Inuunermi misigisat

Pisariaqartitsiffiusumi kiffartortarpunga

OQALUTTUARTOQ JAMES B. BERRY

UKIOQ 1939-uvoq. USA-mi ajornartoornersuup inuuniarneq erloqinartoqarteqaa, Europamilu sorsuttoqarnialerluni. Nukaralu Bennett Mississippimi angerlarsimaffitsinniit Houstonimukarpugut Texasimiittumut suliffissarsiorluta.

ULLUT ilaanni ukiassariartornerani radiokkut seqqululluni uissuumminartumik nalunaaruteqarpoq: Hitlerip sakkutuui Polenimut isaapput. „Hamagedoniuna aallartittoq,“ nukara nillerpoq. Suliffipput unitsipallapparput. Naalagaaffilersaarfik qaninnerpaaq ujarparput siullerpaamillu ataatsimiittunut najuulluta. Sooq aamma naalagaaffilersaarfik? Aallaqqaaterpiaaniit aallartillanga.

1915-mi inunngorpunga nunaateqarfiusumilu Hebronimi Mississippimiittumi peroriartorlunga. Biibilimik atuaqqissaartartut, taamani Jehovap Nalunaajaasuisa taaguutaat, ukiumut ataasiarlutik tamaanga tikeraartarput angerlarsimaffiillu ilaanni oqalugiaateqartarlutik. Taamaattumik angajoqqaakka atuakkanik atuagassianillu Biibililersaarutinik amerlasuunik peqarput. Bennettilu atuartakkavut upperileriartorpavut; ikualasumik anniartitsiveqanngitsoq, tarneq toqujuitsuunngitsoq, kisiannili naapertuilluartut nunarsuarmi naassaanngitsumik inuulersinnaasut. Sulili ilinniagassaqaqaagut. Atuarnera naammassereerlugu kingusinnerusukkut nukaralu Texasimut suliffissarsiorpugut.

Kiisami Jehovap Nalunaajaasuinik attaveqaratta pioneeriunersugut aperivaatigut. Nalulluinnarparput Jehovap Nalunaajaasuisa piffissaq tamakkerlugu oqaluussisartoq pioneerimik taagoraat. Kinguneratigut aperaatigut nalunaajaarusunnersugut. „Soorunami,“ akivagut. Naatsorsuutigaarpummi arlaata qanoq iliornissatsinnik  takutissagaatigut. Tuniinnarpaatigulli allagartamik angalaarfigisassatsinnik oqarlutillu: „Tassani sulisinnaavusi.“ Bennettilu nalulluinnarparput qanoq nalunaajaasoqartarnersoq, nikanarsagaajumanngilagulli. Taamaammat angalaarfigisassatta allagartaa allakkat nakkartitsiviannut iliinnariarlugu Mississippimut angerlaannarpugut.

Sallusuissut aalajangiupparput

Angerlarsimaqqileratta ukiup ataatsip missaa ullut tamaasa Jehovap Nalunaajaasuisa atuagassiaataannik atuartalerpugut. Innaallagiaqannginnatta unnukkut atuartariaqartarpugut ikumatitap qaamanerata eqqaani. Taamani ilagiinnik nakkutilliilluni angalasartup Jehovap Nalunaajaasuisa ilagiivi nunaqarfinnilu ilageeqarfiunngitsut ataatsimoortut ornittarpai anersaakkut kajumissaarniarlugit. Taakkua ilaasa Ted Kleinip ilagiipput tikeraarpaa, Bennettilu ingerlaqatigisarpaatigut matumiit matumut nalunaajaanermi, akulikitsumik marluulluta ataatsikkut ingerlaqatigisarluta. Pioneeritut kiffartorneq pillugu oqaluttuuttarpaatigut.

