavunga. Eqqartuussaanissara utaqqitillugu naqqup iluanut pinerluttuliortunut ilanngullunga parnaarunneqarpunga. Parnaarussaaqatima Jehovap Nalunaajaasuusunga paasigamikku ilarpassui apersorput pinerluttuliatik Guutimut attaveqarnerminnut qanoq kinguneqassanersut.

San Josemi nalunaajaasut eqqartuunneqarnissama tungaanut paarnaarussaajunnaarnissara akilerpaat. Los Angelesimi eqqartuussisuuserisoq, innuttaasut pisinnaatitaaffiinut tunngasunut eqqartuunneqartussanut sinniisuusoq, akeqanngitsumik eqqartuussaanissara ingerlakkumallugu neqeroorpoq. Eqqartuussisoq iperagaatinniarlunga aalajangerpoq aatsaat piffissaq tamaat oqaluussissaassaguma, suliffittaarlungalu qaammatillu tamaasa oqartussaasunut nalunaartaruma. Piumasaqaatai akuersaannginnakkit naalagaaffimmi Washingtonimi McNeal Islandip parnaarussiviani ukiut marluk paarnaarussaasussanngortinneqarpunga. Tassaniitillunga Biibili  atuaqqissaarpara maskinamillu allanneq ilinniarlugu. Ukiut marluunngitsulluunniit pissuserinnera pissutigalugu iperagaavunga. Ingerlaannarlu pioneeritut kiffartornera aallarteqqillugu.

Kiffartornerulerneq

1947-mi ukiuugaa pioneereqatigalu Colorado Citymut Texasimiittumut Spaniamiutut oqaasilinnut oqaluussiartortitaavugut. Tassanili qiianarpallaaqimmat San Antoniomukarpugut, qiianannginnerummat. Tamaanili siallerujussuartarpoq allaat illumiit-illumut oqaluussiniarneq ajornavittarluni. Sivitsunngitsoq akissaaruppugut sapaatip-akunnerpaaluilu qungullit ooqanngitsut sandwichiliaralugit nerisatuaraavut naasullu ilaat lucernit tiitugaralugit. Oqaluusseqatiga angerlaannarpoq uangali tamaaniiginnarpunga. Jehovap Nalunaajaasuisa, tuluttut oqaasilittaasa, timikkut pisariaqartitsinera paasigamikku ikiulerpaannga.

Upernarmat oqaluussiffissannut Colorado Citymut uterpunga, piffissallu ingerlanerani tamaani Spaniamiutut oqaasilinnik ilageeqalerpoq. Tamatuma kingorna Sweetwaterimut Texasimiittumut nuuppunga, tassanilu ilagiit Spaniamiutut oqaasillit aallarneeqataaffigalugit. Sweetwaterimiitillunga Napasuliaq Alapernaarsuiffik-up Biibilimik Atuarfiata Gileadip klassit 15-ianut februaarip 22-ani 1950-imi aallartittussamut peqataanissannut qaaqqusaavunga. Aasakkut New York Cityp arsaattarfissuani Yankee Stadionimi ataatsimeersuarnermi nunanit tamalaanit peqataaffigineqartumi Gileadimi atuarnerput naggaserparput. Tamatumalu kingorna Brooklynimi Jehovap Nalunaajaasuisa peqatigiiffiata qullersaqarfianiippunga qaammatit pingasut. Tassani Mexicomi immikkoortortaqarfimmi suliassannut ilinniartinneqarpunga.

Mexicomi kiffartorneq

Mexico Citymut oktobarip 20-ani 1950-imi tikippunga. Sapaatip-akunneri marluk qaangiummata angalasartutut nakkutiliisunngortinneqarpunga, ukiullu sisamat affarlu taamatut kiffartorpunga. Pioneeritut kiffartorninni, parnaarussivimiininni, Gileadimiinninni Brooklynimiinninnilu misilittakkakka iluaqutaangaarput. Mexicomi qatanngutit angutit arnallu anersaakkut nukittortariaqarnerat ingerlaannaq malugaara. Ingammik Guutip oqaasiani najoqqutareqqusat qutsissut malinnissaannut ikiorneqartariaqarput.

Latinamerikap nunataani Mexicomilu katissimanani inooqatigiinneq nalinginnaasorujussuuvoq. Upperisarsioqatigiit kristumiuunerartut, ingammillu katuullit Romalerisut, ileqqoq tamanna Biibilimut naapertuutinngitsoq akueralugu atuutilersippaat. (Eprîarit 13:4) Taamaattumik ilaat Jehovap Nalunaajaasuisa ilagiivinut ilaasortaalersimapput inatsisinut naapertuuttumik katissimanatik. Maanna inatsisit naapertorlugit attaveqatigiinnerminnik aaqqeeqquneqarput qaammatinik arfinilinnik periarfissinneqarlutik. Tamaaliorumanngikkunik Jehovamut nalunaajaasuusinnaanngillat.

