Nikallunganeq anigorneqarsinnaavoq

ANGUT ilisimatooq qanga allappoq: „Ullormi annikilliorfiusumi sapiissuseerukkuit taava nukikissimassaqaatit.“ (Ussatit 24:10) Arlaatigut nikallungassuteqarsimaguit qularnanngitsumik oqaatsit taakku isumaqatigissavatit.

Kikkut tamarmik nikallorsinnaapput. Ilaannikkut ulloq ataaseq ullulluunniit marluk nikallungalaartoqarsinnaavoq, taavalu qaangerlugu. Ajuallannartoqarsimappalli kamattoqarsimappalluunniit sivisunerujussuarmik ajornartorsiutaasinnaavoq. Kristumiut ilaat ukiorpassuarni aalajaassimasut ima nikallorsimatigipput kristumiut ataatsimiinnerinut najuutissaarlutik oqaluusseqataassarlutillu.

Nikallungaguit ernumatsassanngilatit. Itsaq kiffat aalajaatsut nikallunganeq anigorpaat, Guutillu ikiuineratigut aamma illit iluatsissinnaavutit.

Allat ajuallatsikkaangatsit

Isumaalliorluni oqaaseqarnerit eqqarsaatiginaguluunniit iliuuseqarnerit tamarmik ingalassimaneqarsinnaanngillat, allalli naammalluinnanngissuutaat Jehovamut kiffartorninnut ajoqutaatittariaqanngilatit. Ajuallatsinneqaruit Samuelip arnaata, Hannap, pissutsit nikallornartut qanoq iliuuseqarfigigai paasigukku iluaqutigissavat.

Hanna qitornartaarusoqaaq, ernisuitsuullunili. Uia nuliami aappaanik, Peninnamik, erneqarlunilu paneqarpoq. Pissutsinut Hannap atugaanut paasinninnani Peninnap Hanna sinngagaa, imalu tusangiasaartartigimmani Hanna ’qiavoq neriumananilu’. — 1 Samuel 1:2, 4-7.

Ullut ilaanni Hanna illernartuutitaliamut qinujartorpoq. Israelikkunni palasiunerusup Elip malugaa qarlui aalasut, nalugamiulli Hanna qinusoq aalakoorsoraa. „Qanoq sivisutigisumik aalakuussagavit?“ aperaaq. „Silattorsarniarit!“ (1 Samuel 1:12-14) Hanna qanoq misigisoq takorloorsinnaaviuk? Qiimmassarneqarumalluni illernartuutitaliamukarpoq. Israelimi angutit oqaasissaqarnerpaat ilaannit kukkulluinnartumik tunngaveqartumik pasillerneqarnissani ilimaginngilaa.

Hanna nikallorsinnaagaluarpoq. Kamalluni illernartuutitaliaq qimassinnaagaluarpaa, Elilu palasiunerutillugu uteqqinngisaannassalluni aalajangerluni. Hannalli Jehovamut attaveqarnerminik pingaartitsinera erseqqippoq. Nalunngilaa taamaaliorneq iluarinavianngikkaa. Illernatuutitaliaq pallorfiginninnermut minguitsumut qitiuvoq Jehovallu aterminut atassusersimallugu. Elilu naammalluinnanngitsuugaluartoq Jehovap oqaaseqartitamitut toqqagaraa.

Elip pasilliutaanut Hannap Guutimut mianerinnilluni qisuariarnera uagutsinnut ullumikkut maligassaalluarpoq. Tunngavissaqanngitsumik pasillernera akerlilinngitsuunngilaa, ataqqinnippaluttumilli qisuariarluni. Oqarpoq: „Naalagara, viinnimik imigassanilluunniit silaarunnartunik imersimanngilanga. Arnaavunga aliasuuteqaqisoq, taamaattuminguna uummammiugisakka [Jehovamut] saqqummiukkikka. Arnatut ileqqorluttutut isigeqinaga, naalagara. Aliasuuteqaqigama erloqissuteqaqigamalu taama sivisutigisumik [Jehovamut] qinuvunga.“ — 1 Samuel 1:15, 16.

Hannap isummani annippaa? Ilaana. Taamaakkaluartoq pissuserilluni Eli oqaluuppaa kukkusumillu pasillernera assuariniarnagu. Eli inussiarnersumik qisuariarluni oqarpoq: „Eqqissillutit aallarit! Israelikkut Guutiata qinnutigisannik tunissavaatit.“ Pineqartoq aaqqimmat Hanna qimaguppoq, „nerivorlu  isikkualu aliasuppasikkunnaarluni“. — 1 Samuel 1:17, 18.

Oqaluttuaq taanna qanoq ilinniarfigisinnaavarput? Hannap paatsuuineq ingerlaannaq naqqippaa, ataqqinningaarlunili. Taamaattumik Jehovamut Elimullu ajunngitsumik attaveqarnini annaanngilaa. Aap, attaveqaqatigiilluarnerup pissuserilaarnerullu ajornartorsiuteeqqat ajornartorsiussuanngornissaat pinngitsoortissinnaagajuppaat.