Suleqatigineratigut ilumoorullugu eqqarsaatiginerulerparput Guutimut kiffartorneq iliuuseqarfiginerulertariaqarlugu. Apriilip 18-ani 1940-mi Bennettilu qatannguterpullu Velva pingasuulluta qatanngut Kleinimit kuisippugut. Angajoqqaatta kuisinnerput najuuffigaat, aalajangersimanerpullu nuannaarutigeqalugu. Ukiut marluk qaangiummata aamma namminneq kuisipput. Toqunissartik tikillugu aalajaallutik Guuti kiffartuuppaat. Ataata 1956-imi toquvoq, anaanalu 1975-imi.

Qatanngutip Kleinip aperimmanga pioneeriorusunnersunga akivara taamaaliorusullunga, kisianni aningaasaateqannginnama atisassaqarnangalu, suuteqanngivillungalu. „Ernumassanngilatit,“ akivaanga, „isumagiumaarpara.“ Taamaliorporlu. Siullermik pioneeriumallunga qinnuteqaatiga nassiuppaa. Taavalu New Orleansimut, 300 kilometerit missaat ungasitsigisumut ilagalunga, inissiaarannguillu nuannivissut naalagaaffilersaarfiup qulaaniittut takutillugit. Pioneerinut inissiaapput. Kingunitsiannguagut nuuppunga pioneerinngorlungalu. Qatanngutit New Orleansimiut pioneerinik tapersersuisarput nerisassanik, atisassanik aningaasanillu tunissuteqarnikkut. Ullup ingerlanerani aggiussisoqartarpoq nerisassanik silatitsinnut nillataartsitsivimmulluunniit ilisillutik. Qatanngutip angutip qanittumi neriniartarfiutillip, akuttunngitsumik neriartoqqusarpaatigut matoreernerata kingorna. Neqiusinnaapput, iffiukkat, Chili con carne kaagiliallu arlaat, ulloq taanna sinnikuusimasut.

Inupalaanit saassunneqarneq

Kingunerileraa Jacksonimut Mississippimiittumut pioneeritut aallartinneqarpunga. Tassani angalaaqatinnaaralu inuusuttuusoq inuppaalunnit saassunneqarpugut, malunnarporlu tassani najugaqavissut pisortat, inatsisinik unioqqutitsaalisitsisussaagaluit, saassussisut tapersersoraat. Taamatullu pisoqaqqilluni angalaarfitta tulliani Columbusimi, Mississippimiittumi. Qaamasunik amillit uumigeqaatigut kikkunnut tamanut oqaluussigatta ammip qalipaataa inuiaassuserlu apeqqutaatinnagit. Amerlasuullu allaat isumaqarput pikititsinermut kajumissaarisuusugut, taakkualu ilagaat nunagisamik pingaartitsisupilussuit sorsoqataasimasut peqatigiiffianni American Legionimi siulersuisoq. Amerlasooriarluni inuit kamareeqisut kamassaartarpai saassutitinniarluta.

Siullermik saassunneqarpugut Columbusimi aqqusinermi atuagassianik agguaatilluta. Pisiniarfiup igalaarsuanut ajattarpaatigut, amerlasuullu katersuupput susoqarnersoq takuniarlugu. Kinguninnguagut politiit takkupput eqqartuussivimmukaallutalu. Inupalaat malinnaallutik naalagaaffimmi atorfillit tusaatillugit oqarfigaatigut ulloq  aalajangersimasoq illoqarfik qimakkutsigu aniguiumaartugut, taamaanngippat ajortumeerneqassasugut. Illoqarfiup qimakkallarnissaa pitsaanerutipparput. Sapaatilli akunnialunngui qaangiummata uteqqippugut oqaluussinerput ingerlateqqilerlugu.

Kingunitsiannguagut angutit arfineq-pingasut ataatsimoorlutik tungitsinnukarput biiliminnullu ungulluta ikitippaatigut. Orpippassuamukaappaatigut, atisagullu nutsullugit piiarlugit, immikkullu tamatta qitequtinnik 30-riarluta iperartorluta. Aallaaseqarput allunaasaateqarlutillu, miserratigissanngilaralu annilaangaqaluta. Qularinngivippara qilersoriarluta kuummut ingissagaatigut. Atuagassiaatigut sissorpaat anorimullu teqqaasillugit, oqaluttartuuterpullu orpiup kippakuanik anaartarpaat sequmillugu.