Amerlanerit inuunertik Guutip peqqussutaanut ajornanngitsumik naleqqussarpaat. Taamaallaat aappariinnertik katinnermikkut uppernarsisariaqarpaat. Allalli aaqqitassaqarnerupput. Assersuutigalugu ilaat marloriarlutik, allaallu pingasoriarlutik, katissimapput aveqqaallannguaratik. Jehovap innuttaasa aappariinnertik Guutip oqaasianut naapertuuttunngortikkamikku ilagiit anersaakkut pilluaqqusaangaarnerat misigaat. — 1 Korintumiut 6:9-11.

Taamanikkut Mexicomi ilinniartitaaneq killeqangaatsiarpoq. 1950-imi tikinnginninni immikkoortortaqarfik ilagiinni atuarnermik allannermillu ilinniartitsinermik aaqqissuussilereersimavoq. Maannakkut ilinniartitsinerit taakku iluarsaqqinneqarput oqartussaasunullu nalunaarutigineqartalerlutik. 1946-miit ilinniartitaasut nalunaarsorneqartalermatali 143.000-it sinnillit atuarnermut allannermullu Nalunaajaasunit ilinniartitaasimapput.

Mexicomi upperisarsiornermut tunngasunik inatsisit killeqartorujussuugaluarput, ukiunili kingullerni tamatumuuna allannguisoqangaatsiarpoq. Upperisarsiorneq pillugu inatsit nutaaq 1992-imi akuerineqarpoq, tamatuma kinguneraa 1993-imi Jehovap Nalunaajaasuisa upperisarsioqatigiittut akuerisaanerat.

Allannguinerit tamakku uannut nuannaarutaaqaat, siornatigummi tamanna piviusunngorsinnaanngitsutut  takorloorsimagaluarpara. Ukiut ingerlaneranni oqartussaasunut saaffiginneqqiqattaartarallarama pasinnikkajuttaraluaramik, nuannerporli inatsisitigut immikkoortortaqarfitta tamanna qanoq suliarigaa takullugu, taamaalilluta maannakkut oqaluussigaangatta akornutissaqannginnerulerluta.

Ajoqersuiartortitaqat

Mexicomut pigama amerlasuunik Gileadimi siusinnerusukkut ilinniarsimasunik ajoqersuiartortitaqareerpoq. Taakkua ilagaat Esther Vartanian, qatanngut Amerikarmiu Californiami Vallejomi 1942-mi pioneerinngorsimasoq. 1955-imi juulip 30-ani katippugut, tamatumalu kingorna Mexicomi oqaluusseqataanerput nangillugu. Estherip Mexico Citymi ajoqersuiartortitatut kiffartornini ingerlatiinnarpaa uangalu suliffigisanni immikkoortortaqarfimmi najugaqarpugut.

Esther 1947-mi ajoqersuiartortitatut oqaluussiffissaqqaaminut Monterreymi Nuevo Leónimi Mexicomiittumut tikippoq. Taamanikkut Monterreymi ataasiinnarmik ilageeqarpoq 40-nik nalunaajaasulimmik, 1950-imili Mexico Citymut nooqquneqarmat ilagiit sisamaapput. Maannakkut inuusuttut marluk, Estherip Monterreymiikkallarami Biibilimik atuaqqissaaqatigisartagaasa kinguaavi, Mexico Cityp eqqaani immikkoortortaqarfitsinniipput.

1950-imi ajoqersuiartortitat illoqarfiup Mexico Cityp annersaa oqaluussiffigisussaasimavaat. Pisuinnaq tuaviusukaallutik imaluunniit bussipalaanut pisoqaaqisunut inunnillu ulikkaavissimasunut ilaallutik oqaluussiffissaminnukaasarput. 1950-ip naalernerani Mexico Citymut tikikkama ilageeqarpoq arfineq-marlunnik. Maannakkut Mexico Citymi 1600-t missaaniipput 90.000-it missaannik oqaluusisartoqarluni, ukiumilu kingullermi Jesusip toquneranut eqqaaniaanermi najuuttut 250.000-it sinnerlugit amerlassuseqarput. Ukiut ingerlaneri Estherilu illoqarfiup ilagiippassuini pisinnaatitaaffigalugu kiffartorpugut.

 Estherilu Biibilimik atuaqqissaaqatitaaraangatta ilaqutariinni ataataasoq soqutiginnilersinniartuaannarparput ilaqutariit tamarmik peqataatinneqarniassammata. Taamaalilluta ilaqutariissuit amerlasuut Jehovamut kiffartulernerat misigaarput. Isumaqarpunga Mexicomi ilumoortumik pallorfiginninnermut ilaqutariit tamarmik peqatigiillutik ilannguttarnerat amerliartupiloornermut pissutaaqataasoq.

Suliaq Jehovap pilluaqquaa

1950-imiilli Mexicomi oqaluussineq siuariarluarsimavoq, oqaluussisartut amerliartornerat peqatigiiffimmilu allannguisoqarnera eqqarsaatigalugit. Siuariartornermut peqataalaarsinnaasimagatta inuillu inoroorsaartut nuannaartullu suleqatigisinnaagatsigit nuannerluinnarpoq.