Paasilluartariaqarpoq isumaqatigiinnginnerit aaqqissagaanni maniguunneq naleqqussarsinnaanerlu marluullutik pisariaqartut. Isumaqatigiinnginnerit aaqqinniarlugit iliuuseqarnerit uppeqammit ajunngitsumik qisuariarfigineqanngippat pissutsit Jehovamut isumagitikkit tatigalugu kissaatigisani piffissanilu naapertorlugit iliuuseqarfigiumaarai.

Kiffartornermi immikkut pisinnaatitaaffik annaaviuk?

Ilaat Guutimut kiffartornermi immikkut pisinnaatitaaffimmik annaasaqaramik nikallungapput. Qatanngutitik kiffartuullugit nuannaraat, kiffartornerminnilu immikkut pisinnaatitaaffitsik annaagamikku misigipput Jehovap peqatigiissortaasaluunniit atorsinnaajunnaaraatik. Taama misigiguit Biibilimik allattup Markusip, Johannes Markusimik aamma taaneqartartup, maligassiuinerata misissornera iluaqutigissavat. — apustilit suliait 12:12.

Paulusip Barnabasillu ajoqersuiartortitatut angalaneranni siullermi Markusip ilagai, aqqutaali qiteqqukkamikku qimappai Jerusalemimullu uterluni. (apustilit suliait 13:13) Kingusinnerusukkut aappassaanik angalanermi Barnabasip Markus ilagerusuppaa. Biibilimili allassimavoq: ’Paulus isumaqarpoq taanna ilaserissanngikkitsik Pamfyliami qimammatik suliartoqatiginngimmatillu.’ Barnabas isumaqataanngilaq. Allassimavoq: ’Assortuutingaaleramillu [Paulus Barnabasilu] avissaarput, Barnabasillu Markus ilaseraa, umiarsuakkullu Cypernimut aallarpoq.’ — apustilit suliait 15:36-40.

Qularnanngitsumik ataqqineqangaartup apustili Paulusip suleqatigiumanngikkaani piukkunnaatimilu isumaqatigiinngissutaaneri Paulusip Barnabasillu avissaarnerannut pissutaasoq tusarlugu Markusip erloqissutigisimassavaa. Tamakkuinnaanngillalli.

Paulus Silasilu angalaqatissaminnik suli atorfissaqartitsipput. Lystramut tikikkamik Markusip kingoraartigisinnaasaanik nassaarput, tassa angut inuusuttoq Timoteusimik atilik. Timoteus toqqarneqarami immaqa ukiut marluinnaat pingasuinnaalluunniit kuisimasuuvoq. Markusilli kristumiut ilagiit pilersinneqarmatali attavigisimavai, tassa Paulusip kristumiuuneranit sivisunerusumik. Taamaakkaluartoq suliaq immikkut pisinnaatitaaffiusoq Timoteusimut tunniunneqarpoq. — apustilit suliait 16:1-3.

Markus imminit inuusunnermit misilittagakinnermillu kingoraarneqarluni paasigamiuk qanoq qisuariarpa? Tamanna Biibilimi oqaatigineqanngilaq, takutinneqarporli Markus Jehovamut kiffartortuaannartoq. Imminut suliassiissutigineqarsinnaasut ilassivai. Paulus Silasilu kiffartoqatigisinnaanngikkaluarlugit Markusip Barnabas Cyperniliartoq, nunagisaanut, ilagaa. Aamma Peter Babylonimi kiffartoqatigaa. Piffissap ingarlanerani Paulus — Timoteusilu — Romami kiffartoqatigisinnaalerpai. (Kulorsamiut 1:1; 4:10; 1 Pîtruse 5:13) Allaat kingusinnerusukkut Markusip iivanngkiiliut sisamat ilaat isumassarsisinneqarluni allappaa.

Tamakkunannga tamanit pingaarutilik ilinniarfigisinnaavarput. Markusip immikkut pisinnaatitaaffimmi ataatsip annaanera pinermik suliassat suliarisinnaasani pingaartikkunnaanngilai. Jehovamut kiffartornini ulapputigiuarpaa, Jehovallu pilluaqquaa.

Immikkut pisinnaatitaaffimmik annaasaqaruit nikalussanngilatit. Ajunngitsumik isiginnittaaseqaannaruit ulapputeqaannaruillu qularnanngitsumik allanik immikkut pisinnaatitaaffeqalissaatit. Naalakkap suliaanik naammassisassarpassuaqarpoq. — 1 Korintumiut 15:58.

 Kiffaq aalajaatsoq nikallortoq

Upperisamik assoroorussineq oqitsuungilaq. Ilaannikkut nikallortoqarsinnaavoq. Immaqalu aamma Guutimut kiffaasoq aalajaatsoq nikallunngisaannartariaqartoq isumaqartoqartarami taamatut misigineq ilerasuutigineqalersinnaavoq. Tamatumunnga tunngatillugu Eliasip, Israelimi pruffiitit nuimasut ilaata, eqqarsaatiginera ilinniarfiulluassaaq.