Persuttariarluta naalakkerpaatigut atisalersoqqulluta orpippassuillu aqqutaasigut ingerlaqqulluta tunumut qivianngivilluta. Ilimagilluinnarparput aallaassagaatigut — aniguilluarparpullu — tunummut qiviaraluarutta. Minutsialunnguilli qaangiummata biilerlutik qimaguppalupput.

Pisumi allami inuppaalunnit kamattunit malersorneqarpugut, atisavullu qungatsitsinnut qilersuuttariaqarlugit, kuukkut naloraarluta ikaarniassagatta taakkunannga aniguilluarniarluta. Kingusinnerusukkut tigusaavugut unnerluutigisaallutalu pikitsitsisutut. Sapaatip-akunneri pingasut eqqartuunneqarnissatta tungaanut parnaarussivimmiippugut. Pisoq Columbusimi oqaluuserineqarluaqaaq. Allaat atuartut qanittumiittut asuujaartinneqarput eqqartuussineq najuuffigerusullugu. Ulloq nallermat eqqartuusivik ulikkaavippoq, nikorfasunuinnarlu inissaqarluni. Naalagaaffiup uppernarsaasorai oqaluffeqarfimmit oqaluussisut marluk, borgmesteri politiillu.

Eqqartuussissuserisoq, G.C. Clarke, Jehovamut nalunaajaasuusoq, suleqataalu sinnerluta sassartussanngorput. Piumasaqaatigaat pisoq tunuarteqqullugu pikititsinermut aallarniisimasutut uppernarsaatit amigarmata. Eqqartuussissuserisup qatanngutip Clarkip ilagisaata tamaviaarluni illersorluaqaatigut naak nammineq Jehovamut nalunaajaasuunngikkaluarluni. Pisup ingerlanerata ilaani eqqartuussisumut oqarpoq: „Inuit oqalupput Jehovap Nalunaajaasui sianilluanngitsuusut. Sianilluanngitsut? Thomas Edison aamma taamatut pasillerneqarpoq!“ Taava qulleq iikkamiittoq tikkuarpaa oqarlunilu: „Takuulli qulleq innaallagiatortoq!“ Inuit ilaasa Edison sianilluannginneraraluarpaat kisianni miserratigineqarsinnaanngilaq taanna qullermik innaallagiatortumik nassaartuusoq.

Eqqartuussisut siulittaasuata unnerluussisoq saappaa oqarlunilu: „Ataatsimilluunniit uppernarsaatissaqanngilaq pikititsisimanerannut, pisinnaatitaapput suliartik ingerlateqqissallugu. Maanga eqqartuussivimmut aggiuteqqissanngilasi. Naalagaaffimmut piffissaataajaaginnarpoq aningaasartuutaannaallunilu, uannullu piffissaajaataalluni uppernarsaatissaqartinnagu.“ Eqqartuussut ajugaaffigaarput.

Kingornatigut eqqartuussisup allaffimminut qaaqquaatigut. Nalunngilaa illoqarfimmiut tamarmik eqqartuussutsip inernera iluarinngikkaat, mianersoqquaatigullu oqarluni: „Aalajangernera inatsisinik naapertuilluartuliorneruvoq, nammineerlungali siunnersorusuppassi: Maanngaanniit aallaritsi, toqoqinavaasi.“ Ilumoortoq nalunngilarput, taamaattumik illoqarfik qimapparput.

Tamatuma kingorna Bennett Velvalu specialpioneeriusut Clarksvillemi Tennesseemiittut ilannguffigaakka. Qaammatialuit qaangiuttut angalaarfissatsinnik tunineqarpugut Parisimi  Kentuckymiittumi. Ukioq ataaseq affarlu qaangiutereersoq ilagiinnik ataatsimik pilersitsilersugullu Bennettilu immikkut ittumik qaaqqusissummik pivugut.