Karl Kleinip, Jehovap Nalunaajaasuisa Siulersuisoqatigiivinut ilaasortaasup, nuliatalu, Margaretip ukiualuit matuma siorna feriartillutik pulaarpaatigut. Qatanngutip Kleinip Mexicomi oqaluussiffigisartakkatsinni qanoq ingerlanersoq takujumasimavaa, taamaattumik San Juan Tezontlami ilagiinnut, Mexico Cityp eqqaaniittumut taamanikkut attavisatsinnut, Margaretilu ataatsimiigiaqatigaatsigut. Taamanikkut naalagaaffilersaarfipput mikisunnguuvoq, 4,5 meterit missaattut atitutigaaq 5,5 meterillu missaattut takitigaluni. Apuuppugut najuuttut 70-it missaaniilereersut, nikorfaannartunullu inissaqarpallaarunnaareersoq. Utoqqaat issiavinni issiasarput, inuusunnerusut issiavinni takisuuni meeqqallu natermi.

Qatanngutip Kleinip oqalugiartoq innersuussigaangat meeqqat Biibiliminni qupperaallutik malinnaasut takugamigit tupigusuutigilluinnarpai. Tamanut ammasumik oqalugiaat naammassereermat qatanngut Klein Matîuse 13:19-23-miittoq pillugu saqqummiussaqarpoq oqarlunilu Jesusip oqaluuserisaatut Mexicomi ’issorissoqangaartoq’. Taamani meeqqat arfineq-marluk najuuttut maannakkut Mexico Cityp silatinnguani immikkoortortaqarfiup allissutaani sanaartornersuarmi peqataapput. Ataaseq Betelimiippoq, allallu amerlasuut pioneeriullutik.

Mexico Citymut tikikkama Betelimiittut aqqaniliinnaapput. Maannakkullu immikkoortortaqarfimmi 1350-it missaaniippugut, taakkunanngalu 250-it missaaniittut nutaanik sanaartortitsipput. Sanaartorneq tamanna naammassippat, qularnanngitsumik 2002-mi, allissutaani 1200-t missaaniittut inissaqartissinnaassavavut. 1950-imi nuna tamakkerlugu oqaluussisartut 7000-it inorpaat ullumikkullu 500.000-t missaanniittugut eqqarsaatigalugu tupinnaqaaq. Qatanngutitta Mexicomiut maniguuttut aallusilluarlutik suliniuteqarnerat Jehovap qanoq pilluaqqugaa takullugu uummatiga nuannaarnermik ulikkaarpoq.

Misilinneqarneq

Ukiuni kingullerni makkunani misilinneqaatigisama annersaat tassavoq nappaat. Inuunerma annersaa peqqittuaannaraluarpunga. 1988-mili novembarimi aanaartoorpunga timikkut pisinnaasakinnerulersitsisumik. Jehova qujaffigaara eqaarsaartitaallunga suliaritillungalu nukittoqqikkama, timimali ilaa piumasattut qisuariassaarpoq. Iisartagartorlungalu niaqorlorujussuannginniassagama allanillu malitseqaqqinnginnissaa pinngitsoorniarlugu suli suliaritittarpunga.

Maannakkut piumasattut iliorsinnaajunnaaraluarlunga toqqissisimassutigaara, nalunnginnakku amerlasuut Jehovap siunertaanik ilinniartissimallugit tunniulluinnarlutillu kiffartulernissaannut ikiorsimallugit. Nuannaarutigaaralu kristumiut qatannguterpassuit angutit arnallu immikkoortortaqarfitsinnut pulaartut oqaloqatigisarakkit, qiimmassaqatigiinnerpullu misigalugu.

Jehovap kiffartornerput pingaartikkaa nalunnginnakku nakussatsissutigaara. Suliarput asuliinnanngilaq. (1 Korintumiut 15:58) Nappaateqaraluarlungalu pisinnaasakka killeqaraluartut Kulorsamiut 3:23, 24-mi allassimasut uummammiugaakka: ’Qanoq iliugassasilu tamaasa kajumillusi suliarisigik [Jehovamullusooq], soorlu inunnut pinngitsusi, ilisimallusilu kingornussassaq [Jehovamit] akissarsiariumaarissi; Naalagaq Kristus kiffartorfigaarsi.’ Kajumissaarut taanna malikkakku misiligaagaluarlunga Jehova uummammik tamakkiisumik kiffartuunnissaa ilikkarpara. (wE 1/1 2001)

[Qupp. 27-mi assiliartaq]

1942-mi pioneeriullunga

[Qupp. 27-mi assiliartaq]

Nuliara Mexicomi ajoqersuiartor- titatut 1947-mi aallartippoq

[Qupp. 27-mi assiliartaq]

Estherilu ullumikkut

[Qupp. 29-mi assiliartat]

Qulleq saamerleq: Mexicomi 1952-imi Betelimiut, uanga saarlermiippunga

Qulleq talerpilleq: 1999-imi Mexico Cityp arsaattarfissuani ataatsimeersuarnermi 109.000-t sinnillit najuupput.

Alleq saamerleq: Immikkoortortaqarfitta allissutaa naammassingajalersoq