Israelip dronningiata Jesabelip, Ba’alisiornermik ingasaassilluni illersuisup, tusaramiuk Eliasip Ba’alip pruffiitii toqukkai, toqunniarlugu oqaasipiluppoq. Elias Jesabelimit pissaaneqarnerusunik akeraqartarsimavoq, nikalloriataangaaramili toqorusulerluni. (1 Kunngit 19:1-4) Tamanna qanoq pisinnaava? Aap, puiugaqarami.

Eliasip Jehovamit nakussatsinneqarnissani puiorpaa. Kiap Elias inummik toqungasumik makititsisinnaatissimavaa Ba’alillu pruffiitiinik akiuisinnaatillugu? Jehovap. Soorunami Jehovap Jesabelip kamannerata akiornissaanut aamma nukissaqartissinnaavaa. — 1 Kunngit 17:17-24; 18:21-40; 2 Korintumiut 4:7.

Tamatta sivikitsumik Jehovamut tatiginninnitsinni nalornilersinnaavugut. Eliasitulli ajornartorsiut aalajangersimasoq inuppalaartumik isigilersinnaavarput ’ilisimassut pavannga pisoq’ aaqqiissutiginagu. (Jâko 3:17) Eliasili nikalloraluarmat Jehovap nikalluutinngilaa.

Elias Be’er-Sjebamut tamatumalu kingorna inoqajuitsumut tassani nanineqarsinnaassanngissoraluni qimaavoq. Jehovalli nanivaa tuppallersaqqullugulu inngili aallartillugu. Eliasip qalarlaamik iffiartornissaa imermillu imernissaa inngilip isumagaa. Elias qasuersereermat inngilip Horebip qaqqaanut 300 kilometeringajannik ungasitsigisumut aallartippaa, tassani Jehovamit nakussatsinneqaqqissammat. — 1 Kunngit 19:5-8.

Horebip qaqqaani Jehovap pissaanerminik takutitsineranut uppernikkut nakussatsinnartumut isiginnittuuvoq. Tamatuma kingorna Jehovap eqqissilluni sallaatsumillu Elias oqaluuppaa kisimiinnginneranillu qularunnaarsillugu. Jehovap ilagaa, Israelikkullu 7000-it Eliasip ilisarisimanngisaasa aamma ilagaat. Naggataagut Jehovap suliassippaa. Elias pruffiitimisut ajattunngilaa. — 1 Kunngit 19:11-18.

Ikiortissarsiorfissaqarpoq

Ilaannikkut nikallungalaaraanni qasuersaarnerup saniatigut qasuersaaqqinneq pikkunartunilluunniit nerineq iluaallaataasinnaassagunarpoq. Nathan H. Knorr, toqussi tikillugu Jehovap Nalunaajaasuisa Siulersuisoqatigiivinut ilaasortaasoq, qanga oqarpoq ajornartorsiuterujussuit unnuami sinilluareersimalluni minnerujussuartut isikkoqalerajuttut. Ajornartorsiulli ataavarneruppat, siunnersuutip taamaattup malinnissaa immaqa naammanngilaq. Nikallunganeq anigorniarlugu immaqa ikiorneqartariaqarpoq.

Jehovap inngilini Elias nakussatseqqullugu aallartippaa. Ullumikkut Guutip ilagiit utoqqaanertaat kristumiullu inerilluarsimasut aqqutigalugit qiimmassarneqartittarpaatigut. Utoqqaanertat ’assigaat anorersuarmut oqquiffiit’. (Jesaja 32:1, 2) Taakkununngali qiimmassartinniaraanni nammineq iliuuseqaqqaartariaqarunarpoq. Elias nikallungagaluarluni Jehovamit ilinniartitaaniarluni Horebip qaqqaanut aallarpoq. Ullumikkut ilagiit kristumiut aqqutigalugit nakussatsinnartunik ilinniartitaasarpugut.

Ikiuineq ilassigaangatsigu misigissutsikkullu ajuallatsinneqaraluarluta kiffartornermi pisinnaatitaaffimmik annaasaqaraluarluta sapiiserluta anigorniarutsigu, apeqqummi pingaartumi Jehova illersorlugu takutittarparput. Apeqqut suna? Satan oqarsimavoq inuit namminissarsiuinnarlutik Jehova kiffartorfigisaraat. Satanip misiutiginngilaa inuutitsinni suut tamarmik ingerlalluaraangata Guuti kiffartorfigerusukkipput, oqarporli ajornartorsiulerutta Guuti pallorfigerusukkunnaassagipput. (Job kapitali 1 aamma 2) Nikallungagaluarluta nangaanata Jehova kiffartorfigiuarutsigu, Diaavulup unnerluussineranut mamarleerpalaartumut akissutaaqataasinnaavugut. — Ussatit 27:11.

 Hanna, Markus aamma Elias tamarmik ajornartorsiutiminnit sivikitsumik nuannaarunnaartinneqarput, anigorpaalli siunertaqarluartumillu inuullutik. Jehovap ikiuineratigut aamma uagut taamaaliorsinnaavugut. (wE 1/2 01)