Ajoqersuiartortitatut kiffartorneq

Qaaqqusissummik, Napasuliaq Alapernaarsuiffiup Biibilimik Atuarfiani klassip aappaata peqataaffiginissaanut, nassinneqaratta eqqarsarpugut: ’Sooq aamma angutit marluk inuusuttut ilinniagaqanngitsut Mississippimiut tassunga atuarfimmut qaaqqussavaat?’ Isumaqaraluarpugummi ilinniarluarsimasunuinnaasoq, taamaattorli qaaqqusissut akueraarput. Klassimi 100-t ilinniartuupput, pikkorissarnerlu qaammatinik tallimanik sivisussuseqarluni. Naggataareernerup kingorna januaarip 31-ani 1944-mi nunani allani kiffartornissarput pilerigeqaarput. Taamanili passimik kinaassutsimillu naqissusikkamik allagartamik pissarsiniarneq sivisusaqaaq, taamaattumik atuartut utaqqiisaasumik USA-mi pioneeritut kiffartoqqaartarput. Alabama Georgiami kiffartoreerluta kiisami ajoqersuiartorfissatsinnik tunineqarpugut; uagut Barbadossimiissaagut Indiaaqqamiittumi.

Sorsunnersuup aappaa suli ingerlavoq, Jehovallu Nalunaajaasuisa sulinerat atuagassiaataallu sumiiffinni amerlasuuni inerteqqutaallutik, aamma Barbadosimi. Tassani ilanngaaserisut kuffertigut ammarpaat sungiusimannippaloqalutillu misissoqqissaarlugit, atuakkat atugassiallu toqqortagut nassaaraat. ’Tassa susinnaajunnaarpugut,’ eqqarsarpugut, kisianni naalagaaffimmi atorfilik oqaannarpoq: „Utoqqatserpugut nassatasi misissoqqissaaratsigit, atuagassialli tamakku ilaat inerteqqutaapput Barbadosimi.“ Taamaakkaluartorli ingerlatiinnarpaatigut atuagassiaatigut tamaasa nassartillugit. Kingusinnerusukkut naalagaaffimmi atorfilinnut nalunaajaagatta oqarput paasisinnaanagu sooq atuagassiaatigut inerteqqutaanersut. Qaammatialuit qaangiummata inerteqqutaanerat atorunnaarsinneqarpoq.

Barbadosimi kiffartornitsinni angusaqarluaqaagut. Tamatta immikkut minnerpaamik 15-inik atuaqqissaaqateqarpugut, amerlanerillu anersaakkut siuariartorput. Nuannaarutigisaqaarput ilaat ataatsimiinnernut najuuttut takullugit. Atuagaatigulli atuagassiaatigullu sivisulaartumik inerteqqutaanikuummata qatanngutit ilaannit paasiuminaatsinneqarpoq ataatsimiinnerit qanoq ingerlanneqassanersut. Sivitsunngitsorli qatanngutit angutit pikkorissut ilinniartippavut. Nuannaarutigisaqaarpullu Biibilimik atuaqqissaaqatitta amerlanersaat oqaluussisalernissaannut ikiorsimagatsigit ilagiillu alliartornerat takullugu.

Ilaqutaqalerneq

Ukiup ataatsip affaatalu missaanni Barbadossimeereerlunga, napparsimalerpunga USA-mullu utertariaqalerlunga. Taakaniitillunga allaqatigisartagara Dorothy katippara. Tallahasseemi Floridamiittumi pioneeriuvugut, ukiulli affaa qaangiummat Louisvillemut Kentuckymiittumut nuuppugut, tassani qatanngutip suliffissannik neqeroorfigimmanga. Bennettip Barbadosimi kiffartornini ukiorpassuit ingerlappaa. Kingusinnerusukkut arnamut qatanngummut  ajoqersuiartortitamut katippoq, kingornagullu qeqertani nakkutilliisutut angalasarput. Kingusinnerusukkulli peqqiilliorneq peqqutigalugu USA-mut uterput. Angalanertilli ingerlatiinnarpaat ilageeqarfiit Spaniamiusut oqaasillit ornittarlugit Bennettip 1990-imi 73-inik ukioqarluni toqunissaa tikillugu.

1950-imi meeqqatta tallimaasut angajullersaat panipput inunngorpoq. Darylimik atserparput. Tullia Derrick, marlunnik affaannarmillu ukioqaannarluni meningitisserluni toquvoq. 1956-imi Leslie inunngorpoq, 1958-imilu Everrett. Dorothylu ilumoorullugu misilittartuarparput meeqqatta sallusuissummik Biibilimeersumik perorsarniarlugit. Pimoorullugu anguniarparput sapaatip-akunneranut ataasiarluta ilaqutariittut atuaqqissaartarneq, meeqqanullu tamanut soqutiginartumik ingerlanniartuarlugu. Daryl, Leslie Everrettilu suli mikisuutillugit sapaatip-akunneranut ataasiarlugit aperisarpavut sapaatip-akunnerata ingerlanerani misissugassaannik akisassaannillu. Aamma pinnguartarput illumiit illumut nalunaajaasuusaarlutik. Arlaat sikaavimmi atisaasivimmiittarpoq pulaagaasuusaarluni, aappaalu silataanit kasuttortuusarluni. Imminnut unamminiartarput quianartunik oqaaseqartarlutik, tamannalu nalunaajaanerup nuannarilernerannut iluaqutaavoq. Aamma akuttoqatigiimmik nalunaajaaqatigisarpavut.

1973-imi Dorothy 50-it angulerai uangalu 60-it angulerikka nukarlersaat Elton ernertaaraarput. Ilagiinni Abrahamimik Saramillu taagorneqarpugut. (1 Moses 17:15-17) Ernitta angajulliup Elton nalunaajaanermut ilagigajuppaa. Malugisinnaavarput inunnut sunniilluartumik takussutaasoq takullugit ilaqutariit, qatanngutigiit, angajoqqaat meeqqallu suleqatigiinnerat Biibilip oqaasianik siaruarterinermi. Elton angajuisa paarlakaallutik kakattarpaat naqitaarannguamik tigummiaalerlugu. Tamatigut inuit tusarnaartarput matu ammaraangamikku takullugu nukappiarannguaq inequnavissoq angajuisa arlaata kakakkaat. Nukappissat Elton ilinniartippaat naqitaarannguup isaannissaanut oqaloqatigiinnerup kingorna oqaasialunnguanillu oqaaseqartillugu. Taamaappoq siullermeerluni sassarnera.

Ukiut ingerlaneranni allat Jehovamik ilisarsinissaannik ikiorpavut. 1970-ikkut naalersut Louisvillemiit Shelbyvillemut Kentuckymiittumut nuuppugut ilagiinnut pisariaqartitsiviusunut. Taakaniitilluta takuinnanngilarput ilagiit alliartornerat, aammali ikiuutaalluta naalagaaffilersaarfissap toqqavissaanik ujaasinermi. Kigusinnerusukkut qinnuigineqarpugut ilagiinni allani ungasippallaanngitsumiittuni suleqataaqqullta.

Ilaquttat nalorninartorsiornerat

Kissaatigigaluaqaara oqarsinnaassallunga meeqqagut tamarmik Jehovap aqqutaasigut suli ingerlasut, taamaanngilarli. Inersimasunngoreerlutik angerlarsimaffitsik qimareerlugu meeqqatta ilaasa pingasut sallusuissut qimassimavaat. Ernittali Everrettip maligassiara malippaa tamakkiisumik kiffartulerluni. Kingusinnerusukkut Jehovap Nalunaajaasuisa qullersaqarfiani New Yorkimiittumi sulilerpoq, 1984-imilu Atuarfimmi Gileadimi klassit 77-iat najuuffiginissaanut qaaqqusaalluni. Kingorna angalaarfissaanik tunineqarpoq Sierra Leonimi Afrikap kitaani. 1988-imi Marianne pioneeriusoq Belgiamiu katippaa. Taamanimiilli ajoqersuiartortitatut sulilerput.

Angajoqqaat tamarmik takorloorsinnaasaattut nikallornarpoq meeqqatta pingasut taamaatiinnarsimammassuk inooriaaseq maannakkut nalerisimaarnarluinnartoq, neriuummik siunissami nunarsuarmi paratiisiusumi naassaanngitsumik inuunissamik imaqartoq. Ilaatigut imminut avoqqaarisaqaanga. Kisianni tuppallersaatigisarpara paasillugu Jehovap ernerisa anersaajusut allaat Jehova kiffartuukkunnaaraat, naak asanninnermik pisassarinngisaraluannillu ajunngisaarnermik takutitsivigigaluaraatik kukkunngisaannartuullunilu. (5 Moses 32:4; Juánase 8:44; sarĸúmersitat 12:4, 9) Paasitissimavaanga qanorluunniit angajoqqaat meeqqaminnik Jehovap aqqutaasigut perorsaaniaraluartut ilaasa sallusuissut ilassiumassanngikkaat.

Soorlu anorrip orpik najunngartittaraa, taamatulli uagut atoruminaatsut ajornartorsiutillu nalaattakkavut naammagiinnartariaqarpavut. Ukiut ingerlaneranni Biibilimik atuaqqissaarnikkut ilagiillu ataatsimiinnerisa najuuffigisarnerisigut naammaginninnissannut nukittornissara  ilikkarsimavara anersaakkullu aniguillunga. Utoqqaliartortillunga siornatigullu kukkussutigisimasakka takusinnaalerlugit isumalluarnartut ujartorniartalerpakka. Aalajaattuarutta misilittakkat taamaattut anersaakkut ineriartornitsinnut iluaqutaaginnassapput. Ilinniutigigutsigit inuunermi pisartut nuanniitsut ajunngitsunik sunniuteqarsinnaapput. — Jâko 1:2, 3.

Maannakkut Dorothylu peqqiillutalu nukissaqanngilagut, naak Jehovamut kiffartorluta sukkulluunniit iliuuseqarusukkaluarluta. Qatanngutittali tapersersuinerat qujamasuutigeqaarput. Ataatsimiinnerit tamangajaasa ersersittuarpaat najuunnerput nuannaarutigalugu. Aamma sukkulluunniit iliuuseqartarput ikiorusulluta, allaat illup biilillu iluarsaannissaannut.

Ilaatigut ikiorti-pioneeritut kiffartorsinnaasarpugut, soqutiginnittunillu atuaqqissaaqateqartarluta. Immikkullu nuannaarutigisaqaarput ernitta Afrikamiittup nuannersumik tutsiuttarnera. Nuliaralu marluinnaagaluarluta ilaqutariittut atuaqqissaartarneq suli ingerlapparput. Pilluaqaagut ukiorpassuarni Jehova kiffartorfigisinnaagatsigu. Neriorsorpaatigut ’sulinerput asanninnerpullu aqqa pillugu ileqqorisarput puiussanngikkai’. — Eprîarit 6:10. (wE 1/2 01)

[Qupp. 26-mi assiliartaq]

Velva, Bennett uangalu qatanngummit Ted Kleinimit kuisikkatta apriilip 18-ani 1940-mi

[Qupp. 27-mi assiliartat]

Dorothylu 1940-mi 1997-imilu

[Qupp. 28-mi assiliartaq]

Tamanut ammasumik oqalugiaat „Naalagaq eqqissisitsisoq“ Barbadosimi bussitigut nalunaarutigineqartoq

[Qupp. 28-mi assiliartaq]

Nukara Bennett ajoqersuiartortitat angerlarsimaffiata silataani